Toinen lapsi vai ei? Vaikeaa...
Tilanne on tämä. Meillä on nyt 1,5-vuotias lapsi. Mies on 39 ja minä 32. Talossa on täysremontti menossa, joka kestää varmasti vielä ainakin pari - kolme vuotta. Eläminen on välillä tuon vuoksi vähän hankalaa. Tosin yhden lapsen kanssa siihen on jo totuttu.
Ollaan puhuttu, että toinen lapsi vielä olis kiva. Nyt olen alkanut miettiä, että pitäskö sittenkään. En tämän remonttikaaoksen keskelle haluaisi pikkuvauvaa ja jos tässä odotellaan remontin valmistumista, alkaa ikääkin jo olla meillä kummallakin. Olishan se ihana saada kaveri tuolle pienelle, mutta toisaalta meillä on kyllä ihan hyvä näinkin.
Tässä nyt koitan miettiä sitten että mitä haluan...Saiskohan keskustelua aiheesta? Tulis sitten niitä muitakin näkökulmia. Ollaan miehen kanssa molemmat itse ainoita lapsia, eikä kumpikaan meistä ole kokenut sitä kovinkaan huonona asiana.
Minä olen 32, mies 34 ja lapsi vuoden. Remonttia ei sentään ole mutta olemme molemmat myös ainoita lapsia. Olen miettinyt tätä asiaa jo siitä asti kun esikoisemme syntyi, mutta en ole tullut minkäänlaiseen tulokseen. Kärsiikö ainoa lapsi yksinäisyydestään? Onko reilua hankkia toinen lapsi vain ainoan lapsen seuraksi, ilman että hän olisi omana itsenään toivottu? En tiedä.