Miksi myytte kirpparilla äp-toppahaalarin ettekä säilytä
Kommentit (17)
Ei ole tiloja säilytellä kaikkea mahdollista. Eikä se varmaan ihan järkevääkään ole, siis säilyttää kaikkea.
Jonkun hatun ja itsetehdyn villahaalarin. Ja sen puvun, jossa tuli kotiin. Minusta se on ihan riittävästi. ja ekat farkut säästin ja yhden vanhemman lempipaidan. Kaikki mahtuu pieneen laatikkoon...
Minä säästän kunkin lapsen äitiyspakkauksesta jonkun yhden mieluisan vaatteen sekä muista kamppeista ne muistorikkaimmat. Toppahaalarit vie vaan niin turkasesti tilaa ja sitäpaitsi keskimmäinen ei omaa äp-haalariaan käyttänyt lainkaan, ei sillä ole mitään statusta.
monikossa? En pidä siitä. Se vaivaa minua. En minä mene kirpparille kaikkien tuttujeni kanssa myymään ääpeetoppahaalareita. No, tuli nyt vain mieleen avautua tästä...
sen toppahaalarin? Mä en ole ollenkaan varma, että mun pojat 30-40:n vuoden päästä hirveästi arvostaa sitä, jos kaivan kaapista vanhoja toppiksia, ensiaskelkenkiä, bodyja, leluja ym. viemään tilaa heidän kodeistaan. En minä ainakaan ole koskaan kaivannut omia vauvatavaroitani. Sinänsä siis ihan kaunis ajatus säilyttää tavaroita lapsillekin, mut minulle nuo eivät ole mitään muistoesineitä.
Meidän äp:n toppahaalari menee monta kertaa parempaan käyttöön, kun laitan sen Venäjälle tai SPR:n keräykseen.
Ei ole tarvinutjuuri muuta kuin bodyja ostaa. Niitä ei ole kai 25-35 v. sitten ollut.
En minä ainakaan ole koskaan kaivannut omia vauvatavaroitani. Sinänsä siis ihan kaunis ajatus säilyttää tavaroita lapsillekin, mut minulle nuo eivät ole mitään muistoesineitä.
en ole ite tuo ap, mutta ihmettelen myös sitä kun jotkut MYY kirppareilla esim. noita toppapukuja 10€. ne vois vaikka just lahjottaa jonnekkin vaatekeräykseen mutta ei myydä niitä jos niistä haluu päästä eroon. ite säilytän pakkauksen lapselle ja jokaselle otan oman paketin on jo kaksi.......
saa lapsi sitten isona ihastella ja antaa ehkä omille lapsilleen.
Mua harmittaa kun mun omaa pakkausta ei oo säästetty, nythän noita retropakkauksia todella arvostetaan ja ovat tosi kysyttyjä!
ap ihan tosissasi? Säilyttäisin jonkun toppapuvun muistona?!?
Meillä ainakin on säilytetty muistona vaatteet, joissa lapsi tuli kotiin sairaalasta, pienin lakki, tossuja ja sukkia, hymy-helistin ja muutama muu vauvan lelu. Äp toppahaalari on niin ruma ja isokokoinen säilytettävä, miksi juuri se pitäisi säilyttää, vai pitäisikö kaikki lapsen vauvavuoden vaatteet säilyttää (ja puklurätit myös)?
vain sen makuupussin. Tykkäsin tosi paljon siitä pari vuotta sitten saamastani äitiyspakkauksen sydänkuvioisesta makuupussista joten en raaski myydä sitä. Toppahaalari on lahjoitettu kirpparille ajat sitten, samoin kuin muutkin äitiyspakkauksen vaatteet.
Lähinnä ne itsetehdyt ja sairaalastatulovaatteet. Ei ole tilaa säästellä kaikkea. Kokoan lisäksi molemmista lapsista muistokirjaa.
Ei ne vaatteet säily kymmeniä vuosia käyttökelpoisina oikein, niistä häviää joustokin. Mieluummin annan seuraaville vauvoille käyttöön ne vaatteet ja pidän omat kaapit avoinna uusille (tai käytetyille uusille yleensä) käyttövaatteille.
tajuavan ideaa jos säilyttäisin toppahaalarinsa... Ja mulla ei ÄP-haalaria edes tullut käytettyä,myin sen 2e hintaan kirpparilla. Muista äp-vaatteista tykkäsin kyllä,mutta haalari tuli meille väärään aikaan,se oli iso kun poika oli vauva ja pieni sitten kun tuli talvi.
Mulla on molemmille pojille omat noin suunnilleen kenkälaatikon kokoiset laatikot joihin olen säilönyt ja säilön MUUTAMIA tarkoin valittuja muistoja.
Itse lasken näihin neuvolakortit,pari pientä lempilelua,muutaman piirustuksen ja ekat sukat ja tumput ja myssyn ja sit jotain bodya tmv jos ne on jotenkin merkityksellisiä..
Neuvolakortin säilyttäminen on muuten ollut minusta kivaa,sain nimittäin mieheni äidiltä mieheni neuvolakortin ja on ollut hassua seurata kuinka mun molemmat pojat kasvaa aivan täydelleen samassa tahdissa kuin isänsä pienenä :D
Mun mies itse oli ihan HÄH,mitä mä tälle teen,kun äitinsä antoi sen kortin,joten miehillä (/pojilla) ei ehkäpä ole sellaista vauvatavaranostalgiaa kuin naisilla...
Mun omia vauvatavaroita on säilötty vain yksi mekko ja ekat kengät.
Siis miksi ihmeessä säilyttäisin jonkun susiruman rievun, joka ei ainuttakaan kertaa ollut lapsen päällä??? Kiertoon vaan, josko jollekin siitä olisi iloa.
Ei ne teidän tyttäret tai poikienne vaimot mitenkää erityisesti ihastu kun raahaatte niille sitten aikanaan niitä vanhoja vaatteita!
Mulle anoppi toi ilmeisesti kaikki exäni vauvana käyttämät vaatteet, suuri osa oli käsinommeltuja. Oikein nättiä työtä, ei sillä, mutta kyllä mua vitutti kun niitä vanhoja vaatteita olis muka vielä pitänyt käyttääkin. Exäkin oikein vaati, mutta siis oikeesti... Vaatteita vuodelta 1968.
Hymyillen otin vastaan, mutta päässä kiehui kyllä. Sinne pikku kämppään piti tehdä tila kaksille vauvan kamppeille, niille uusille jotka olin hankkinut ja sitten se toinen setti kohteliaisuudesta.
mä myin siksi, että ei ole tilaa säilyttää kaikkea. Valokuvat riittävät muistoksi esim. just äp-toppahaalarista. Jotain pientä olen säästänyt, mutta tuo toppahaalari ei kuulu niihin säilytettäviin.
Ja miksikö myyn enkä lahjoita jonnekin? No, tutuille olisin lahjottanut, mutta kun ei kukaan lähipiiristä alkanut sikiämään niin ei sit. Kirpparilla myyn paljon muutakin tavaraa, myös tuo äp-haalari menee siinä samassa. Jos siitä joku haluaa maksaa, niin kyllä mulle raha kelpaa. Jos ei olis mennyt kaupaksi, olisin voinut johonkin keräykseen laittaa.
16: Ensin mietin, että oletpas tyly. Että kyllä itse olen ilahtunut anopilta saaduista mieheni vanhoista jutuista. Sitten tuli mieleen ne aika monet lelut esimerkiksi, jotka ovat minusta vaan liian isoja ja rumia.. Ne otin kiittäen vastaan ja tungin jonnekin kaappiin. Vievät siellä tilaa.
Mutta joitain asioita on käytössäkin. Monet niistä vain ovat niin tekokuituisia, että ne ovat ikäviä käytössä.
Omia tavaroita ei ole säilytetty laisinkaan. Äiti oli joitain juttuja pistänyt talteen, mutta ei ollut eritellyt niitä kenellekään kun kaikki ovat käyttäneet niitä. Isommat sisarukseni ovat sitten käyttäneet niitä vauvoillaan ja antaneet sitten jonnekin pois. Mikä on harmillista.
Kovin montaa juttua ei varmaan kannata säästää, mutta joitain on ehkä kiva saada ainakin nähdä sitten aikuisena. Ei omia säästämiäni tarvitse sitten käyttää, mutta voi ainakin ihmetellä.
Äitiyspakkauksen toppahaalari ei kuulu siihen kategoriaan, sen lahjoitin Venääjälle vaatekeräykseen.