Raskaus ja tupakointi

vaikutuksiin ja sijaistoimintoja tilalle. Usko itseesi ja kannusta itseäsi. Kerää tuki ja kannustusjoukkoja. Tsemppiä!

Hienoa, että olet päättänyt päästä tupakasta eroon :) Se toki on aina lapselle ja itsellekin parhaaksi.



Minullekaan se ei ollut helppoa. Ei tosiaan. Monet itkut ja hampaankiristykset sen takia koettiin. Aloitin itse lopettamaan sillä tavalla, että aina kun menin tupakalle, lopetin sen polttamisen samantien, jos se ei maistunutkaan hyvälle. Ja näin jälkikäteen mietittynä, tupakkahan oikeasti ei edes maistu hyvälle. Kai siihen oli vaan niin "tottunut", että ilman sitä makua ei voinut elää. Lopulta homma meni siihen, että otin vain yhden hatsin tupakasta, ja loppu pois. Kun tajusin, miten typerää sekin oli, ja kuinka paljon rahaa siihen paloi silti, päädyin ostamaan inhalaattorin apteekista. Kaikenmaailman purkkaa ja tablettiakin kokeilin, mutta itse olen ns. tapapolttaja, että niistä ei ollut mitään hyötyä. Piti olla myös käsillä jotain tekemistä. Siksi se inhalaattori toimi hyvin. Imeskelin inhalaattoria aina silloin tällöin, kunnes en laittanut enää inhalaattorin sisään sitä hylsyä, josta nikotiinia tulee. Lopulta imeskelin tyhjää inhalaattoria, koska se tapa oli vieläkin jäänyt. Siitä tavasta luopuminen oli nimenomaan kamalinta, tuntui kun elämästä olisi yhtäkkiä puuttunut jotain, ja vain tyhjä aukko olisi jäänyt. Noh, se tapa on vieläkin jollain lailla päällä, ja nyt imeskelen välillä vieläkin sitä tyhjää inhalaattoria, ihan vain sen tavan takia :D Mutta parempi sitä kuin tupakkaa.



Tosi paljon tsemppiä lopettamiseen. Se EI ole helppoa, mutta se on sen arvoista, joka massussa köllöttelee :)



Saanko kysyä, millä viikoilla olet?

Piti vielä lisätä, että kun sanoit, ettei raskaus tuntunut todelliselta, minulla se vaikeutti myöskin lopettamista, kun ei ollut vielä mitään "todisteita" siitä, että mahassa on joku. Paitsi raskaustesti. Mutta sinä päivänä, kun potkut alkoivat tuntua, kaikki muuttui niin paljon todellisemmaksi, että lopettaminen kokonaan oli siinä vaiheessa jo helpompaa.



Tsemppiä!

Polttelin ennen tätä raskautta lähes päivittäin, en siis koe olleeni suurkuluttaja, mutta toki päivät olivat erilaisia. Mulla kävi samalla tavalla kuin edellisellä kirjoittajalla, eli lopetin totaalisesti vasta kun asia tuntui todelliselta. Pidin tosin senkin salaisuutena - miehen työmatka osui juuri sopivasti siihen ihan ekoihin pariin viikkoon niin sain rauhassa poltella muutaman päivässä... mies ois suuttunut tosissaan jos ois saanut tietää! Kun syke oli näkynyt ultrassa ja kaikki vaikutti menevän mukavasti, lopetin.



Pari kertaa olen sen jälkeen polttanut, kun olen käynyt kylässä ystävällä, jonka kanssa ollaan aina totuttu polttamaan yhdessä. Mutta hirveä morkkis siitä on tullut. Kun himo on iskenyt, koitan muistaa sitä mitä olen lukenut - eli että vauva todella kärsii siitä savusta, pyörii tuskaisena, en minä sellaista halua sikiölle tehdä, varsinkaan nyt joka päivä, tai edes joka kuukausi. Koita vain miettiä, miten paljon onnellisempi vauvasi mahassa on, jos et polta! Muuta neuvoa mulla ei ole antaa. :)

ei onniatunu nikotiinipurkan kanssa, kokeilin useempaan kertaan, mut aina tuli repsahdus. Muutaman yrityksen jälkeen kokeilin sit lopettaa ilman mitään ts. seinään. Ja tää onnistu. Mulle lopettaminen oli siis helpompaa jos luopu siitä nikotiinista kokonaan. Syytä en tiiä, mut mulla se toimi :) (tän seurauksena meillä tosin suklaan kulutus varmaan 10-kertaistu, kun oli se pakko tunkee jotain suuhun ;))



Polttaaks sun mies muuten? Jos polttaa, nii laita se kans röökilakkoon! Autto mulla ainaki

Tänään oli vaikeaa. Tottunut aamulla menemään ensin savuille, mutta mutta.



"Kyl tää tästä" ei sen elämän vissiin kuulukaan olla helppoa. Vähän samat fiilikset, et elämästä puuttuisi jotain, kun röökit on poissa.



Mä en edes nikotiinipurkkaa vielä kokeile, se on jotenki, ku söis sokeria karkinhimoon :D



Viikkoja on noin 16 tällä hetkellä, kaksi kertaa oltu jo ultrassa ja sydänäänet kuultu, kaikki ollut hyvin. Rakenneultra kuukauden päästä ja alkoi vaan pelottamaan, et MITÄ JOS.



Hienoa, et saatu ihmisiä tänne puhelemaan asiasta :) !

Ei se tupakka aiheuta suoranaisia kehityshäiriöitä mitkä rakenneultrassa näkyisi. Mutta tokihan se myrkyttää sikiön muuten ja lisää monien sairauksien riskiä

Sulla on jo puoli voittoa taskussa, koska olet motivoitunut lopettamaan. Sillä motivaatiolla lopetetaan.



Itse olen ollut nyt polttamatta 8 vuotta. Sitä ennen poltin 12 vuotta. Viimeisellä ja onnistuneella lopetuskerralla minulla oli ensimmäistä kertaa motivaatio todella kohdallaan ja se auttoi. Kannoin ensimmäiset puoli vuotta tupakka-askia mukanani. Noin viikko lopettamisesta tuijottelin tunnin sitä askia ja mietin, että kumpi voittaa. Onneksi minä voitin. Lopettaminen siis on taistelua itsensä kanssa. Jossain suositeltiin aikoinaan tuota röökiaskin mukana kantamista ja minulle se auttoi. Oli fiilis siitä, että halutessani voin milloin tahansa ottaa röökin ja polttaa sen. Kaikki oli siis vain itsestä kiinni. :) Jos röökinhimossaan repsahtaa niin, että menee ostamaan sen askin, on todennäköistä, että siitä myös polttaa. Tulihan se sentään ostettua. Mutta jos tupakkaa on koko ajan saatavilla, on sen polttamiseen korkea kynnys. Outoa, mutta totta. :)



Etsi itsellesi myös linkkejä siitä, mitä positiivista kropassasi tapahtuu, röökaamisen lopettamisen jälkeen. Itse luin aikoinaan jotain sivustoa, jossa oli juttuja tyyliin "polttamatta 3 päivää: nyt kropassasi ei ole enää yhtään häkää". Oli mielettömän hienoa lukea sieltä, mitä parannuksia tapahtui jo pienessä ajassa.

odottavat äidit ovat polttaneet joka raskauden ajan. Muuten tietäskään, mutta tulevat aina etuportaille polttamaan. Eikä ole vain muutama tupakka.



Käyny mielessä, et eikö se sitten enää olekaan niin vaarallista vauvalle vai onko ote lipsunu, niin ettei yhtään välitetä.

vaikka en polttaisi. Eka raskaus ja kun ei tiedä miltä minkäkin pitäisi tuntua, ni tulee MITÄ JOS vauvalla jokin hätä yms.



No, se et jotkut polttaa suoranaisesti ketjussa. Ei se mun mielestä tee kenestäkään huonoa äitiä missään mielessä, eikä se sitäkään ole, etteikö yhtään välittäisi uudesta elämästä sisällään.



Tupakoitsijan ja tupakan suhde on erityinen. Spaddu on kaveri. Hyvä ystävä, lohduttajakin. Oon kans kokeillut tota, kerran karkkilakon kanssa, et jos mulla on suklaata kaapissa, sitä ei tee nii paljoa mieli. Mieli on kummallinen.



Suurimalla osalla tuttujeni lapsista, ei ole mitään ongelmia ollut, vaikka ovat tupakoineet. Ei se ole puolustus, mutta ehkä lohduttava tieto siinä mielessä, että itse on tehnyt samaa.

Eli luin paljon siitä mitä pahaa tupakointi tekee. Ei ollut ollenkaan vaikeaa lopettaa kaiken sen lukemisen jälkeen :) Tavoitteeksi otin, että lopettaa pitää ihan viimeistään kun sisäelimet alkaa muodostua. Lopetus onnistuikin heti ja helposti.



Tsemppiä sulle!!!

Pari ekaa plussan jälkeen sinnittelin ilman, vaikka koko ajan teki mieli. Yritin vaan ajatella, mitä se voi lapselleni aiheuttaa. Kun alkoi paha olo, en ole pystynyt edes kävelemään tupakkapaikan ohi. Myös kahvin näkemisellä on sama vaikutus, yöks.



Aika pysäyttävä oli eräs tarina täällä joku vuosi sitten, kun vatsa pystyssä tupakoineelle naiselle oli LAPSI tullut sanomaan kaupan pihassa, että etkö tiedä, mitä tupakointi voi vauvalle aiheuttaa. Oli tuon naisen tupakointi loppunut siihen.



Tsemppiä kaikille vastaavassa tilanteessa oleville!

Sain lopetettua tupakan polton vasta rv 17 kokonaan. Kerralla lopetuksesta ei tullut mitään. Alkuun vähensin. Viikon loput oli vaikeampia, kun ei ollut niin paljon tekemistä. Pikkuhiljaa sitten vähensin aina enemmän ja enemmän ja lopuksi poltin vain yhden tai kaksi hatsia päivässä. Kunnes tajusin, että sehän on ihan turhaan, kun pystyy käytännössä katsoen olemaan ilman.

Yhden kerran olen sen jälkeen retkahtanut pahan riidan jälkeen polttamaan muutaman hatsin tupakasta syyllisyyden kera. Enään en aio aloittaa uudestaan, toivottavasti koskaan. Tsemppiä sulle myös lopetukseen! :)

poltin yhden vielä positiivisen raskaustestin jälkeen enkä ole sen jälkeen polttanut. varmaan alussa pahoinvointi ja muutenki "raskaanaolemisen opettelu" vei ajatukset pois tupakasta, kun oli tosi helppoa olla ilman eikä tehny yhtään mieli.



nyt on alkanut tekee ihan hirveesti mieli (rv20), haistelen vaan ku mies polttaa. nikotiini purkkaa syön välillä, ehkä kerran viikossa yhden, koitan olla ilman sitäkin...

tupakointi ei todellakaan kannata, on raskaana tai ei. Mutta usein just kuullaan niitä puolustelijoita "tuttujen lapsetkin ihan terveitä" tai "meilläkään ei mitään, vaikka tupakoin".

ja ilmi tulee jos jonkinlasita allergiaa, unettomuutta, koliikkia, astmaa, kasvun häiriöitä jne. jotka monet on tupakanpolton aiheuttamia, mutta kivasti ne kielletään. Joten kyllä swe tupakka on vaarallista, vaikka sitä puolustelevatkin he ,jotka eivät halua lopettaa. Mutta onneksi ihminen saa käyttää omaa järkeään, eikä usko muiden lätinöitä.