Mä jätän huomenna kihlattuni
Mies lähtee seiskaksi töihin ja sillä välin pakkaan kimpsut ja kampsut ja vien ne omaan kotiini lopullisesti. Oma koti mulla on ollut siis lokakuusta asti.
Eilinen oli viimenen pisara. mies osti mulle joululahjaksi kalliit kuulokkeet, koska tietää kuinka paljon musiikista tykkään. Tuolla ne on revittynä nyt roskissa, eli en saa enää täällä musiikkia kuunnella. Mun ostaman suosikki astiaston lasit piti hajoittaa eilen. Itkettää mua ja huutaa mulle, niinkuin aina, kun ei ole hassista/kukkaa kun juhlitaan. Itsekin olen ton pöljän kanssa alkanut polttaa, harvemmin, mutta silti. Mun kummisetä ja äiti on ihan paskoja hänen mielestään, mun kavereista puhumattakaan. Kaikki mistä minä tykkään yleensäkin on paskaa, pitää repiä tai hajoittaa, liata, nolata, rikkoa riekaleiksi.
Mä en yksinkertaisesti kestä enää, enkä edes halua. Ei voisi vähempää kiinnosta
Lapsia meillä ei ole ja kaksikymmenentä vuotta ikäeroa, eli täytin syyskuussa 30.
Huomenna nostan kytkintä, ihmettelen vaan, kuinka sokea olin ja miksi olin niin tyhmä.
Kommentit (11)
niin johtuu siitä, että mun silmät on itkemisestä niin turvoksissa. Fyysistä väkivaltaa meillä ei harrastettu, mutta tää henkinen on paljon kauheampaa.
Olen saastainen, koska minulla on ystäviä ja ihmisä jotka välittää. Koska olen hänen mielestään saastainen, olen omalla käytökselläni aiheuttanut se, että en saa seksiä. Sairasta?
Ruoasta ei osaa ikinä kiittää, valittaa kyllä tyyliin: "jouduin lisään suolaa mussunmussun"
Omasta työympäristössään on todella arvostettu, mutta kotona ihan perkele.
Ja jos joku lukee tämän ketjun, niin saa rukoilla mun puolesta. Kiitos.
sanoa että kuulostaa kyllä todella hyvältä päätökseltä tuo eroaminen tuossa vaiheessa, oikeasti. En itsekään näe tuossa mitään muuta vaihtoehtoa. Voimia :)
Ihan kuin oikeus kuunnella musiikkia, sinulla on oikeus saada pitää ystäviä, puhua puhelimessa, kirjoittaa päiväkirjaa, saada postikortteja, meikata, käydä juhlissa ilman miestä, syödä mitä haluat, maustaa ruokasi miten haluat..
Ylipäätään päättää asioistasi ihan itse. MIehesi on luultavasti ajanut sinut siihen jamaan, että luulet kaiken negatiivisen johtuvan sinusta ja kaiken positiivisen tulevan armollisesti häneltä myöskin sinun yllesi.
Ota todellakin se ensimmäinen askel pois tuosta. Pakkaa tavarasi apinan raivolla, kun mies on pois talosta. Soita ystäviä muuttoavuksi, jos saat jonkun kiinni tänään. Lähde, jätä sormus pöydälle.
T: kakkonen, joka on tehnyt saman, mutta lapset kainalossa
Pysy päätöksessäsi. Voin rukoilla puolestasi, vaikka normirutiineihin tuo rukoilu kuulukaan :)
Mies on siis 10v.Käytös ei ole ainakaan 50v.
ap:lle nyt enää alkaa vittuilemaan?
Hyvä päätös, älä pyörrä sitä. Tsemppiä!
olen ylpeä susta!Teet elämäsi parhaan päätöksen kun lähdet,pyydä tosiaan ystäviä apuun!Äläkä enää ikinä ota takas!Jos uskallat,mene vaikka helluntaiseurakunnan rukouskokoukseen,siellä lämpimiä ihmisiä jotka myös voi heti rukoilla sun puolesta!Voimia,siunausta ja varjelusta sulle toivoo hellarimamma=)
Onnea ja pysy ratkaisussasi - älä palaa ikinä takaisin!
jälkesi koneelta, että ei pääse tätä lukemaan!
Onnea huomiselle!
Sinulla on oikeus kuunnella musiikkia ja elää kodissasi kävelemättä varpaillasi. Saat tykätä itsellesi mieluisista asioista ja tervepäinen kumppani nauttii itsekin, kun toisella on hyvä olla.
Ihan oikein että repäiset itsesi pois myös huumeiden käytöstä.
Aloita ihan alusta kaikki äläkä taivu enää takaisin yhteiselämään, joka on noin tuhoisaa. Älä vastaa puheluihn ja ovikellon soittoon enää, jos niiden takana on eksä.
Tänään on on uuden elämäsi ensimmäinen päivä, huomenna aloitat sen rakentamisen ihan tosissaan.
Paljon voimia sinulle!