Miksi lapset itsenäistetään liian varhain Suomessa?
Sanotaan, että 5-vuotias pärjää yksin kerrostalon pihalla ja puistossa, ja ekaluokkalainen pärjää kyllä, kun osaa lämmittää ruoan mikrossa. Miksei voida hyväksyä sitä, että alle kouluikäisestä tuskin voi huolehtia liikaa ja että kouluikäinenkin voi tuntea itsensä yksinäiseksi ja turvattomaksi, vaikka ulkoisesti pärjäisikin?
Esimerkiksi Englannissa alle 12-vuotiasta ei saa jättää yksin kotiin, tai kyseessä on heitteillejättö. Minä aion huolehtia, että lapsillani on aina joku aikuinen lähettyvillä (mieluiten toinen vanhemmista), kun tulevat koulusta.
Kommentit (24)
Sanotaan, että 5-vuotias pärjää yksin kerrostalon pihalla ja puistossa, ja ekaluokkalainen pärjää kyllä, kun osaa lämmittää ruoan mikrossa. Miksei voida hyväksyä sitä, että alle kouluikäisestä tuskin voi huolehtia liikaa ja että kouluikäinenkin voi tuntea itsensä yksinäiseksi ja turvattomaksi, vaikka ulkoisesti pärjäisikin? Esimerkiksi Englannissa alle 12-vuotiasta ei saa jättää yksin kotiin, tai kyseessä on heitteillejättö. Minä aion huolehtia, että lapsillani on aina joku aikuinen lähettyvillä (mieluiten toinen vanhemmista), kun tulevat koulusta.
samaa olen ihmetellyt minäkin, miksi täällä 6v ekaluokkalainen on muka pärjäävä olemaan aamulla ennen kouluun menoa yksin ja sam iltapäivällä, jopa 5-6 tuntia ihan yksin
ja tanskassa sama , ei saa jättää alle 12v yksin, menevät aamulla klo8 kouluun ja sen jälkeen kouluntiloissa olevaan kerhotilaan, jossa tekeväty läksyt ulkoilevat yms ohjaajat paikalla, vanhemmat sieltä hakevat sitten kotiin.
miksi ei ole suomessa ja miksi me äidit alistumme,ee ttei ole ??????? noustaa KAIKII kapinaan ja VAADITAAN !!
lapset kaipaavat huolenpitoa ja vahtimista, kun ovat lukeneet parin viikon sisällä tulleita uutisia.
mitä heiltä odotetaan. Eli kun äiti ja isä kysyvät, pärjäätkö varmasti yksin ja pelottaako, niin siihen vastataan aina, että 'kyllä pärjään ja ei pelota', koska ei haluta aiheuttaa huolta ja vaivaa ja nähdään vanhemmista se, että he eivät jaksa järjestää asiaa toisin. Minä muistan, kuinka ekaluokkalaisena menin jopa 11 kouluun, kun muuut lähtivät jo ennen kahdeksaa, ja minua todella pelotti olla kotona yksin. 12-vuotias nyt jo ehkä pärjää muutaman tunnin, mutta koko pointti on se, että miksi pitäisi pärjätä?
eikä jatkaa päivää missään kerhoissa. Ekaluokkalaisen vanhempi voi tehdä lyhennettyä työpäivää ja olla kotona lapsen kotiutuessa.
Samaa pärjäämistä odotetaan lapselta jo silloin, kun viedään päiväkotiin 1-2-vuotisena. Ei pikkuinen pärjää mitenkään isossa ryhmässä vieraitten hoitajien armoilla. Säilyyhän se siellä jollain tavalla, mutta onnellisempi olisi kotona.
Siksi ihmettelen suuresti, miksi lapset viedään hoitoon, ellei aivan pakko ole vaikka töitten takia.
12 vee saa olla yksin kotona, 14 vee saa harrastaa seksiä. No, siis onhan toi eri maiden lakeja, mutta pistää miettimään.
ei se ikää katso jos tuntee itsensä yksinäiseksi ja turvattomaksi,moni aikuinenkin tuntee näin. onko seuraus aikaisesta itsenäistyttämisestä?. pidetään me huoli lapsistamme, jotta he pärjäisivät aikuisina.
Monissa maissa on edelleen tapana, että nainen lopettaa palkkatyön kun alkaa odottaa lasta, ja pysyy kotona kunnes lapsi on aikuinen.
Suomessa ei enää edes maaseudulla ole niitä ruotivaivaisia, joita entiseen aikaan oli lasten seurana. Ihan varma ei tietenkään voinut olla siitä, kumpi vahti kumpaa. Tiedän, kun meillä olivat joskus samaan aikaan kotona ala-asteikäiset lapset ja dementoituva mummo. Jossakin vaiheessa sitten lapset (n. 10 v) tulivat paremmin toimeen keskenään kuin mummonsa kanssa.
ette voi olla tosissanne??? mie ainakin olen itse 12-vuotiaana ollut jopa yksin viikonlopun kotona kun vanhemmat meni mökille enkä ite halunnu mukaan. ja kyllä koulusta kävelin yli 2km joka päivä kotiin ja yleensä olin yksin ainakin parisen tuntia ennen kuin isosiskoja tuli koulusta kotiin. ja monesti jopa hajin 7-8 vuotiaana pikkusiskon hoidosta ja olimme sitten kahestaan kotona. Miks pitää nykyaikana nipottaa jokaisesta asiasta? Kyllä ne lapset pärjää vaikka niitä ei hyysäisikään! Älytöntä.
Minä soittaisin lastensuojeluun, jos joku jättäisi 12-vuotiaan pariksi päiväksi yksin kotiin. Teinillekin (esim 15 v.) se voi olla liikaa. Lapsi saa tarvita läsnäolevia aikuisia, ei siinä ole mitään vikaa.
Lapsissa on tietenkin eroja, mutta kyllä ainakin 3-luokkalaisetkin ovat vielä niin pieniä, että eivät voi olla yksin pitkiä aikoja. 12-vuotiaan äitinä sanoisin, että hän jo pärjää iltapäivät yksinkin/kavereiden kanssa. Mutta kyllä Suomessa lapset ovat aikalailla heitteillä. Kotiäitinä näkee kyllä pinten koululaisten puuhailevan iltapäivällä kaikenlaista...
Minä soittaisin lastensuojeluun, jos joku jättäisi 12-vuotiaan pariksi päiväksi yksin kotiin. Teinillekin (esim 15 v.) se voi olla liikaa. Lapsi saa tarvita läsnäolevia aikuisia, ei siinä ole mitään vikaa.
Joo saa tarvita, mutta on olemassa sellaisiakin lapsia, jotka pärjäävät hiukan pidempiäkin aikoja yksin ja jopa nauttivat siitä. Itse olin lapsena juuri tällainen tapaus. Olisin varmaan tullut hulluksi, jos en olisi koskaan ennen 12 vuoden ikää saanut olla yksin. Se oli melkein parasta mitä tiesin.
Kohtuus tiestysti kaikessa. En itsekään jättäisi 12-vuotiasta viikonlopuksi yksin kotiin.
miksi ei voida ymmärtää sitä että lapset ovat yksilöitä? Jotkut eivät pelkää yksin ja pärjäävät hyvin jo nuorempina itsekseen kotona, toiset eivät. Kaikki eivät tarvitse paapomista 12-vuotiaaksi asti, vaan heille voidaan opettaa yksinoloa ja antaa vastuuta pikkuhiljaa jo nuoremmasta iästä lähtien. Olisin varmaan karannut itse kotoa jos en olisi saanut olla koskaan yksin ennen 12 vuoden ikää. Olen aina ollut yksinolosta pitävä, jo pikkulapsena.
Sanotaan, että 5-vuotias pärjää yksin kerrostalon pihalla ja puistossa, ja ekaluokkalainen pärjää kyllä, kun osaa lämmittää ruoan mikrossa. Miksei voida hyväksyä sitä, että alle kouluikäisestä tuskin voi huolehtia liikaa ja että kouluikäinenkin voi tuntea itsensä yksinäiseksi ja turvattomaksi, vaikka ulkoisesti pärjäisikin? Esimerkiksi Englannissa alle 12-vuotiasta ei saa jättää yksin kotiin, tai kyseessä on heitteillejättö. Minä aion huolehtia, että lapsillani on aina joku aikuinen lähettyvillä (mieluiten toinen vanhemmista), kun tulevat koulusta.
paapomisesta. Kyse on ihmislapsen tarpeista. Vaikka vanhemmat kuinka haluaisivat ajatella että heillä on superyksilö joka selviää paapomatta, ihmislapsi voi paljon paremmin kun hänen tarpeensa huomioidaan. ja ihmislapsen tarpeena on tulla hoivatuksi mahdollisimman pitkään. Se on eri asia kuin paapominen. Lapsi tarvitsee aikuisen läsnäoloa mahdollisimman paljon vaikka pärjäisi miten. Miten se onniin vaikea ymmärtää? En tiedä yhtään lasta joka ei kaipaisi aikuista lähelleen. Lapset kyllä tottuvat siihen ettei aikuisella ole aikaa hänelle, eivätkä sitten parempaa osaa odottaa. Suomalaiset lapset joutuvat pärjäämään yksin aivan liikaa, se on fakta. Ja vanhemmat uskottelevat itselleen et se on ok. Mut se todellisuus mikä lapsen sisällä on-saattaa olla ihan toinen.
Kyllähän lapsi pärjää lastenkodissakin- mutta hänen saattaa olla aika vaikea tuntea itsensä arvokkaaksi, vanhemmilleen iloa tuottaviksi yms. + keskenään olevien lasten sosiaaliset taidot jäävät viidakon tasolle- niihin lapsi tarvitsee koko ala-asteen ajan aikuisen ohjausta. Ja usein aikuisilla ei ole aavustustakaan koko sosiaalisesta elämästä.
Pitäisikö toisen vanhemmista sitten irtisanoutua ja heittäytyä tukieläjäksi, kun lapsi menee kouluun? Kaikilla aloilla lyhennetty työpäivä ei vaan onnistu. Myydä talo? Keskipalkkaiset ei nyt vaan elä yhden ihmisen palkalla, jos toinen ei saa mistään mitään. Entä jos ei ole edes taloa, jonka voisi myydä vaan elelee muutenkin vuokralla?
Niitä kerhoja ei vaan joka paikassa ole - edes ekaluokkalaisille. Meidän kunnassa esim. on kyllä iltapäiväkerho. Pääasiassa se on ekaluokkalaisille ja tokaluokkalaisiaa otetaan, jos mahtuu. Aamupäivähoitoa EI ole. Meidän ekaluokkalainen menee yhtenä aamuna klo 8 kouluun, kahtena aamuna klo 9 ja kahtena vasta klo 10!! Pienten ekaluokkalaisten on siis vaan PAKKO pärjätä, jos vanhemmat on töissä. Ja jotta pärjäisi, niin on se harjoittelu aloitettava ajoissa (eskarivuonna) Ei sitä voi ihan kylmiltään jättää pärjäilemään paria tuntia aamulla iteksiin.
Kesä nyt on vielä hullumpi. Leirille saa maksimissaan 1,5 viikoksi yhteensä (kesäkuussa 5 päivää kunnan leiri, elokuussa 3 päivää seurakunnan leiri) eivätkä kaikki vanhemmat mitenkää voi saada limitettyjä lomia. Jollain ehkä käy tuuri, kaikilla ei. Eikä ne lomatkaan välttämättä riitä mitenkään koko kesäksi vaikka kuinka olis eri aikaan lomalla.
Edelleenkään ei lasta voi kylmiltään jättää työpäivän ajaksi yksin kotiin. Hoitopaikkaa koululaiselle et saa. Eli harjoiteltava on, ajoissa mielellään.
Hyvä, että toit tämän esille. Kyse on lapsen tarpeesta, jonka aikuiset kieltävät siksi, että eivät pysty sitä tarjoamaan lapselle. TOki kaikkeen tottuu, siihen, että vanhemmat ovat paikalla, mutta jatkuvasti omissa puuhissaan ja siihen että heidän tarpeitaan ei huomioida. Mutta joku psykologi sen sanoi: anna lapselle pienenä aikaa ja huomiota, sitä ei voi tehdä liikaa. Niin lapsi pärjää paremmin yksin sitten kun hänen niin täytyy tehdä. Turvallisuus luo pohjan hyvälle itsetunnolle ja hyvälle perusturvalle.
eivät tarvitse sitä aikuista 24/7. Ei sitä lasta tarvitse ympäri vuorokauden itsekseen pitää, mutta ei kaikki alle 12-vuotiaat tarvitse aikuisen tukea ja seuraa 24 tuntia vuorokaudessa. Sitä tukea ja seuraa voi saada riittävästi, vaikka olisikin koulun jälkeen 2-4 tuntia yksin kotona. Vanhemmilla voi silti olla aikaa lapsilleen vaikka eivät olisi tätä kouluun viemässä ja koulusta hakemassa ja viettäisi kaikkea vapaa-aikaa yhdessä.
Paapomista on tuo 24/7, eivät kaikki lapset tarvitse sitä. Kaikki lapset eivät tarvitse yhtä paljon aikuisen seuraa, toiset tarvitsevat enemmän, toiset vähemmän.
Ja minäkin olisin tullut hulluksi jos joku olisi ollut minun seuranani 24/7 siihen asti kuin olin 12-vuotias. Enkä todellakaan yrittänyt pienenä kompensoida tai pitää vanhempiani tyytyväisenä, vaan ihan oikeasti tykkäsin yksinolosta.
miksi ei voida ymmärtää sitä että lapset ovat yksilöitä? Jotkut eivät pelkää yksin ja pärjäävät hyvin jo nuorempina itsekseen kotona, toiset eivät. Kaikki eivät tarvitse paapomista 12-vuotiaaksi asti, vaan heille voidaan opettaa yksinoloa ja antaa vastuuta pikkuhiljaa jo nuoremmasta iästä lähtien. Olisin varmaan karannut itse kotoa jos en olisi saanut olla koskaan yksin ennen 12 vuoden ikää. Olen aina ollut yksinolosta pitävä, jo pikkulapsena.
Sanotaan, että 5-vuotias pärjää yksin kerrostalon pihalla ja puistossa, ja ekaluokkalainen pärjää kyllä, kun osaa lämmittää ruoan mikrossa. Miksei voida hyväksyä sitä, että alle kouluikäisestä tuskin voi huolehtia liikaa ja että kouluikäinenkin voi tuntea itsensä yksinäiseksi ja turvattomaksi, vaikka ulkoisesti pärjäisikin? Esimerkiksi Englannissa alle 12-vuotiasta ei saa jättää yksin kotiin, tai kyseessä on heitteillejättö. Minä aion huolehtia, että lapsillani on aina joku aikuinen lähettyvillä (mieluiten toinen vanhemmista), kun tulevat koulusta.
paapomisesta. Kyse on ihmislapsen tarpeista. Vaikka vanhemmat kuinka haluaisivat ajatella että heillä on superyksilö joka selviää paapomatta, ihmislapsi voi paljon paremmin kun hänen tarpeensa huomioidaan. ja ihmislapsen tarpeena on tulla hoivatuksi mahdollisimman pitkään. Se on eri asia kuin paapominen. Lapsi tarvitsee aikuisen läsnäoloa mahdollisimman paljon vaikka pärjäisi miten. Miten se onniin vaikea ymmärtää? En tiedä yhtään lasta joka ei kaipaisi aikuista lähelleen. Lapset kyllä tottuvat siihen ettei aikuisella ole aikaa hänelle, eivätkä sitten parempaa osaa odottaa. Suomalaiset lapset joutuvat pärjäämään yksin aivan liikaa, se on fakta. Ja vanhemmat uskottelevat itselleen et se on ok. Mut se todellisuus mikä lapsen sisällä on-saattaa olla ihan toinen.
Kyllähän lapsi pärjää lastenkodissakin- mutta hänen saattaa olla aika vaikea tuntea itsensä arvokkaaksi, vanhemmilleen iloa tuottaviksi yms. + keskenään olevien lasten sosiaaliset taidot jäävät viidakon tasolle- niihin lapsi tarvitsee koko ala-asteen ajan aikuisen ohjausta. Ja usein aikuisilla ei ole aavustustakaan koko sosiaalisesta elämästä.
että kaksi aikuista pystyy hädin tuskin maksamaan lainaa pois? Me asumme kerrostalokolmiossa kahden lapsemme kanssa, ja tässä voimme asua loppuelämämme, jos haluamme. Ei tee tiukkaa lyhentää lainaa, vaikka minä olen tällä hetkellä hoitovapaalla. Ne ovat valintakysymyksiä. Paljon mieluummin lapsilla on läsnäolevat vanhemmat kuin hieno talo. Eri asia on sitten yksinhuoltajat ja eronneet, se on tietysti totta. Mutta monesti sitä maallista mammonaa vaan haalitaan välittämättä siitä, että se merkitsee pidempiä ja pidempiä työpäiviä.
Meillä ei ole isovanhempia auttamassa lasten hoidossa, ja nyt jo murehditn, miten hoidamme kesät sitten kun lapset ovat koulussa. Täytyy vaan yrittää limittää kesälomia, ei voi mitään. Mielestäni kesälomaa voisi koulussa lyhentää aivan hyvin vaikka parilla viikolla.
Kotona täytyy olla hinnalla millä hyvänsä ensimmäiset 3 vuotta, muutenhan on todistetuksi aivan kelvoton vanhempi.
Mutta sen jälkeen lapsi pärjääkin yllättäen melkein itsekseen.
mitä pikemmin lapsen saa potkittua kotoa omilleen sen parempi (viimeistään 18v iässä).
eikä mua pelottanut. Ja siis nimenomaan HALUSIN olla yksin, äiti olisi halunnut laittaa minut iltapäivähoitoon vielä eka luokan jälkeen, minä en halunnut. Pihalle menin itsenäisesti 5-vuotiaana.
Oma lapsi alkoi 5-vuotiaana kysellä saako mennä yksin pihalle ja 6-vuotiaana voisiko jäädä kotiin sillä aikaa kun käyn kaupassa (kauppa viereisessä talossa) hakemassa maitoa ja leipää.
että kaksi aikuista pystyy hädin tuskin maksamaan lainaa pois? Me asumme kerrostalokolmiossa kahden lapsemme kanssa, ja tässä voimme asua loppuelämämme, jos haluamme. Ei tee tiukkaa lyhentää lainaa, vaikka minä olen tällä hetkellä hoitovapaalla. Ne ovat valintakysymyksiä. Paljon mieluummin lapsilla on läsnäolevat vanhemmat kuin hieno talo. Eri asia on sitten yksinhuoltajat ja eronneet, se on tietysti totta. Mutta monesti sitä maallista mammonaa vaan haalitaan välittämättä siitä, että se merkitsee pidempiä ja pidempiä työpäiviä.
Meillä ei ole isovanhempia auttamassa lasten hoidossa, ja nyt jo murehditn, miten hoidamme kesät sitten kun lapset ovat koulussa. Täytyy vaan yrittää limittää kesälomia, ei voi mitään. Mielestäni kesälomaa voisi koulussa lyhentää aivan hyvin vaikka parilla viikolla.
Ellei nyt sit väkisin änkeä viittä ihmistä kaksioon tai jotain.
Ja tässä maassa on PALJON ihmisiä, jotka tienaavat sen paritonnia miinus verot. Ja sillä elätetään koko perhe? Aika hiton pieni luukku saa kyllä olla...
miksi ei voida ymmärtää sitä että lapset ovat yksilöitä? Jotkut eivät pelkää yksin ja pärjäävät hyvin jo nuorempina itsekseen kotona, toiset eivät. Kaikki eivät tarvitse paapomista 12-vuotiaaksi asti, vaan heille voidaan opettaa yksinoloa ja antaa vastuuta pikkuhiljaa jo nuoremmasta iästä lähtien.
Olisin varmaan karannut itse kotoa jos en olisi saanut olla koskaan yksin ennen 12 vuoden ikää. Olen aina ollut yksinolosta pitävä, jo pikkulapsena.