En ole Facebookissa, koska pelkään että saisin sinne tosi vähän kavereita. :(

kuin kourallinen kavereita ja ei siinä oiekin silloin ole mitään järkeä, voin pitää yhteyttä heihin muutenkin

eikä siinä mitään noloa ole

etten viitsi edes mennä. Mutta onhan mulla nyt 4 kaveria, sisarukset. En oo kehdannu muita pyytää.

pitäiskö liittyä? Ois kuitenki niin kätevä jutella muille. Jotenkin vaan nolottaa tommoset tyhmät jutut, oon vähän neuroottinen vissiin.



-ap

voiko niitä piilottaa, muistaakseni asetuksista voisi valita, mitä tietoja kaverit näkee. Mutta miksi se olisi noloa, että on vähän kavereita? Toiset on valikoivampia, eivätkä edes halua puolituttuja kavereiksi. Kellään on tuskin montaa sataa tosiystävää. Itselläni n.20 kaveria, eikä nolota.

Itselleni on kertynyt reilu 200 kaveria. Vanhoja luokkakavereita, naapureitä, tuttuja, nykyisiä naapureita, ystäviä jne.. Se huonopuoli siinä, on että pitää miettiä mitä sinne kirjoittaa. Välillä tuppaa unohtumaan että "KAIKKI" näkevät kirjoitukseni.



Itse haluaisin vain perheeni ja lähimmät ystävät, mutten kehtaa poistaa muitakaan. Myös monella tuttavallani on joku kaksikymmentä kaveria, yhdellä "vain" kymmenen. En ole koskaan miettinyt toisten kaverimääriä, mikä on noloa ja mikä ei.



Rohkeasti vain profiili sinne :) Kenties läydät uusiakin tuttavuuksia omien ystävien kautta :)

Ja ei se määrä vaan se laatu. Minulla on se 300 kaveria ja ihan oikeasti aika rankalla kädellä olen käynyt kaverilistaa läpi säännöllisin väliajoin. Näitä on kertynyt useamman vuoden aikana opiskelujen, töiden, harrastusten yms kautta. Ja sen kaverilistan tosiaan saa piiloon muilta. Kaverit voi myös ryhmittää niin että kaikki ei näe sinun kaikkia toimintoja.

Kai mä vielä joku ilta parin siiderin jälkeen sorrun liittymään :D tuntuu vain että vaikka olen elämäni aikana tuntenut paljon ihmisiä, ei monikaan niistä edes muista mua eikä näin ollen pyytäisi kaveriksi. Ja itse olisin tosi huono pyytämään.



-ap

muista kavereista viis