Mistä suutut? Saatko suuttua?

Olen perheen tulisielu, tosin tulisuuteni on saanut miehenkin lämpenemään joka ennen oli oikea viilipytty. Meillä ollaan väliin kovaäänisiä ja reiluja sanomaan ja puolustamaan omaa.



Eipähän lapsetkaan jää maailmalla jalkoihin kun on vähän paukkuja sanoa vastaan.

Miksi miesten pitää olla niitä jotka päättää, ostavat maita ja mantuja, autoja ja taloja, naiset vain hymistelee vieressä ja heiluttavat pöytärättiä tyytyväisenä. Siinä se vasta noidankehä onkin.

Olen aina tottunut tekemään niin ja avioliiton myötä olen alkanut voida tosi huonosti. Kun äidin pitää sietää sitä ja tätä ja olla loputtoman kärsivällinen. Haluaisin vain tästä kaikesta pois.

Minusta muille riehuvat ihmiset ovat raukkoja, koska he ottavat kohteekseen viattomat, jotka eivät lainkaan syyllisiä toisen suuttumiseen.



Jos meillä joku suuttuu, saa luvan mennä yksikseen toiseen huoneeseen purkamaan tunteitaan. Meillä ei kukaan ole moraalinen nyrkkeilysäkki.

Tai siitä, ettei mies kuuntele tai keskity tai on aina vähän pihalla.

taas näytetään tunteita 'italialaiseen tyyliin' aina silloin tällöin. Ei se sen vakavampaa ole, ei siihen tarvitse diagnoosia tai rokotetta, se on ihan normaalia elämää, ja hyväksi tässä itsemurhatilastojen luvatussa maassa...

Minusta muille riehuvat ihmiset ovat raukkoja, koska he ottavat kohteekseen viattomat, jotka eivät lainkaan syyllisiä toisen suuttumiseen.

Jos meillä joku suuttuu, saa luvan mennä yksikseen toiseen huoneeseen purkamaan tunteitaan. Meillä ei kukaan ole moraalinen nyrkkeilysäkki.

Minusta muille riehuvat ihmiset ovat raukkoja, koska he ottavat kohteekseen viattomat, jotka eivät lainkaan syyllisiä toisen suuttumiseen.

Jos meillä joku suuttuu, saa luvan mennä yksikseen toiseen huoneeseen purkamaan tunteitaan. Meillä ei kukaan ole moraalinen nyrkkeilysäkki.

Toki on mahdollista valita suuttuuko vaiko ei, mutta jos lapsi vaikka rikkoo äidin uuden paidan leikkaamalla siihen reikiä saksilla (juu näin voi käydä, lapsi voi jopa tehdä sen tahallaan) tai mies peruu jonkun sovitun, odotetun menon, niin äiti yksin on syyllinen suuttuja?

Kuulostaa kauhealta tuo teidän perhe-elämä. Tukahdutettuja tunteita, oikeutetuista tunteista syyllistämistä, eristämistä... Ei kasva tunne-elämältään normaaleja lapsia tuollaisessa henkisessä ympäristössä!

rakentama malli?

Tulee anoppi mieleen, jonka perheessä hyssytellään alinomaa, ollaan 'riitelemättä', kaikki hys hys pinnan alle, ei saa näyttää tunteita, ei saa näyttää heikolta, ei saa sitä ei saa tätä...anoppi itse onkin äänessä kaikkien puolesta, oikea 'moraalinen äänitorvi'!

Minusta muille riehuvat ihmiset ovat raukkoja, koska he ottavat kohteekseen viattomat, jotka eivät lainkaan syyllisiä toisen suuttumiseen.

Jos meillä joku suuttuu, saa luvan mennä yksikseen toiseen huoneeseen purkamaan tunteitaan. Meillä ei kukaan ole moraalinen nyrkkeilysäkki.

taas näytetään tunteita 'italialaiseen tyyliin' aina silloin tällöin. Ei se sen vakavampaa ole, ei siihen tarvitse diagnoosia tai rokotetta, se on ihan normaalia elämää, ja hyväksi tässä itsemurhatilastojen luvatussa maassa...

Minusta muille riehuvat ihmiset ovat raukkoja, koska he ottavat kohteekseen viattomat, jotka eivät lainkaan syyllisiä toisen suuttumiseen. Jos meillä joku suuttuu, saa luvan mennä yksikseen toiseen huoneeseen purkamaan tunteitaan. Meillä ei kukaan ole moraalinen nyrkkeilysäkki.

sinun tunteesi ovat niin arvokkaita, että sinä saat räiskyä. Älä sitten ihmettele, jos sinulle käännetään selkä.

rakentama malli? Tulee anoppi mieleen, jonka perheessä hyssytellään alinomaa, ollaan 'riitelemättä', kaikki hys hys pinnan alle, ei saa näyttää tunteita, ei saa näyttää heikolta, ei saa sitä ei saa tätä...anoppi itse onkin äänessä kaikkien puolesta, oikea 'moraalinen äänitorvi'!

Minusta muille riehuvat ihmiset ovat raukkoja, koska he ottavat kohteekseen viattomat, jotka eivät lainkaan syyllisiä toisen suuttumiseen. Jos meillä joku suuttuu, saa luvan mennä yksikseen toiseen huoneeseen purkamaan tunteitaan. Meillä ei kukaan ole moraalinen nyrkkeilysäkki.

Meillä ei kukaan ole oikeutettu alistamaan muita käyttämällä "tunteitaan" vallan välikappaleena. Jos on suuttunut, menee purkamaan suuttumustaan muualle, ei viattomiin.

Sinulleko hyvä malli on se, missä viattomille (yleensä lapsille) huudetaan, räyhätään, kiukutaan vain siksi, että se suuttuja on pettynyt itseensä. Ei se tee hyvää kenellekään muulle kuin sille, joka saa näin pilattua muiden elämän.

Riiteleminen muuten ei tee hyvää elämää.

Ei se ole vakavaa, se on vain tapa alistaa perhe, vallankäyttöä

taas näytetään tunteita 'italialaiseen tyyliin' aina silloin tällöin. Ei se sen vakavampaa ole, ei siihen tarvitse diagnoosia tai rokotetta, se on ihan normaalia elämää, ja hyväksi tässä itsemurhatilastojen luvatussa maassa...

Minusta muille riehuvat ihmiset ovat raukkoja, koska he ottavat kohteekseen viattomat, jotka eivät lainkaan syyllisiä toisen suuttumiseen. Jos meillä joku suuttuu, saa luvan mennä yksikseen toiseen huoneeseen purkamaan tunteitaan. Meillä ei kukaan ole moraalinen nyrkkeilysäkki.

sinun tunteesi ovat niin arvokkaita, että sinä saat räiskyä. Älä sitten ihmettele, jos sinulle käännetään selkä.

että tämä kommentoija taidat olla terapian tarpeessa.

Ei se ole mitään vallankäyttöä, että tunteet saa näyttää turvallisesti perheessä! Todella kurja juttu, että sinulla on noin vääristynyt käsitys. Hanki apua niin autat koko perhettäsi, heidän ei tarvitse kärsiä tuollaisesta tukahduttamissta ja tunteiden pelosta!

-ohis

Riiteleminen muuten ei tee hyvää elämää.

todellakaan tee tuollainen hyssyttelykään! Päihteiden väärinkäyttäjät ja syömishäiriöiset ovat yleensä juuri tuollaisista perheistä, joissa tunteiden avoin näyttäminen on kielletty, eikä pettymystään toisten toiminnasta saa ilmaista. Kuulostaa vaaralliselta touhulta tuo teidän eristäminen ja muu!

Lapsille on tärkeää oppia, että heidän teoillaan on seurauksia, tunteita saa tuntea ja ilmaista vapaasti, ja että niitä ei tarvitse kohdata yksin, ja sen että suuttuminen on ihan normaalia ihmisenä olemista.

Riiteleminen muuten ei tee hyvää elämää.

todellakaan tee tuollainen hyssyttelykään! Päihteiden väärinkäyttäjät ja syömishäiriöiset ovat yleensä juuri tuollaisista perheistä, joissa tunteiden avoin näyttäminen on kielletty, eikä pettymystään toisten toiminnasta saa ilmaista. Kuulostaa vaaralliselta touhulta tuo teidän eristäminen ja muu! Lapsille on tärkeää oppia, että heidän teoillaan on seurauksia, tunteita saa tuntea ja ilmaista vapaasti, ja että niitä ei tarvitse kohdata yksin, ja sen että suuttuminen on ihan normaalia ihmisenä olemista.

Mitä hyvää seuraa siitä, että purat vihaasi syyttömiin? Ihan oikeasti, kerro!

Lapsille on tärkeää oppia, että heidän tunteitaan ei tarvitse purkaa muihin vaan jokainen on ihan itse vastuussa siitä, miten tunteensa ilmaisee. Ihan tarpeeksi on nähty kaltaistesi lapsia, jotka kirkossa kirkuvat, kun eivät saa kiivetä alttarille tai bussissa potkivat muita. Niin, tunteet kun pitää saada näyttää, ei sillä väliä, että sivulliset joutuvat kärsimään.

On ihan normaalia hakata nakkikioskin jonossa pari tyyppiä, jos ei naamat miellytä. Sitä kun on niitä tunteita!

Ei se ole vakavaa, se on vain tapa alistaa perhe, vallankäyttöä

taas näytetään tunteita 'italialaiseen tyyliin' aina silloin tällöin. Ei se sen vakavampaa ole, ei siihen tarvitse diagnoosia tai rokotetta, se on ihan normaalia elämää, ja hyväksi tässä itsemurhatilastojen luvatussa maassa...

Minusta muille riehuvat ihmiset ovat raukkoja, koska he ottavat kohteekseen viattomat, jotka eivät lainkaan syyllisiä toisen suuttumiseen. Jos meillä joku suuttuu, saa luvan mennä yksikseen toiseen huoneeseen purkamaan tunteitaan. Meillä ei kukaan ole moraalinen nyrkkeilysäkki.

sinun tunteesi ovat niin arvokkaita, että sinä saat räiskyä. Älä sitten ihmettele, jos sinulle käännetään selkä.

että tämä kommentoija taidat olla terapian tarpeessa. Ei se ole mitään vallankäyttöä, että tunteet saa näyttää turvallisesti perheessä! Todella kurja juttu, että sinulla on noin vääristynyt käsitys. Hanki apua niin autat koko perhettäsi, heidän ei tarvitse kärsiä tuollaisesta tukahduttamissta ja tunteiden pelosta! -ohis

suuttumuksen purkaminen viattomiin on vallankäyttöä! Jos sinusta on hienoa se, että itseensä pettynyt saa riehua kotonaan kuin heikkopäinen tunteiden näyttämisen ilosta, niin enpä haluaisi sinua lähellä elää ja olla.

Jokaisella on oikeus suuttua. Kenelläkään ei ole oikeutta purkaa suuttumustaan viattomiin Jos suuttumuksen kohteena on minä itse ja omat kokemukseni, niin miksi ihmeessä perheen pitää siitä kärsiä?

Tuleeko siitä hyvä olo, että saat purkaa tunteitasi siihen, jolla ei ole mitään tekemistä suuttumuksesi kanssa?

hyvä tapa purkaa suuttumusta? Mä en oo kotona saanut mitenkään tervettä mallia tähän (meillä lähinnä oltiin hiljaa ja mökötettiin niin pitkään kunnes pinna katkesi ja sitten huudettiin ja raivottiin ja lapset sai selkään) ja itse nyt aikuisiällä yritän ihan vaan puhua jos joku harmittaa ("minusta tuntuu pahalta kun plaaplaa..." jne.) Mieheni taas on tällainen italialaistyyppinen kuumakalle ja tulistuu asioista herkästi ja silloin ääni nousee jne. Jos joskus aluksi rauhassa puhuisikin jostain harmittavasta asiasta, niin pian on saanut lietsottua itsensä raivon partaalle. Mua se ahdistaa, mielessäni palaan suoraan lapsuuden riitoihin ja menen lukkoon. Oon yrittänyt pyytää häntä rauhoittumaan, muttei se toimi. Mitä tässä voi tehdä?

känise ja vänise kunhan pyydät anteeksi lopuksi ja asiat selvitetään.



On hienoa sanoa teoriassa että älä pura viattomiin ja bla blaa mutta tästä juuri onkin kyse tosi tilanteessa: kun hermo menee, se menee eikä katso kohdetta. Muu, siis se että kohteen osaisi aina harkita on nimenomaan kontrollointia.



Rakentava riitely on sitten vielä erikseen. On turha odottaa että aina oltaisiin samaa mieltä. Paljon arvokkaampaa on löytää kyky tehdä kompromisseja ja osata pohtia jälkikäteen että mistä kenkä puristi. Ihan turha yrittää analysoida itseään niin puhki että aina tietäisi etukäteen ahaa, tänäänpä näin ja noin ja valitanpa vasta sitten suihkussa itselleni.



Elämä on elämistä varten ja sitä varten että opetellaan erilaisia toimintatapoja erilaisten ihmisten kanssa. Ei ole yhtä tapaa toimia. Kuunteleminen ja minä-muodossa puhuminen auttaa monesti kun keskustelee, riitelyssä, no se että osaa pyytää anteeksi ja myös nauraa itselleen.

sai pelätä äitiä. Kun äiti katsoi oikeudekseen näyttää raivonsa tilanyeesta riippumatta. Ja olipa esim. mulla paikalla kavereita tai ei. Hekin pelkäsivät äitiäni.



Kyllä meilläkin saa näyttää tunteita. Mutta ymmärrän hyvin mitä muutama vastaaja sanoo. Ei ole kiva olla toisen ihmisen pahan olon oksennuksen kohteena. Ja sitten oksentaja on vielä sitä mieltä, että hänellä on siihen oikeus, kun on suuttunut. Samalla logiikalla mun mies saisi pätkäistä mua turpaan, jos kokee mun ärsyttävän sitä.

Ne jotka suuttuvat helposti ja alkavat huutaa ja raivota ovat todella lapsellisia. Ei ole normaalia kypsää käytöstä ettei aikuiset voi puhua normaalisti. Voi vaikka ottaa aikalisän että rauhoittuu mutta mulla menee hermo jos toinen vain huutaa eikä kuuntele. En silti osaa suuttua ja vaikka mua kohtelis huonosti ja alistais ja pomottas tekemään asioita niin koen huonoa omatuntoa jos suutun ja vedän rajan. Sehän on tosi väärin kokea huonoa omatuntoa siitä että vetää rajan asialle

Vierailija kirjoitti:

Miksi miesten pitää olla niitä jotka päättää, ostavat maita ja mantuja, autoja ja taloja, naiset vain hymistelee vieressä ja heiluttavat pöytärättiä tyytyväisenä. Siinä se vasta noidankehä onkin.

Älä ny, minä olen nainen ja olen ostanut pari taloa ja yhden asunnon plus metsää. Ihan itte. Heiluttelen tietty myös rättejäkin kun siivoan mutta kyllä minulla on järki riittänyt asunnon/talojen ostamiseen ja myymiseen ilman tappiota.