Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä, mistä tässä parisuhdeongelmassa on kyse?
20.04.2011 |
Ollaan 3v pidetty yhtä mihene kanssa (ei asuta yhdessä, tapaillaan kerran viikossa, viestitellään joka pvä). Viime viikolla piti ke tavata, mutta ti iltana 7 aikaan ilmotti, että ehkä tapaaminen kannattaa jättää väliin kun on niin väsynyt ja stressaantunut. En vastannut tuohon koska mua vitutti. Seuraavana aamuna tuli viesti, et nyt ymmärrän miksi oli veto poissa, oon kuumeessa. No, eilen oli luvannut soittaa klo 14 ja vasta klo 15.20 soitti enkä pystynyt enää vastaamaan, laitoin viestin etten pysty juuri nyt vastaa....Ja itseasiassa vitutti kyllä että olin järkännyt yöni tuon mukaan ja ootellut reilun tunnin niin etten viitsinyt etdes veskissä piipahtaa jos vaikka sattus soittaa. Laittoi viestin takasi et oli kokouksessa ja pj:na, eli ei pystyny ees tekstaria laittaa ettei pysty soittaa. No minä sit vastasin , et ok, tuli selväksi, viime viikon tapaamisen peruin ja nyt et soittanut, että ymmärrän kyllä eiköhän viesti menny perille. Vastas et ylireagoit.
No annako miehen ja suhteen olla vai mitä teen ja mistä tässä oikein on kyse....
Kommentit (19)
takertua, ettet edes vessaan mene, kun odotat puhelimen soittoa...
Jos mies soittais sun vessakäynnin aikana, miksi et voisi soittaa takaisin päin? Tai miksi sä et voi soittaa miehelle, jos on jotain asiaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä teette esim. viikonloppuisin, jos ette kuitenkaan ole yhdessä silloin? Vai onko teillä kummallakin lapsia?
Ongelma näyttäisi olevan sun omien korvien välissä.
Miksi miehen pitäisi pomppia sinun mielialojesi tahdissa? Joo on kyllä paljon parempi kun lopetat suhteen ja mies löytää jotain paljon selväjärkisempää seuraa.
Minä olen ollut etäsuhteessa 4 vuotta ja molemmat pyrkivät ilmoittamaan ajoissa jos tapaaminen ei sovikaan mutta tuo, että pitää selittää kun ei soittanut minuutilleen, on sairasta.
vaikka toki tiedämmekin hyvin tarkkaan. Viime aikoina olen kokenut etti hän arvosta minua ja minä saan aina olla se joka järkkää mm. ruokailut, matkat jne (no hän toki useimmiten maksaa). Olen tästä hänelle sanonut ja kertonut etten tunne hänen puoleltaan rakkautta (aika usein heti tavatessamme hän käy kiinni kuin sika limppuun ja viimeksi siitä sanoinkin pahoittaneeni mieleni, niin hän vastasi että myönnän käyneeni suoraan asiaan, mutta olit vaan niin haluttava).
Molemmat olemme sellaisessa työssä, että aikataulut on tiukat ja tosi vaikea on järkätä uudelleen jos joku peruuntuu (olemme molemmat johtajia, tosin täysin eri aloilla mutta siis periaatteessa ymmärrämme toisemme työnkuvaa, hallitustyötä ym. hyvin) ja hänelle on ehkä helpompaa järkätä asioita uusiksi, mutta minulla monesti niin minuuttiaikataulut ettei vaan onnistu...ja myönnän, että monesta jutusta pahoitan mieleni niin ettei tee edes mieli yrittää järkätä.
Antakaapa nyt viisaita neuvoja kuinka tilanne pitäisi ratkaista....soittamaankaan en pysty kun hän on nyt palaverissa ja minulla alkaa palaveri melkeinpä heti tuon loputtua (noh, puoli tuntia väliä mutta riitelyksi niin lyhyt puhelu menisi). Mitä teen, koitanko kirjoittaa mailin illemmalla (mitä ihmettä sanoisin!!) vai odotanko hänen avaustaan?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tavalisessa etäsuhteessa ei ole tällaista ei mulla ja Tuomaksella ainakaan!
Tiedän missä Tuomas,kertoo kyllä aina,esim.nyt meni Tanskaan työmatkalle.
Kaksi aikuista työssäkäyvää, jopa johtavassa asemassa olevaa ihmistä, joiden parisuhdekuviot ovat kuin teinien kaukosuhteesta? Mitä mä sanon, mitä se sanoo, kuka soittaa eka vai soittaako?
Jos suhde ei ole 3 vuodessa edennyt tuota pidemmälle, se tuskin eteneekään, ja jos tuollaiset pohdinnat ovat sulle normaalia arkipäivää, kannattaisi ehkä elää yksin. Tai etsiä joku yhtä teinix-viestisekoilija.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
menettäisi erossa myös työpaikkansa....joten tilanne sen suhteen hankala juuri esim. puheluita ajatellen.
ap
parisuhdekuviot ovat kuin teinien kaukosuhteesta? Mitä mä sanon, mitä se sanoo, kuka soittaa eka vai soittaako? Jos suhde ei ole 3 vuodessa edennyt tuota pidemmälle, se tuskin eteneekään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Johtajalla ei ole aikaa puheluihin mutta on aikaa notkua täällä kysymyssä neuvoja parisuhdepulmiinsa. Koska mies on varattu, eiköhän tuo vastaus ongelmaasi ole ihan ilmiselvä.
tosta avauksesta ihan teini mieleen, ei voi vessaan mennä kun odottaa toisen soittoa. Olet tainnut uppoutua opiskeluusi ja myöhemmin työelämääsi niin, ettet ole ehtinyt viettää ihan normaalia ihmisen elämää ja tunnetaso on jäänyt tuonne ylä-asteelle. Toivottavasti suhtaudut alaisiisi kuitenkin kuten ihmisiin. Kuinka paljon on jonkin verran välimatkaa? Oletteko viikonloppuisinkin töissä? Ehkä kannattaa lopettaa koko suhde jos et edes tiesä mitä miehelle sanot ja vielä kolmen vuoden päästä olette deittailuasteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä aikuinen ihminen voi käydä vessassa ihan normaalisti vaikka seurustelisikin.Jopa naimisissa olevat käy.
mieti hetken teemoja aikuisuus, vastuunkanto, läheisriippuvuus, kolmas pyörä.
Tuossa kuviossa ei ole mitään tervettä ja ehjää.Se nimenomaan on _kuvio_ , eikä tasaveroinen ja aikuinen ihmissuhde
Enkä sano haavoittamisen tarpeesta, vaan ihan rehellisesti.
Hankkiudu vaikka terapiaan miettimään miten ollet sallinut elämäsi menevän noin. Mistä elämässäsi oikein on kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
menettäisi erossa myös työpaikkansa....joten tilanne sen suhteen hankala juuri esim. puheluita ajatellen.
ap
Toisaalta olen miehen kanssa samaa mieltä että sinä ylireagoit. Kuulostat siltä että ikää sinulla on just 18 ja podet huonoa itsetuntoa. Vaadit vakuuttelua että mies tahtoo tavata sinua ja vain sinua..
Vaikka kyllä mua pikemminkin naurattais sen jälkeen kun ukko tulisi kinuamaan mua takaisin kun ei kelvannutkaan toiselle :D
Melko kohtuutonta vetää moisesta hernettä nenään.
Ehkä vessaan nyt kuitenkin voi mennä vaikka soittoa odottaisikin. Kännykän voi ottaa mukaan.
8. Kyllä, mies on varattu ja työnsa takia ei voi muuttaa paikkakunnalta ja todennäköisesti
menettäisi erossa myös työpaikkansa....joten tilanne sen suhteen hankala juuri esim. puheluita ajatellen.
ap
Tuohan on tärkein olosuhde teidän suhteessa, joka sun olisi pitänyt kertoa ekana kaikenmaailman kellonaikojen ja vitutusten sijaan! Toivottavasti erotat johtajantyössäsi oleellisen epäoleellisesta.
Ei kukaan täällä voi päättää mitä sinun pitäisi tehdä, mutta jos olisin sinun asemassasi lopettaisin suhteen.
2
Ja mitä ihmettä, kolmen vuoden ajan kaukosuhde varattuun mieheen? Ihmettelen myös, että miten voi kaukosuhteessa, vaativassa työssä ja varatun miehen kanssa kuvitella itse olevansa se tärkein ja ensimmäisenä tuleva joka hetki... No, mutta, sinuna miettisin aika tarkkaan miksi tuollainen kuvio, ei se niistä soittoajoista ole kiinni, tai ei ainakaan pitäisi olla.
että vaikka olette pitäneet yhtä kolme vuotta tunnette toistenne arjen, työkuviot jne noin huonosti. Eli hermostut kun mies ei minuutilleen soita, loukkaannut kun hän on vetänyt (ehkä pitkäksi venynyttä) kokousta.
Et myöskään tunne kovinkaan paljon myötätuntoa miestä kohtaan, ehkä et rakasta häntä? Hän on stressaantunut ja kuumeessa, mutta sinua vituttaa kun hän ei pompi sinun aikataulusi mukaan.
Hirmu tarkasti teidän suhteenne kyllä on aiktaulutettu, sekin vaikuttaa mun mielestä vähän ilottomalta.
Jos et rakasta miestä on aivan turha haaskata teidän molempien aikaa ja jatkaa suhdetta. Muussa tapauksessa: opetelkaa improvoisoimaan ja tutustukaa toisiinne! :)