Miten suhtaudutte lastenne piereskelyyn?
Torutteko, vai saako kotona päästellä missä sattuu?
Kommentit (9)
Yksi lapsista kuoli, ei voisi enempää tällänen asia kiinnostaa, vähäpätöinen asia.
Itsekin pierasen jos pierettää. Vieraitten aikana tietty vähän katson, mutta perheen kesken?
Ja mitä sitä torumaan, kun muutkin perheen jäsenet päästävät kun on tullakseen.
Se joka pierua pidättää, siinä on muutakin vilppiä!
Ruokapöydässä ja keittiössä se on kiellettyä (tosin ei siitä mitenkään pahasti rangaista, kunhan vaan vähän älähdetään). Olkkarissa riippuu siitä millä etäisyydellä on muista ja kuinka pahasti haisee. Suositellaan kyllä mieluummin pinkaisemaan vessaan, mutta eihän sinne kukaan ihan aina ehdi...
Tosin multa ei kyllä kysytty, koska lapsi on vasta 2 kk ja itkeskelee aika paljon ilmavaivojaan. :)
Paukuttelua ei ole mitenkään rajoitettu. Lapset 1 ja 3 v.
Mitä isompi paukku, sen suurempi ilo!
Yksi lapsista kuoli, ei voisi enempää tällänen asia kiinnostaa, vähäpätöinen asia.
Itsekin pierasen jos pierettää. Vieraitten aikana tietty vähän katson, mutta perheen kesken?
Otan osaa.
Mutta ethän sä voi ajatella, että jokaiseen kysymykseen alat vastailemaan näin.
Jos joku kysyy, että mikä on lapsesi lempiruoka, sä vastaat: Yksi lapsistani kuoli, ei voisi vähempää kiinnostaa. Eihän toi liity aiheeseen mitenkään.
Ei siitä tosin mitään sanktioita tule, jos vahingossa pääsee muuallakin, mutta huomautan kyllä siitä. Mun mielestä ei ole kiva, että seurassa haistaan. Ruokapöydässä meillä ei kyllä piereskele kuin kuopus joskus vahingossa.
Sen jälkeen kun sulta lapsi kuolee niin sää tajuat että se menee näin. Mun elämä on ollut tätä siitä kun lapsi kuoli ja tätä tämä on tällästä jäljelle jääneille lapsilleni: kyllä se vaan ja ainoastaan on sitä ettei ole enää yhtä lasta piereskelemässä.
Haista sinä kuule pitkä paska osanottosi kanssa, sinulla on lapsi elossa, se ei ole kuollut, et voi sanoa etten näin voi sanoa: KYLLÄ VOIN!
Koska ei ole enää lasta piereskelemässä tai tekemässä muutakaan, se vetää ihan eri narut ihmiseen.
Minulla on koko loppuelämäni aikaa katsella kun muut lapseni kasvaa ja voin sanoa että tätä ei enää ole yhdelle, eikä tätä ja tämä ja toi on täysin turhaa jahkailtavaa.
Lapseni elämä on loppunut ja minä saan sanoa viimeseen hengenvetooni saakka ettei tällänen kiinnosta paskaakaan! Ja sitä se on: ihan puhtaimmillaan.
Kyllä minä saan vedota kuolleeseen lapseeni vaikka sinä et sitä tajua. Ja siinä se pointti on: koska sinä et tajua.
3
Muuten ei haittaa.