Sinä, jonka äitisuhde on huono. Oletko surullinen asiasta?

Mutta siihen on tottunut ettei vanhemmat pidä yhteyttä ja silloin kun yhteyttä pidetään muistaa ja huomaa miksi ei pidetä yhteyttä. Äidin kanssa ei vain voi mistään puhua. Mieheni soittelee perheensä kanssa kerran viikossa ja itse ehkä kerran vuodessa. Olisi ihanaa jos itsellänikin olisi samanlainen äiti, kun mitä anoppini on.

Vanhempien tuki ja kannustus olisi niin tärkeä ja iso asia elämässä.

Veti huumeita, alkoholia ym. sekaisin ja pahoinpiteli minua. Olen surullinen että äidillä oli niin huono elämä. Samalla koen kuitenkin olevani vahvempi kun en ole joutunut "lellityksi"...kaikki on pitänyt oppia itse, kantapään kautta. Joskus se on ollut hirveän raskasta ja yksinäistäkin, myönnän.