Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miksi suvut alkaa tappelee aina hautajaisten alla perinnöistä?

Vierailija
20.04.2011 |

Tuli mieleen kun mummoni kuoli(äitini äiti) 4v sitten niin kaikki mummon lapset hyökkäsivät myummon vähäiseen perintöön kiinni ja hirvee tappelua oli,äitini sai vähiten,mutta ei vaatinutkaan muuta kun kuolleen siskonsa sormuksen,mutta kaikki muut taisteli,aikamoista helvettiä miksi pitää tapella hautajaisten alla kun muutenkin rankkaa??



Muilla samoja kokemuksia?



Mä pidän huolen et mun henkirahat siirrän pojalleni,miehelleni en niitä siirrä,tällä hetkellä jos mä kuukahdan ne menee mun vanhemmille.

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
20.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

tai omasta arvostaan sen kuolleen sukulaisen elämässä. Osa on tietty ihan vaan ahneita ja ilkeitä.

Vierailija
2/3 |
20.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

rakkaudettomia kokemuksia siinä puretaan. Esim sinun äiti on saattanut kokea suurinta rakkautta ja välittämistä, muut lapset eivät niinkään.



samoin on saatettu jollekin lapselle maksella kalliita harrastuksia yms, ja toisille ei aikoinaan yhtäkään.



Nämä kaikki asiat kun jättää vuosikymmeniksi muhimaan, niin siitä se soppa syntyy surun yhteydessä.



Jokainen haluaisi kokea olevansa tärkeä vanhemmillensa ja jos vanhemmat eivät ole kylliksi voineet tätä kokemusta antaa (syynä esim vanhempien elämäntilanne, sairaus, tai pelkästään temperamenttierot lapsen kanssa), niin surua ja katkeruutta syntyy lapsessa. Jos lapsi ei aikuistuttuaan sitten käyt läpi tätä surua ja katkeruutta ja ymmärrä mitkä syyt johtivat hänen puutteellisiin kokemuksiinsa, niin helposti alkaa tapella jonninjoutavasta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
20.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siis eihän se, että joskus lapsena on oltu sisaruksia tai sukulaisia tarkoita, että enää ajateltaisiin asioista lainkaan samalla tavalla. Nyt on sit yhtäkkiä hoidettava iso kasa asioita alkaen mummon saattohoidosta ja sitten hautajaisista ja sitten peruskirjoituksesta ja sitten veroista ja kuolinpesän laskuista ja lopulta perinnönjaosta kaikesta huolimatta yhdessä. Tähän menee vielä aikaakin ja kun kaikki ajattelevat asioista vähän eri tavalla niin ainakin oman kokemukseni mukaan 5 sisaruksen joukossa on sitten viisi, jotka jokainen kokevat tehneensä eniten yhteisten asioiden eteenja kärsineens huomattavaa vahinkoa ja joutuneensa lisätöihin sen takia, mitä muut ovat hölmöilleet tai jättäneet tekemättä. Parhaassa tapauksessa se mummokin on kärsinyt samoista jutuista. Mitä kauemmin kuluu, sitä suuremmaksi tämä tyytymättömyys kasvaa ja koska perinnönjako on yleensä listan viimeisenä tehtävänä, siihen mennessä tyytymättömyys on jo huomattavaa. Niinpä se riitä ei oikeastaan synnykään siitä, mitä kukin saa, vaan siitä, että jokaine nkokee olevansa hyväksikäytetty ja väärin kohdeltu.