Syömishäiriöisen synttärit:

Ei vieraita, ei lahjoja tai kortteja. Suklaata. Paljon sitä. 3 paahtoleipää meetwurstilla, puoli litraa limua. Odottamassa pussi suklaakarkkeja, hedelmäkarkkeja sekä jääkaapissa jäätymässä Dumlea. Jonotin kaupassa puoli tuntia saadakseni nämä herkut, vaikka eilenkin söin pussillisen sipsiä dipillä sekä ison Snickersin.



Paino nousee, ei kiinnosta. Mahani on tyytyväinen näistä "juhlista", toimiipahan suoli kerrankin kunnolla. Muutamaa finniä lukuunottamatta normaalisti rutikuiva ihoni suorastaan hohtaa nyt, kun olen reilun viikon mässäillyt. Ei kaduta eikä enää edes hävetä. Minä en kelvannut muille silloinkaan kun olin hoikka, nätti ja nuori. Miksi enää nähdä vaivaa?



Haistakaa vittu.