Tunnetko vanhempia, jotka mielestäsi liian vähän lastensa kanssa?
Mua kiinnostaa tietää, mikä ihmisten mielestä on liian vähän aikaa lastensa kanssa? Eli kerro ihan konkreettisia esimerkkejä.
Eräs ystäväni ja hänen miehensä eivät tule koskaan ennen klo 18 kotiin, hoitaja hoitaa lapsen. Lisäksi paljon työmatkoja, joten aika lapsen kanssa jää vähäiseksi.
Samoin tapasin erään perheen, jossa 1,5-vuotias lapsi oli päivät hoidossa ja lisäksi pariskunnalla oli lähes joka viikonloppu omia juhlia yms. ja lapsi mummolla hoidossa. Pitivät kyllä itsekin tilannetta huonona.
Itsellä ollut joskus lyhyt ajanjakso, että olen ollut lapseni kanssa mielestäni liian vähän. Esim. väitöskirjan viimeistelyn yhteydessä taisi olla kaksikin kertaa siten, että tein pari viikkoa hyvin paljon töitä ja näin lasta vain muutamia tunteja / päivä, joskus en sitäkään. Siitä oli huono omatunto, mutta onneksi ei ollut pitkäaikaista.
Kommentit (30)
jossa sinänsä molemmat vanhemmat (ja lapsetkin) ovat OK. Mutta koulun jälkeen lapset (9v ja 11v) luuhaa kavereilla tai menevät harrastukseen. Jos lapset ovat kotona, vanhemmat käyvät yhdessä 40min lenkillä. Vanhemmat sanovat, että lapsia "tuskin näkee" ja ne ovat "vaivattomia".
Ymmärrän kyllä, että lapset viihtyvät kavereiden kanssa, vanhempien kunto pysyy lenkkeilemällä jne. mutta sitä yhteistä "kontaktipintaa" jää vain kovin vähän.
Vanhemmat tulevat töistä joskus klo 17 jälkeen ja lapset menevät nukkumaan klo 21. Mä itse saattaisin kokea ton ongelmaksi, koska lapset ovat usein sellaisia, että ellei niiden kanssa oikeasti vietä paljon aikaa, ne lakkaavat puhumasta asioista. Ja sitten sitä yhtäkkiä on ihan pihalla.
Kelvottomia ko vanhemmat eivät todellakaan ole, vaan tosi mukavia. ja niin ovat lapsetkin! Itseäni vain hirvittäisi se, että menettäisin skideihin otteen (jo noin nuorena).
Kaverini lapset olivat täyden päivän hoidossa (vaikka äidillä olisi ollut vapaapäivä) ja sen jälkeen lapsilla oli hoitaja neljästä kuuteen, jolloin äiti tuli kotiin harrastuksista ja laittoi lapset melkein heti nukkumaan. Viikonloput lapset olivat vuoroin isällään tai sukulaisillaan, koska kaverini ei vaan jaksanut kokonaista viikonloppua lasten kanssa. Laskin joskus, kun hän näitä aikataulujaan kertoi, että hän näki kahta lastaan reilut 2 tuntia päivässä, kun lasketaan aamullakin se aika kun lapset olivat hereillä. Minusta se on todella vähän, ja kävi sääliksi lapsia, jotka oireilivat aika lailla, ja olivat suoraan sanottuna mahdottomia ne hetket kun näkivät äitiään.
kyllä minäkin vähän ihmettelen, kun lähistöllä asuvat yhdet isovanhemmat, jotka hoitavat samoja lapsenlapsia joka viikonloppu, siis ovat yötäkin. Ja arkisin lapset ovat päivähoidossa. Mummo on kyllä tosi kiva, joten voi olla lapsille parempikin, tiedä häntä. En tunne siis tapauksen taustoja, mutta ainakin jossain vaiheessa mummo oli aina vkloput lasten kanssa.
Ystäväni perheessä on arka puolitoistavuotias. Hän on päivähoidossa, ja vanhemmat reissaavat ihan niin kuin ennenkin ennen lasta. Käyvät Alpeilla, kaupunkilomilla jne. Lapsi mummolassa tuolloin. Käyvät myös pari kertaa viikossa syömässä/leffassa yms. Ovat pitkään töissä, ns.uraihmisiä. Mitä olette mieltä? Minusta todella järkkyä, lapsen mummo hoitaa mielellään, kun nämä liki nelikymppiset vanhemmat vaan huutelevat ja hoitavat suhdettaan.
on aivan liian vähän lapsen kanssa, tulee arkisin kotiin vasta kun lapsi melkein iltapuurolla, vkl:t kyllä vietää aikaa onneksi mutta viikollakin siaisi edes yhtenä iltana tulla hieman aiemmin kotiin :)
Minua niin hirvittää nämä jutut täällä! Kun aikuisilla ihmisillä ei ole sen vertaa selkärankaa, halua sitoutua, että voisivat levollisin mielin hoitaa lapsiaan sen aikaa kun ovat pieniä. Ei sellaisessa epävarmuudessa ja suhteen hoitamsen pakossa eläminen ole aikuisenkaan etu. Sitoutumista...
on aivan liian vähän lapsen kanssa, tulee arkisin kotiin vasta kun lapsi melkein iltapuurolla, vkl:t kyllä vietää aikaa onneksi mutta viikollakin siaisi edes yhtenä iltana tulla hieman aiemmin kotiin :)
Miksi lähes jokaisessa vastauksessa syyllistetään äitiä? Saatteko itsellenne jonkin sädekehän tai vuoden äiti-tittelin?
Ja työaika hänellä on 10-16.00, joten ei ole siitä kiinni. Tuon kello neljän jälkeen vaan muksut pelaamaan pleikkaa ja äiti istuu koneella/ uuden rakkaansa kainalossa vähät välittäen jälkikasvustaan. Näkee ruokapöydässä ja nukkumaanlaittaessa, vaikka saman katon alla ovatkin, surullista.
Ulkoilua harrastetaan ehkä kerran viikossa, jos ei kauppareissuja lasketa mukaan, toivottavasti kesällä taas pääsevät useemmin ulos, uimaan jne. Olen jopa kuullut yhden lapsensa kysyvän äidiltä: "Välitätkö meistä yhtään"? Tämän ihmisen mielestä se oli hassunhauskaa ja purskahti nauruun, omalle lapselleen.
Olen vihjannut, keskustellut ja huutanut hänelle lasten hyvinvoinnista, muttei mene viesti perille. :(
isä sentään yritti olla lasten kanss kun vielä olivat yhdessä, ulkoili, harrasti jne. Mutta isällään ovat vain satunnaisesti.
Tämä oli 29:lle.
30
Ei mun mielestä ole normaalia jos JOKA viikonloppu hoidattaa lapset mummolassa. Jotta itse pääsee bilettämään tai miesystävän luokse. Isovanhemmilla myös arki-iltoja/öitä. Lasten isä ei ole kuviossa ollenkaan. Jos isovanhemmilla on menoa, niin siitähän poru syntyy kun ei pääse viihteelle. Ei vanhemmuutta voi sysätä isovanhemmille.