Suomessa työttömänä -> paluu kotimaahan -> ministeriksi. Mitä tämä kertoo SUOMALAISISTA?

Työttömästä ministeriksi!



- Tiesin ettei työnhakukurssi auttaisi minua saavuttamaan mitään, mutta minun oli oltava päivittäin paikalla, koska muuten en olisi saanut mistään rahaa. Jokainen saman kokenut ansaitsee kunnioituksen.



Kotimaassaan Burundissa korkeasti koulutettu Batumubwira oli työskennellyt ensin journalistina ja sittemmin mm. viestintäpäällikkönä YK-tehtävissä Komoreilla. Hänen silloinen puolisonsa Jean-Marie Ngendahayo oli Burundin entinen ulkoministeri.



Uunioppia



Antoinette Batumubwiran nelihenkinen perhe saapui Suomeen vuonna 2002. Vanhemmat ja kaksi tytärtä ajoi kotoa itäafrikkalaisen valtion sisällissota. Ensimmäiset pakolaisvuodet perhe asui Etelä-Afrikassa.



Suomessa koti oli Vantaan Tikkurilassa. Kuopus kävi koulua ja esikoinen suoritti lukiossa englanninkielistä IB-tutkintoa, mutta vanhemmat olivat tyhjän päällä. Antoinette Batumubwira kuvaileekin tunnelmiaan sekaviksi.



- Olen kiitollinen, koska sain paikan jossa olla vaikeina aikoina. Alussa kaikki oli tosi hyvin organisoitu, lasten koulutus järjestyi ja pääsimme suomen kursseille, mutta vuoden jälkeen kaikki muuttui.



Innokkaasti kotoutumaan pyrkinyt Antoinette Batumubwira uskoi monipuolisen työkokemuksensa ja kielitaitonsa vuoksi työllistyvänsä Suomessa, mutta yksikään työnantaja ei halunnut häntä.



- Se oli sokki.



Tosin liittyi Suomeen asettumiseenkin surkuhupaisia tapahtumia. Koska perhe tuli Afrikasta, hyvää tarkoittavat vastaanottajat kävivät opastamassa Antoinette Batumubwiraa uunin ja pesukoneen käytössä.



- Pakolainenhan on joku joka tuskin osaa lukea ja kirjoittaa, hän naurahtaa ja kertoo yliopistotutkintonsa olleen suuri ihmetyksen aihe.



Ulkoministeriksi



Antoinette Batumubwira tuntee jääneensä Suomessa ulkopuoliseksi, koska ei vastannut ennakkokäsitystä pakolaisesta. Siksi hän ei jäänyt maahan, vaikka opiskeli kieltä.



- Jääminen olisi masentanut minut.



Aajessa oli toki ilonaiheitakin. Antoinette Batumubwira kehuu vuolaasti naapuriaan ja ystäväänsä Tarja Liikamaata.



- Hän oli ihanan kannustava ja sanoi olevansa varma, että jossain on paikka, jossa voin olla hyödyksi.



Kun tilanne Burundissa parani, perhe palasi kotiin. Antoinette Batumubwira kutsuttiin maansa ulkoministeriksi, ja hän on vieraillut siinä roolissa Suomessakin. Nykyisin hän on Afrikan kehityspankin ulkosuhteista ja viestinnästä vastaava johtaja asemapaikkanaan Tunisia.



- Tytärteni pitäisi käydä Vantaalla turisteina tapaamassa ystäviään. Minulle oli parantava prosessi vierailla siellä.



Kielitaito työelämässä



Antoinette Batumubwira laati Suomessa asuessaan raportin keinoista, joilla parantaa maahanmuuttajien kotoutumista. Raportti liittyi Vantaan kaupungin monikulttuurisuusohjelmaan. Aloite sen laatimiseen tuli Uudenmaan TE-keskuksesta.



Batumubwira tiivistää raporttinsa tärkeimmäksi viestiksi sen, että jokainen maahanmuuttaja on yksilö ja häntä tulisi kohdella yksilöllisesti.



- Kaikki eivät ole samanlaisia vaan jokaisella on oma identiteetti ja omat toiveet.



Batumubwira totesi raportissaan, ettei maahanmuuttajia pitäisi esitellä kärsivinä ihmisinä, koska he joutuvat silloin säälin kohteiksi.



- Maahanmuuttaja tarvitsee hänen arvoaan kunnioittavaa asennetta.



Vaikka Batumubwiralla oli Suomeen tullessaan korkeakoulututkinto ja laaja työkokemus, hän ei saanut työpaikkaa edes opiskeltuaan suomea. Sama tilanne oli hänen puolisollaan, seitsemää kieltä taitavalla entisellä ulkoministerillä josta tuli myöhemmin Burundin sisäministeri.



Batumubwira ei pidä realistisena täydellisen kielitaidon hankkimista kielikursseilla ja työllistymistä vasta sitten, koska se veisi vuosia. - Paras tapa oppia kieltä on oppia se töissä. Ymmärrän että pitää osata minimitaso, mutta loppu tulee käytännössä.



Raportissaan Batumubwira esittelee useita keinoja miten kotoutuminen voi onnistua. Hän kannustaa maahanmuuttajia omaan aktiivisuuteen sekä suojelemaan itseään "maahanmuuttajien keskuudessa usein vallitsevalta pessimistiseltä ilmapiiriltä".