Mitenkähän tähän pitäisi suhtautua (kouluasiaa)?
Opettaja on laittanut 8-v ulos luokasta ja raportoinut wilmaan syyksi, että lapsi vastusti opetusta uskonnontunnilla.
Tämä meidän 8-v on melkoisen pikkuvanha tapaus, sellainen "tiedemiestyyppinen" joka lukee paljon ja jolle ei kelpaa mikään tusinaselitys vaan asiat käydään ihan pohjia myöten. Ja arvatkaa vaan, onko niitä asioita riittäny ja riittääkö niitä edelleen tässä maailmassa.... Eli lapsi ei tietenkään hyväksyny open pääsiäisselitystä Jeesuksen ylösnoususta vaan takertui siihen. Se ei ollut mikään yllätys, sillä tää asia käytiin ekan kerran läpi kun lapsi oli 5-v. Tämä opettaja on nyt melko uusi, on ollut ä-loman sijaisena joulusta asti.
Lapsen mukaan on nimittäin mahdotonta että kukaan tai mikään nousisi kuolleista. Tämän tiedon pohjaksi oli vielä googlettanut artikkeleita ja näyttänyt ne opelle. Koska tunnen lapseni voin kuvitella sitä jankkauksen määrää, mutta onko tuo nyt syy pistää lapsi käytävään, että siis lapsi on eri mieltä kuin opettaja ja vielä perustelee mielipiteensä? Huutamista ja opettajan vastustamista tilanteessa ei ollut tapahtunut, joten siinäkin valossa tuntuu kummalta.
Ymmärrän kyllä ettei kriitinen ja omatoiminen ajattelu tarkota sitä, että sanoo opettajalle vastaan, mutta ei sitä nyt ihan suoralta kädeltä viitsi lytätäkään varsinkin kun tuntuu olevan ihan olennainen osa lapsen luonnetta.
Mies sanoi, että nyt ei sitten muuta kuin opetetaan lapselle, että "turpa kiinni kun ope puhuu eikä vastaan sanota vaikka ope väittäis mitä ja mussutukset hoidetaan vasta kotona". Se on kuulemma helpoin tapa klaarata koulu läpi.
Kommentit (24)
Toista on kotona pilalle hemmotellut nassikat, jotka eivät osaa istua hiljaa vielä vitosluokallakaan ja joita ei saa komentaa ilman, että lakimiesarmeija odottaa seuraavana päivänä rehtorin kanslian oven edessä. Tai lapset, joilla on erilaisia diagnosoituja häiriöitä.
Ehkä ap:n tapauksessa opettaja olisi voinut raportoida tilanteen selkeämmin. Mullekin syntyi vaikutelma, että kun lapsi ei ollut normaaleissa rajoissa lopettanut työrauhan häirintää, opettaja oli poistanut hänet luokasta. Se on ok, joskaan en itse ole koskaan joutunut poistamaan luokasta lasta ekalla tai tokalla luokalla.
terv. ope myös
Eli esim. juuri koulun uskonnon opetuksen tunnilla ei tarvitse väittää ihan hirveän suuresti jankaten vastaan kuolleista nousemista, vaikka kuinka tietäisi asian oikeaksi.
Sosiaalisiin taitoihin kuuluu kyky lopettaa jankkaaminen :-). Tuskin opettaja on ihan pienestä jankkaamisesta pistänyt lasta käytävään.
Hyvä kirja erilaisista lasten persoonista ja siitä, miten heille opetetaan sosiaalisia taitoja on The Unwritten Rules of Frienship - Simple Strategies to Help Your Child Make Friends. Löytyy amazonista :). Tuli mieleen siitä, että siellä kuvataan melko lailla tämän kaltaista käytöstä lapselta - besserwisserimäistä käytöstähän tuo on :) ja siinä on aina se haaste, että lapsi toimii noin myös ystäviensä kanssa.
Eli kyllä mä juttelisin lapsen kanssa, että koulussa voi toki kyseenalaistaa, mutta ei ole kohteliasta jäädä jankkaamaan asiasta määrättömästi. Oman kannanhan voi tuoda esille myös vain kerran, sen kummemmin jankkaamatta.
jos on opettanut oppia tunnustuksellisesti.
Lapsille pitää kyetä voida selvittää mahd. hyvin, että kyseessä on uskomus.
On tärkeää, että avaatte asian lapsellenne, jos on todellakin näin, että opettaja on poistanut lapsen "väärien kommenttien" takia. Ilmaisette, että opettaja on väärässä.
Indoktrinaaaatttiiiooo....
selittää lapselle, mitä tarkoittaa uskonto.