Olenko huono ja julma ihminen kun en halua suhteeseen missä miehellä on jo lapsia?
Kommentit (15)
Kun alat seurustella vapaan, lapsettoman miehen kanssa, saat tavallaan sen ihmisen sinua varten. Ei ole riippana lapsia ja exiä.
Voitte suunitella yhteistä elämää vailla lisäpaineita, joita taas uusperhekuvioissa tuntuu riittävän.
En minäkään halua. Olen kuitenkin realisti, sillä olen jo 35 vee ja aika monella eronneella miehellä on lapsia. Jos siis rakastun, en ole ehdoton tämän asian suhteen, mutta jos saisi valita, ottaisin miehen jolla ei ole lapsia ja joka ei niitä edes halua.
Itse olen naimisissa miehen kanssa, jolla on lapsia ja nämä jostain kumman syystä ajautuivat minun hoidettavakseni 24/7. Kadun joka päivä.
yksinhuoltajanaisen aiempia lapsia riesakseen.
Pääasia on, että tunnustat asian itsellesi. Ongelma tulee vaan siinä vaiheessa, jos rakastut mieheen, kellä on lapsia. Piilotatko tunteet vai mitä ajattelit tehdä siinä vaiheessa?
Parempi lapsille, että he eivät joudu kilpailemaan isästään naista vastaan, joka ei halua olla heidän kanssaan tekemisissä.
Olen läheltä seurannu erästä sähläystä, jossa uusperheessä miehen lapset on jätetty kaiken ulkopuolelle. Lapset vihaavat sydämensä kyllyydestä tätä uutta naikkosta, joka saa kaiken huomion. Sitten mies on kiukkuinen lapsilleen, kun eivät tule toimeen uuden eukon kanssa, vaikka se on se akka joka on kaiken pahan alku ja juuri.
sellainen mies/nainen kannattaa passittaa takaisin perheensä kuokse ja ammattiauttajalle. OPETELKOOT elämään vastuullisesti perheensä kanssa ja ponnistelemaan vanhempina/aviopuolisoina. Uskokaa vaan se on taitolaji tuo oppiminen mutta kannattaa!
Hae itsellesi kunnon mies ehkä on parempaa avioliittoainestakin!:)
joka haluaa pästä helpolla. Tekikö selväksi akalle uudet peliohjeet? Akka hoitaa muksut ja lapset on tyytyväisiä. Mikäs ukolla sitten olla. Ukko on taitamaton ja itsekäs -ponnistelkoot enemmän niin saa perheensä yhteen.
VAIKKA VÄITTÄÄ ETTEI SEKSIÄ OLE.TIETÄISIT VAAN.
Ei , ehkä kaikki ei vaan hyväksy lapsia, varsinkaan TOISEN OMIA..... Minulla on kokemusta uusioperheestä, eli itse olen äiti, erosin ekan lapseni isästä, tapasin uuden miehen, saimme lapsen myös, mies jätti= eli erosin... Tapasin miehen,olen nyt naimisissa, minulla 2 lasta, hänellä ei.
Lapset käyvät kylässä säännöll. sillä lapseni asuvat iseillään. Ei ole mit. ongelmia miehelleni tästä. Hänen äitinsä ; eli mun "anoppi" ei kyllä pitänyt ajatuksesta, että minulla 2 lasta (eri isät) vaan aloitti kaamean mieheni "piinauksen" asiasta, ihankun olisin joku saatana kun olen äiti jo valmiiksi ja mieheni kosi minua. :/ HYI , mitä käytöstä! Lapset ei ole mikään este, jos todella on rakkautta!!!
kunnes tapasin nykyisen miesystäväni, jolla on lapsi vuoroviikoin. Mies vain on kaikkea mitä oikeastaan voisin toivoa ja lapsestakin pidän kovasti, joten pyörsin ajatukseni.
Hyvä asia on, että tiedän ainakin miehen olevan hyvä isä (ja haluaa lisää lapsia). Huonompi puoli on se, että ex-vaimo on ja pysyy elämässämme väkisinkin. Ei minulla mitään häntä vastaan ole henkilökohtaisesti, mutta olen mustasukkainen ihminen (onneksi miehen käytös korvaa exän läheisyydenkin).
mies, jolla 3 lasta ennestään 2 naisen kanssa, nyt meilla 2 yhteistä lasta. Kaduttaa. Mutta kun on sokea niin on. Kärsin, mutta tässä ollaan maailman tappiin koska lasten kotia en hajota. Muut älkää tehkö samaa virhettä.
sellainen mies/nainen kannattaa passittaa takaisin perheensä kuokse ja ammattiauttajalle. OPETELKOOT elämään vastuullisesti perheensä kanssa ja ponnistelemaan vanhempina/aviopuolisoina. Uskokaa vaan se on taitolaji tuo oppiminen mutta kannattaa!
Hae itsellesi kunnon mies ehkä on parempaa avioliittoainestakin!:)
Mistä ihmeestä sinä päättelet, että se eronnut mies on jotenkin ollut syypää eroon? Ei siinä vain toisen osapuolen ponnistelut auta, jos toinen tuntee ettei enää halua olla yhdessä. Eli kyse ei todellakaan aina mistään vastuuttomuudesta.
Olet järkevä (ainakin siihen asti kunnes rakastut ;)) ja säästyt monelta vaikeudelta.