Äidit auttakaa

Jos käyttäytyminen on ollut n.3-4-v. alkaen sitä, että uudet asiat eivät kiinnosta ja käyttäytyminen on haastavaa, niin taustalla voi olla lievää autismia. Mutta jos tämä on uusi ilmiö, niin ehkä hänellä on kevätväsymystä tai huomion hakemista. Kysypäs lapselta joskus, mitä lapsi itse haluaisi tehdä yhdessä perheen kanssa. Ja kysy, mitä kuuluu, miten sulla menee.

sen pillin mukaan. ole kärsivällinen. ota kaikki rangaistukset käyttöön, pelikiellot, kotiaresti yms.eiköhän ala kiinnostumaan. mutta muista ettet voi kaikkeen pyytää osallistumaan, mutta anna selkeät vaihtoehdot 2kpl joista valita jos mahdollista, sinä teillä olet aikuinen.

Autismista en paljoakaan tiedä, mutten sitä myöskään osaa epäillä, lapsi on sosiaalinen ja verbaalisesti erittäin lahjakas. Hän on itsekäs ja uhmakas.



Jos menemme mummollaan niin menemme mummolaan ja asia on sillä selvä, mutta hän kyllä tekee sitten kaikkensa ,että reissu olisi mahdottoman huono ja kuvittelee että huonolla käytöksellä pääsee pikemmin kotio. Mietin, pitäisikö pleikkari pistää kokonaan täyskieltoon, että oppisi kiinnostumaan itsekin monista asioista.



Hänellä on siis paljon muutakin elämässä kuin tuo pleikka, mutta hän odottaa siis että kaikki annettaisiin hänelle hopealautasella. Häntä ei kiinnosta mikään ja jos pakotetaan tulee siitä aina ilmiriita. En jaksa tällaista tappelua tuon kanssa, saisi joskus tehdä jotain innostuneestikin.

Poika menee syksyllä ekalle ja nyt n. vuoden ajan on ollut samanlainen. Eli kaikesta pitää vänkyttää vastaan, olkoot asia sitten roskapussin vienti roskikseen tahi pikkusiskon kanssa ulos meno tai omien jälkien siivoaminen tms.

Ja kylään tai kauppaan tuota ei saa kuin pakottamalla (paitsi mummilaan ja mummolaan sekä kahteen muuhun kyläpaikkaan, mistä löytyy leikkikaveri/kavereita lähtee mielellään). Tehdäänkin nykyisin niin, että poika saa jäädä kotiin tai mennä kaverille, kun lähdetään sellaiseen kyläpaikkaan, missä on vaan 3 veelle kaveri. Ja muistaakseni 10 vee esikoinen alkoi saman ikäisenä sanomaan, ettei halua enää lähteä mukaan kylään.

Poika myös selvästi uhmaa sääntöjä. Itse olen viimeisilläni raskaana ja monena päivänä on pinna ollut todella kireällä.

Tämä herra on kyllä uhmasi 2-4 vuotiaana, enemmän kuin siskonsa. Ja viisi vuotiaana oli ihanan seetseinen aika, kunnes sitten kuus vuotis synttäreiden alla uhma palasi.

Poika ei pahemmin pelaa, vaikka meiltä löytyy esim. Wii ja Nintendoja ja Pleikka 1 (mies ja minä kerätään vanhoja konsoli pelejä), mutta joskus on jouduttu laittamaan poika WII kieltoon tai fillari kieltoon tms. viikoksi.

"Jos pirulle antaa pikkusormen se vie koko käden" näin se menee lastenkin kanssa. Lisää uhkailua ja menetystä, nyt on korkea aika.