Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Hesarin yleisönosastossa oli annettu sivu tilaa

Vierailija
08.05.2011 |

äitien miten elämä saadaan paremmaksi-kirjoituksille. Ja yksi nokkela - äiti ja ope - kirjoittaa, että kesäaikaan siirtyminen pitää lopettaa, kun lapset rasittuvat siitä niin kovasti sekä keväällä että syksyllä.



Jo on huolenaiheet...



Ilmeisesti ko. äidin perheessä ei koskaan myöskään matkusteta mihinkään, mikä vaatisi kellojen rukkaamista, koskapa siitä menee elämä puoleksi vuodeksi sekaisin.



Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
08.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

muistaakseni taloudellisesti merkitsee samaa kuin jos koko työikäinen väestö olisi pois töistä 4 vrk eli työteho laskee jne. Ihmistä ei ole luotu elämään eri aikaan kuin muu luonto.



Minua nolotti se, että nuo äidit elivät niin hurjan pienissä maailmoissa aivan kuin maanjäristykset, ydinvoimalaonnettomuudet tai sodat eivät lintukotoaan koskettaisi. Ei ihme, että maailma on miesten, jos äidit eivät osaa kirjoittaa kuin lapsistaan.

Vierailija
2/3 |
08.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ihan on tehty tutkimuksia kuinka kellojen siirto on turhaa ja jopa kallista. suutin osa ihmisistä on ns. iltavirkkuja ja näihin ihmisiin myös kellon nykyään tarpeeton siitely vaikuttaa haitallisesti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
08.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

aivan hyvin voisimme sopia, että eletään vaikka keski-Euroopan aikaa ja eläisimme sen mukaan. Joka tapauksessa joustava työaika ja etätyöt lisäävät koko ajan sitä mahdollisuutta, että työtä tehdään milloin itselle parhaiten sopii.



Väite, että suurin osa olisi iltavirkkuja on väärä. Suurin osa ihmisistä edustaa välimuotoista kronotyyppiä, joka on aktiivisimmillaan keskellä päivää. Vuonna 1981 suomalaisista 30 % oli aamunvirkkuja ja 10 % illanvirkkuja (Koskenvuo ym. 2007).