Ovatko miehesi ystävät myös sinun ystäviäsi?

Tullaan toimeen ja vietetään iltaa kimpassa, mutta ei niin, että mieheni "selän takana" yhteyttä pitäisimme. En erityisemmin nauti heidän seurastaan, mutta mikäpä siinä - mulla on omat, kaltaiseni ystävät ja miehellä omansa, kaikki tullaan toimeen mutta silti on mun frendit ja hänen frendit erikseen. :)

on 2 kaveriporukkaa. Toisen kanssa en voi sanoa olevani ystäviä, mutta pidän niitä kyllä tosi mukavina tyyppeinä ja tulen niiden kanssa hyvin juttuun. Toisesta porukasta olen saanut tosi hyviä ystäviä itsekin.

Mutta vain miehen kautta. Ei heissä vikaa ole.

ystävät on nykyään enemmän mun ystäviä kuin hänen :(



Oikeasti, miehelläni ei ole kuin oikeastaan 3 ystävää, ja oletan että ne kaikki käy meillä nykyään enemmän mun ja lasten vuoksi kuin miehen itsensä. Varsinkin, kun kahdella on nykyään omakin perhe ja tulen vaimojen kanssa hyvin juttuun.



Ja mieheni on ap:n miehen kaltaisesti myös erittäin mustasukkainen ja voisin kuvitella saavani moisia kommentteja hänen suustaan. :(

Olin silloinkin seurallisempi kuin mies ja mulla oli silloin paljon kavereita, miehiäkin. Yksi varsinkin oli tosi läheinen, oltiin varmaan enemmän yhteyksissä kuin hän ja mies. Sitten kun hän alkoi seurustella, huomasin, että salamannopeasti meni siihen, että miehet juo kaljaa keskenään ja naiset kokkaa ja juoruaa keskenään... Ihan mukava se tyttis oli kyllä, mutta ei mun ystävä.

Erotessamme huomasin, että siinä ne puolet sit valitaan, ei missään yhteyksissä enää.

Ihan nuoruudesta on yksi hyvä exän kaveri jäänyt, lapseni kummiksikin pääsi.

Nykyisen kavereista ihan pidän, mutta tuskin ilman miestä hengaisin. Jutella voisin kyllä vaikka koko illan samoissa illanistujaisissa.

Ainakin nämä kaikki läheiset, joita viikottain nähdään. Loput onkin oikeastaan sellaisia tuttavia. Olen ollut kapakassa parin mieheni kaverin (toinen sukulaiseni) kanssa. Ja mun mies saa toki mennä katsomaan Sinkkuelämää-leffaa mun naispuolisten kavereideni kanssa jos haluaa.

Yleensä liikutaan miehen kanssa yhdessä ja kaikki ystävät on yhteisiä. On sillä joitain työkavereita jotka mä tunnen mutten ole niiden kanssa tekemisissä.

Muutama saattaa poiketa meillä kahvilla, jos lähelle sattuu, vaikkei mieheni olisi edes kotona. Muutaman kanssa taidan soitella/viestitellä enemmän kuin mieheni. Tosin meillä ei ole niin, että miehen kaverit ovat vain miehiä ja minun kaverit naisia. Eli sekin saattaa selittää, että olen ystävystynyt useamman kanssa paremmin.

Teen parhaani ollakseni mukava ja seurustellakseni niiden kanssa kun niitä tapaan, mutta eivät ne oikeasti ole mun kavereitani enkä voi väittää nauttivani niiden seurasta.



Mies haluaa kuvitella että ne ovat meidän yhteisiä kavereita, ja sitten se aina suuttuu kun en ole innoissani menossa kylään niiden luokse.