2v nukutukset tekee musta hullun!! Ennen nukahti itsestään, mutta nyt kuukauden ihan sekoilua.
Ensin alkoi ravaaminen minun sänkyyn (olimme samassa huoneessa) ja oman sängyn välillä. Annoin ravata,nukahti itsestään. Sitten homma alkoi mennä mahdottomaksi ja siirisin oman sänkyni olohuoneeseen. Noh, ennen yksin nukahtanut alkoi pomppimaan pois sängystään,vaolja räpsytellä päälle ja roikkumaan oven suulla(aukoo ovea) kannan rauhassa takaisin sänkyyn,homma toistuu miljoona kertaa, josksu tunnin-reilu päästä luovutan ja annan valvoa(päikkyaikaan). Nyt on muutaman kerran menty niin että istun vieressä ja silitän,on nukahatnut hyvin ja mikäs siinä,näyttää tarvitsevän nyt hoivaa enempi. Mutta taas mennyt pelleilyksi! Menen viereen kun hän pyytää,on uni aika. Alkaakin pelleillä sängyssä,ei saa silittää,ei koskea,nousee istumaan koputtelee seiniin ja tunkee jalkaa pois peiton alta. Tulen hulluksiiiiii! Eli mitä teen väärin? mitä nyt teen? olemme kaikkea kokeileet aina tietyn aikaa,ettei ole liikaa vaihtelua ja sekavuutta..pitäisikö vain jaksaa ravata kantamaan likkaa sänkyynsä takaisin? ehkä uupuu aikanaan taisteluun? jotain valtataistelua tämä selvästi on. Lisäksi vielä sanon että on kokelitu yövalolla,isolla valolla,pimeällä,hämärällä jne.
Kommentit (6)
sinä se kirjoittaja, joka oli eronnut ja kirjoitti tästä aiemminkin? Eli että lapsella on vaikeuksia nukahtaa yksin sen jälkeen kun erosit lapsen isästä ja muutit lapsen kanssa uuteen asuntoon? Jos olet, niin yhä edelleen toistan sitä samaa neuvoa mitä silloinkin sait - ota lapsi suosiolla illalla nukkumaan viereesi, jos kerran hän kaipaa läheisyyttäsi avioeron jälkeen (kuten kaipaa). Päikkärit taas voi jäädä tuossa iässä joiltakin pois (joko väliaikaisesti tai kokonaan) joten niistä älä stressaa. Tosin siinäkin voi kokeilla sitä, että otat lapsen vaan viereen, ja hän rauhoittuu siihen. Sekin riittää että otatte pienen yhteisen lepohetken, nukahtaa ei tarvitse.
Jos teillä molemmilla on nyt eron jälkeinen kriisi menossa, niin oisko ihan mahdoton ajatus antaa armoa teille molemmille, ja nukkua tasan niin kuin on helpointa? Nyt ei ehkä ole oikea aika käydä valtataisteluita, kun molemmat teistä on väsyneitä henkisesti ja fyysisesti. Nukkuminen voi joskus olla kasvatuksellinen kysymys, mut tässä tapauksessa se voi olla ihan vaan turvan ja läheisyyden hakemista.
Päiväunet voisimme jättää pois,mutta lapsi on TODELLA väsynyt ja temppuilee sitten koko päivän. Lapsi käy 8 jo nukkumaan joten en itse oiken silloin vielä ole valmis unille...ap
sitä ennen ollivat nukahtaneet jo pitkään ihan rauhassa yksin. Rankkaa. Siihen liittyy just sitä, ettei enää ihan niin paljon unen tarvetta, mutta toisaalta ei ihan kokonaan ilman päiväuniakaan pärjää. Ja sitten uhmaa ja valtataistelua lapsi alkaa testailla rajoja. - mutta vanhemmat meinaa tulla hulluiksi. Muutaman kuukauden se kesti. Kauhulla odotan milloin se alkaa kolmosella joka vielä nukahtaa hyvin
me ratkaistiin tuo niin, että makasin hänen vieressään kunnes nukahti. Yleensä kuuntelin musiikkia tai radiota mp3-soittimella siinä samalla. Lapsi oppi olemaan ihan rauhassa paikallaan.
Kyllähän tuosta varoiteltiin että ei sitten koskaan nuku ilman tuota, mutta ei tuo vaihe lopulta kestänyt kuin muutaman kuukauden. Sitten halusi "nukkua ite".
yhden kanssa menee noinkin, mutta kun tuo kausi oli ykkösellä niin kakkonen oli vauva ja yleensä siihen aikaan hereillä, joten jos oli yksin kotona ei onnistunut vieressä olo. Vauvan mukaan
otto ärsytti ykköstä vielä enemmän.
Kun kausi oli kakkosella niin ykkönen oli 4v ja nukkuivat samasaa huoneessa ja ei taas niin yksinkertaista tehdä juttuja yhden laspen pillin mukaan.
Nyt ykkönen ja kakkonen koululaisia ja kolmosella oma huone, joten hänen iltaraivareihinsa ehditään keksittyä paremmin :-)
me ratkaistiin tuo niin, että makasin hänen vieressään kunnes nukahti. Yleensä kuuntelin musiikkia tai radiota mp3-soittimella siinä samalla. Lapsi oppi olemaan ihan rauhassa paikallaan.
Kyllähän tuosta varoiteltiin että ei sitten koskaan nuku ilman tuota, mutta ei tuo vaihe lopulta kestänyt kuin muutaman kuukauden. Sitten halusi "nukkua ite".
Kaksivuotiaana kun nukahtaminen on mennyt hankalaksi, on tullut aika jättää päiväunet pois. Meillä kaikki kolme on jättänyt päikkärit just 2v synntärien kieppeillä, eikä ongelmia ole ollut. Itse en yhtään siedä mitään nukutusruljanssia.