Lue keskustelun säännöt.
Miksi lapsi puhuu kirjakieltä?
21.06.2009 |
Poika 5v. Puheenkehityksen viivästymää, on noin vuoden ikätasoaan jäljessä. Ja puhuu hyvin huoliteltua puhekieltä (ns. kirjakieltä). Miksi näin?
Me muut emme todellakaan puhu huolitellusti, vaan ihan normipuhekieltä.
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtuu siitä, että tv-ohjelmissa, joita lapset katsovat, puhutaan kirjakieltä. Myös kirjoissa, joita lapsille luetaan, sama.
ei kyllä puhuta.
No mistä ajattelisit sitten lapsen oppivan kirjakielen? Telepatian avulla?
-eri.
Eiväthän he opi KIRJAkieltä. He oppivat KIRJAKIELEN vasta sitten kun OPPIVAT KIRJOITTAMAAN riittävän hyvin. He oppivat HUOLITELLUN YLEISKIELEN.
Hei huutaja, sivulause erotetaan pääsääntöisesti pilkulla kirjakielessä. Vielä parempi olisi, että jälkimmäisessäkin lauseessa olisi subjekti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lähes kaikki lapset puhuvat kirjakieltä suunnilleen 2-5v iässä ympäristön puhetavasta riippumatta. Sitten se vähitellen hälvenee
En ole koskaan saanut selville miksi mutta näin vain on.
Neljän äiti ja kolmen mummi
Lähes kaikki näistä 7 lapsesta siis?
Vierailija kirjoitti:
Minulla kirjakielen puhuminen lapsena sai alkunsa siitä, että vierastin mummolassa puhuttua rehevää savonmurretta, josta en ymmärtänyt ajoittain mitään.
Tämä meni niin pitkälle, että sanoin 'salma', koska kuvittelin sanan salama olevan savoa.
Tuo hyperkorrektius on yleistä lapsilla, kun he etsivät ja ovat löytävinään sääntöjä. Anna kun arvaat, olit matemaattisestikin lahjakas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähes kaikki lapset puhuvat kirjakieltä suunnilleen 2-5v iässä ympäristön puhetavasta riippumatta. Sitten se vähitellen hälvenee
En ole koskaan saanut selville miksi mutta näin vain on.
Neljän äiti ja kolmen mummi
Lähes kaikki näistä 7 lapsesta siis?
Kyllä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
KIRJAkieltä ei PUHUTA. KIRJAkieli on KIRJOITETTUA YLEISKIELTÄ eikä suinkaan PUHUTTUA.
Puhekielessä kutsutaan huoliteltua puhuttua yleiskieltä kirjakieleksi.
...joka on YKSISELITTEISESTI VÄÄRIN.
Ihanaa, että tämä asia on jollekulle toisellekin yhtä tärkeä kuin minulle!
(Toinen ärtymyksen aiheeni on se, että enenevässä määrin käytetään pronomineja hän tai he, kun pitäisi olla se tai ne: "Tämä ilmoitus koskee niitä, jotka..." Ei missään nimessä heitä.)
Nämä ovat tärkeitä asioita, tärkeitä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihminen puhuu miten puhuu. Kaikkein inhottavinta on tilanteet missä joku yrittää laittaa sanoja suuhun eli sanonnat kuten: Veit sanst suustani, älä yritä laittaa sanoja suuhuni, ovat joskus totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te jotka käytätte termiä "puhuu kirjakieltä", varmaan myös juotte nestemäistä jäätä?
Arvostan tätä kommenttia erittäin, erittäin paljon.
Ai jaa. Minulle taas tulee mieleen joku vähän vanhempi ihminen, jolle pakkomielteinen kansakoulunopettaja on takonut päähän kaksi knoppia. Toinen on sitten se, että kutomista pitää sanoa neulomiseksi, murretaustasta riippumatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
KIRJAkieltä ei PUHUTA. KIRJAkieli on KIRJOITETTUA YLEISKIELTÄ eikä suinkaan PUHUTTUA.
Puhekielessä kutsutaan huoliteltua puhuttua yleiskieltä kirjakieleksi.
...joka on YKSISELITTEISESTI VÄÄRIN.
Älä jaksa. Olet oikeassa, mutta Oikeasti, Älä Jaksa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
KIRJAkieltä ei PUHUTA. KIRJAkieli on KIRJOITETTUA YLEISKIELTÄ eikä suinkaan PUHUTTUA.
Puhekielessä kutsutaan huoliteltua puhuttua yleiskieltä kirjakieleksi.
...joka on YKSISELITTEISESTI VÄÄRIN.
Ihanaa, että tämä asia on jollekulle toisellekin yhtä tärkeä kuin minulle!
(Toinen ärtymyksen aiheeni on se, että enenevässä määrin käytetään pronomineja hän tai he, kun pitäisi olla se tai ne: "Tämä ilmoitus koskee niitä, jotka..." Ei missään nimessä heitä.)
Nämä ovat tärkeitä asioita, tärkeitä!
Sekin on mielenkiintoista, miten jotkut ihmiset kokevat omat henkilökohtaiset ärsytyksensä toisten sanavalinnoista niin suuriksi, että niillä pitää päästä tukkimaan koko keskusteluketju. Oletteko samanlaisia myös tosielämän kahvipöydissä, vai onko tämä teille vain anonyymi rooli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtuu siitä, että tv-ohjelmissa, joita lapset katsovat, puhutaan kirjakieltä. Myös kirjoissa, joita lapsille luetaan, sama.
ei kyllä puhuta.
No mistä ajattelisit sitten lapsen oppivan kirjakielen? Telepatian avulla?
-eri.
Eiväthän he opi KIRJAkieltä. He oppivat KIRJAKIELEN vasta sitten kun OPPIVAT KIRJOITTAMAAN riittävän hyvin. He oppivat HUOLITELLUN YLEISKIELEN.
Puhekielessä ja vähemmän muodollisessa kirjoitetussa kommunikaatiossa sanaa kirjakieli käytetään usein huolitellun yleiskiele
Eli olet ammatissasi harvinaisen paska.
SInä olet, mahdollisesti ammatissasikin,mutta varsinkin ihan yleisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
KIRJAkieltä ei PUHUTA. KIRJAkieli on KIRJOITETTUA YLEISKIELTÄ eikä suinkaan PUHUTTUA.
Puhekielessä kutsutaan huoliteltua puhuttua yleiskieltä kirjakieleksi.
...joka on YKSISELITTEISESTI VÄÄRIN.
Ihanaa, että tämä asia on jollekulle toisellekin yhtä tärkeä kuin minulle!
(Toinen ärtymyksen aiheeni on se, että enenevässä määrin käytetään pronomineja hän tai he, kun pitäisi olla se tai ne: "Tämä ilmoitus koskee niitä, jotka..." Ei missään nimessä heitä.)
Nämä ovat tärkeitä asioita, tärkeitä!
Pelkästään anonyymi rooli, ehdottomasti! Reaalielämän tilanteissa en suutani aukaise, ellei minulla ole aidosti merkityksellistä asiaa, jolla edistää keskustelua.
Jatkakaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla kirjakielen puhuminen lapsena sai alkunsa siitä, että vierastin mummolassa puhuttua rehevää savonmurretta, josta en ymmärtänyt ajoittain mitään.
Tämä meni niin pitkälle, että sanoin 'salma', koska kuvittelin sanan salama olevan savoa.
Tuo hyperkorrektius on yleistä lapsilla, kun he etsivät ja ovat löytävinään sääntöjä. Anna kun arvaat, olit matemaattisestikin lahjakas.
Heh, kyllä vaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
telkkarin lastenohjelmista?
Meilläkin puhuvat paljon kirjakieltä, eikä mielestäni ole mitään erikoista. Kaksi lasta, 5- ja 3v., molemmat puheenkehityksessä edellä ikäisiään. En osaa sanoa, mistä huoliteltu puhe johtuu.
Kiinnitin tähän huomiota, kun lapseni olivat pieniä. Toki luettiin paljon, mutta ainakin itse "opetin" huomaamatta lapselle kirjakielen, esim. muodot "sinä" ja "minä" - "sinä olet Matti", "minä olen Maija", "minun nimeni on Maija", "sinun nimesi on Matti". Puhekieliset "mä" ja "sä" tulivat keskusteluihimme vasta sitten, kun osattiin kirjakieliset (hyvän yleiskielen mukaiset) muodot. Ja todellakin ihmettelin, että miksi lapsi puhui niin hienosti - itsepä opetin. :D
Minulla kirjakielen puhuminen lapsena sai alkunsa siitä, että vierastin mummolassa puhuttua rehevää savonmurretta, josta en ymmärtänyt ajoittain mitään.
Tämä meni niin pitkälle, että sanoin 'salma', koska kuvittelin sanan salama olevan savoa.