Vauvakuume (&koettu keskenmeno) vs. työpaikan hankala tilanne, vajaamiehitys!?

Siinä olen kanssasi samaa mieltä.



Tee nyt vain se lapsi ja jos satut tulemaan raskaaksi niin mietit vasta sen jälkeen työasiat uusiksi. Ei kannata stressata työasioista kun et voi millään tietää mitä tulee tapahtumaan. Tuletko raskaaksi vai et? Ja kauanko menee aikaa jos tulet raskaaksi? Saatko uudetaan keskenmenon? Tuleeko kohdunulkoinen raskaus.



Ei kannata liikaa suunnitella ja olla huolestunut asioista joihin ei voi millään tavalla vaikuttaa. Jos kerran tiedät haluavasi lapsen ja se on se tärkein asia niin sitten toimit sen mukaan.

Siinä olen kanssasi samaa mieltä.

Tee nyt vain se lapsi ja jos satut tulemaan raskaaksi niin mietit vasta sen jälkeen työasiat uusiksi. Ei kannata stressata työasioista kun et voi millään tietää mitä tulee tapahtumaan. Tuletko raskaaksi vai et? Ja kauanko menee aikaa jos tulet raskaaksi? Saatko uudetaan keskenmenon? Tuleeko kohdunulkoinen raskaus.

Ei kannata liikaa suunnitella ja olla huolestunut asioista joihin ei voi millään tavalla vaikuttaa. Jos kerran tiedät haluavasi lapsen ja se on se tärkein asia niin sitten toimit sen mukaan.

olen sitä mieltä, että antaa vauvan tulla vaan jos on tullakseen, ja välillä kauhea pelko ja ahdistus iskee, että mitä oikein olen tekemässä.

Olen ajatellut, että jos lopetamme ehäisyn nyt tyystin, kuitenkaan ilman varsinaista "yritystä" ja jos vauva tulee se on tarkoitettu tapahtuvaksi...

ap

et sitä työpaikkaa.

Itse tein tietoisesti myös päätöksen siitä että vauva saa tulla jos on tullakseen ja tiesin että olen vastaanottamassa suurempaa vastuuta työssäni. Sijaisia vaikea siihen hommaan löytää, mutta onko se minun vika? Ei. Mun elämä ei ole pelkkää työtä. Nyt tilanne on se että vauva on tulossa ja äitiysloma alkaa ihan pian. Sitä sijaista ei ole vielä löytynyt. Toivon että löytyy, mutta loppujenlopuksi se ei oo mun asia miten siellä jäejestäävät asiat kun jään lomalle. Itsekästä, tiedän.

Mun elämästä ei tulis mitään jos vain työtä miettisin. Loppuunpalais äkkiä ja jäis moni asia tekemättä...

sinulla on realistisesti ainakin 10 vuotta aikaa tulla raskaaksi, ei kannata kesken työkiireiden hankkia itselleen stressiä ja mahd aamupahoinvointeja.

Et todellakaan voi tietää saatko seuraavaksikin keskenmenon. Tai vaikka kolme keskenmenoa. Tai tuletko raskaakasi ollenkaan? Tai jos tulet niin et voi olla varma kuinka pitkään voit olla töissä. Entä jos joudutkin aikaisin saikulle (supistelu, kaksoset jne). Kaikkea ei voi laskelmoida. Toki työasiat ovat tärkeitä, mutta onko totta, että olet korvaamaton?

Työ on vain työtä ja kukaan ei ole korvaamaton. Itse en miettisi hetkeäkään tuollaisia, vaan lapsi saisi tulla. Ei ole sinun ongelmasi miettiä sijaisen saamista.



Elämä on täynnä yllätyksiä ja kuka tahansa voi vaikkapa sairastua yllättäen ja silloinkin jostain kaivetaan sijainen tekemään ne työt. Tai sitten ne jätetään tekemättä. Yksinkertaista.

Mä en ymmärrä tätä ajattelua ollenkaan. Paitsi ehkä siinä tilanteessa, että omistat firman 100-prosenttisesti ja olet toimitusjohtajana.



Enkä oikeastaan silloinkaan, jos olet vastuussa resursoinnista, niin sinulla on täysi valta tehdä tarvittavat päätökset tuon sijaisasian hoitamiseksi. Jos sitä ei vuodessa pysty järjestämään, niin johto on täysin kyvytön tehtäväänsä.



Jos et ole vastuussa resursoinnissa, niin murehdit täysin turhia.

Sellaista se on. Mullakin painoi ikä päälle ja päätin, että kyllä se lapsen saaminen on niin arpapeliä, että yrittäminen menee mahdollisten työkuvioiden kosahtamisen edelle. Luulin voivani työskennellä äitiysvapaaseen asti, mutta jouduinkin sairaslomalle ja pakkolepoon rv 14 alkaen. Ei se elämä mene aina niin kuin on suunnitellut.

Itsekästä, tiedän.

Mun elämästä ei tulis mitään jos vain työtä miettisin. Loppuunpalais äkkiä ja jäis moni asia tekemättä...

minäkin olen alkanut nykyisisn ajattelemaan. Tuntuu, että elämässä ei ole muuta kuin työ.

Jos elän edelleen työn ehdoilla, huomaan, että esim. lomat vaan jäävät pitämättä, pidän vaan päivän siellä, toisen täällä ja hups, siinä ne menikin, eikä päässyt minnekään pidemmälle reissulle edes.

Tunnen itseni itsekkkääksi jos nyt annetaan vauvalle mahdollisuus tulla, sillä meidän pienestä tiimistä on jo kaksi minua vanhempaa naista äitiyslomilla. Hekin huomasivat että vauva on tehtävä nyt kun vielä iän puolesta ehtii...

Ap

Tunnen itseni itsekkkääksi jos nyt annetaan vauvalle mahdollisuus tulla, sillä meidän pienestä tiimistä on jo kaksi minua vanhempaa naista äitiyslomilla. Hekin huomasivat että vauva on tehtävä nyt kun vielä iän puolesta ehtii...

Kuulostaa ap siltä, että sulle tekisi OIKEIN HYVÄÄ hypätä pois työelämästä. :) Ei muuta kuin ehkäisy huit helvettiin ja katsotte mitä tuleman pitää. Se, että pari muuta naikkosta keksi jättää ehkäisyn pois (tai tuli vahinkoraskaus), ei ole minkäänlainen syy sille, että sinun pitäisi lykätä lapsiasiaa. Ikäsi alkaa valitettavasti olla jo rasite ja jos raskaaksi tulemisessa on ongelmia ja tarvitsette apua, alkaa teillä olla viimeiset vuodet menossa jos haluatte saada apua kohtuullisella hinnalla kunnallisen puolen kautta. Vai annatko koskaan itsellesi anteeksi sitä, että työpaikan kahden naisen fiksuuden vuoksi sinä jäät lapsettomaksi? Ihan hullua, relaa ja alkakaa nakuttaa peiton alla!

Tunnen itseni itsekkkääksi jos nyt annetaan vauvalle mahdollisuus tulla, sillä meidän pienestä tiimistä on jo kaksi minua vanhempaa naista äitiyslomilla. Hekin huomasivat että vauva on tehtävä nyt kun vielä iän puolesta ehtii...

Ikäsi alkaa valitettavasti olla jo rasite ja jos raskaaksi tulemisessa on ongelmia ja tarvitsette apua, alkaa teillä olla viimeiset vuodet menossa jos haluatte saada apua kohtuullisella hinnalla kunnallisen puolen kautta. Vai annatko koskaan itsellesi anteeksi sitä, että työpaikan kahden naisen fiksuuden vuoksi sinä jäät lapsettomaksi? Ihan hullua, relaa ja alkakaa nakuttaa peiton alla!

olen viimeisen vuoden aikana herännyt siihen, että alan olla kolmekymppinen, ja lasten hankinta on tehtävä nyt tai ei koskaan.

Jos vaan mahdollista, en halua olla 35-v. ensisynnyttäjä, ja haluaisin kuitenkin ainakin kaksi lasta :)

Ap

olet varmaan nyt jo pystynyt päätöksesi tekemään?



Itsekkyys ei ole huono asia. Sun on ajateltava itseäsi, koska kukaan muu ei sitä tässä maailmassa tee.



Toivotan sulle onnea ja toivon, että seuraava raskaus alkaa ja sujuu hyvin :-)