Oma äitini on välinpitämätön minua kohtaan..
Aina kritisoimassa, en tee koskaan mitään oikein hänen mielestään. (Vaikka oikeasti olen tehnyt ihan sovinnaisia, keskiluokkaisia ratkaisuja, ja joidenkin mittapuulla onnistunut ihan hyvin elämässäni).
Hänen halveksuntansa myrkyttää mun elämäni ja vie ilon pois kaikista niistä asioista, jotka ovat hyvin.
Olen päättänyt katkaista välit kokonaan. Onko muita, joilla samat kokemukset ja tuntemukset?
Kommentit (3)
et jo ole katkaissut välejä äitiisi...
Nimittäin sitä ihmettelen itsekin. Jotenkin sitä aina vain on toivonut muutosta parempaan? Tai yrittänyt ymmärtää, että se nyt vaan on sukumme tapa toimia. Mutta ei se sitä silti oikeuta, eikä sellaista tarvitse omaan elämäänsä hyväksyä - tajuan sen nyt.
Ap.
ja aikoinaan päätin, että rajoitan yhteydenpitoa ilman huonoa omaatuntoa. Ei ole mukava ja hauska päätös, mutta joskus välttämätön.
et jo ole katkaissut välejä äitiisi...