Voinko hakeutua sijaisperheeksi, jos haluan alle 2v lapsen ja tytön

pääkaupunkiseudun tilanteesta, mutta ainakin meillä vaaditaan että pride-koulutus on käyty. Tokihan sijaisperhe saa esittää toivomuksia lapsesta. Odotusaika riippuu siitä miten paljon lapsia on jonossa. Voi siis mennä joku vuosikin, varsinkin jos on tarkat kriteerit siitä millasen lapsen olisi valmis ottamaan.

vaan siitä, että lapsi saisi perhemuotoista hoitoa.

Mieti aika tarkkaan motiivejasi.

kuin rinnastaisit sijoituslapsen adoptiolapseen.

Eihän sijoituslasta kellekään anneta, vaan sijoitetaan. Sinä olisit siis vain "sijainen", et äiti, etkä voi tietää kauanko lapsi luonanne olisi. Ehkä vuoden, ehkä aikuisuuteen asti.

ja kannattaa, sijaisperheistä on pulaa! Mielestäni on ihan kohtuullista että on järkisyihin perustuvia kriteerejä, kun tuollaista suunnittelee. Jos haluaisit jonkun pikkuprinsessan "nukeksi" niin olisin toki eri mieltä, mutta siitä ei nyt tainnut olla kyse.

koko homma. Sulla on ihan väärät lähtökohdat ja ajatusmaailmat sijaisvanhemmuuteen. Voithan sinä toivoa. Ja voit saadakin, mutta voit vaikka kuukauden päästä "joutua" antamaan sen alle 2v tyttölapsen omalle äidilleen. Mieti vielä, olisiko vaikkapa adoptio parempi vaihtoehto teille.

tehdä tällaisia johtopäätöksiä parista lauseesta?

koko homma. Sulla on ihan väärät lähtökohdat ja ajatusmaailmat sijaisvanhemmuuteen. Voithan sinä toivoa. Ja voit saadakin, mutta voit vaikka kuukauden päästä "joutua" antamaan sen alle 2v tyttölapsen omalle äidilleen. Mieti vielä, olisiko vaikkapa adoptio parempi vaihtoehto teille.

mielestäni kannattaa miettiä omiakin haluja ja resursseja. Jos rahkeet eivät riitäkään sitten 15-v ongelmanuoreen, niin se ei ole kenenkään etu, että sellainen perheeseen sijoitetaan.



Eikö sitten saisi auttaa ketään, jos ei ole valmis ottamaan vastaan mitä tahansa?

myös sen suhteen haluaako tarjota akuuttitilanteissa apua vai selkeästi pitkäaikaista sijoitusta. kaikista on pulaa, eikä kenenkään haluta uupuvan "vääränlaisen" lapsen kanssa. koulutus kannattaa, sieltä saa myös vastauksia.

Pitääko sijaisvanhemmilla olla kokemusta omista lapsista?



Mietin tässä kun minä ja mieheni emme voi saada lapsia ja olemme tätäkin vaihtoehtoa aikapaljon miettineet. Niin voisimmeko edes toimia sijaisperheenä kun ei ole omia ?



T. Ei Ap

et sun lapset annetaan jollekin sijaisperheeseen ja miehesi myös.

mutta pitää käydä sijaisperhevalmennus läpi.



Lisäksi kannattaa todella miettiä, että kuinka kestää "lapsen menettämisen". Lapsi ei välttämättä ole perheessä koko loppuelämäänsä. Lisäksi voi tulla ongelmia muoren tullessa murrosikään...riippuen lapsen lähtökohdista.



Lapsi kun on vain lainassa sijaisperheessä.

Erityistarpeisia ne sijoitettavat lapset ovat joka tapauksessa.

Yli 50 % kärsii käytös- ja oppimishäiriöistä.

mielestäni kannattaa miettiä omiakin haluja ja resursseja. Jos rahkeet eivät riitäkään sitten 15-v ongelmanuoreen, niin se ei ole kenenkään etu, että sellainen perheeseen sijoitetaan.

Eikö sitten saisi auttaa ketään, jos ei ole valmis ottamaan vastaan mitä tahansa?

se 2 veekin ? mun korvaan särähti tuo toiveesi tyttö ja alle 2vee...tee oma vauva, mutta varo sitten ettei tuu poikaa. hah

Eikä varmaa ole sekään, että teidät noin vain hyväksyttäisiin sijaisperheeksi. Yleensä sijaisperheeksi pyrkivien tulee osallistua pride-valmennukseen - valmennukseen on esimerkiksi Helsingissä jatkuvasti jonoa ja Vantaalla seuraava ryhmä alkaa aikaisintaan ensi syksynä. Perheestänne tehdään myös perheselvitys, jossa mm. haastatellaan lapsianne, selvitetään taloudellinen tilanteenne sekä kotinne soveltuvuus (lapselle pitäisi olla enemmän tilaa kuin pienen sängyn paikka). Näin ollen veikkaisin, että perheselvitys ja pride-valmennus olisi teidän osaltanne käytynä n. vuoden kuluttua (kunta/kaupunkikohtaiset erot voivat olla suuria). Jos teidät hyväksytään sijaisperheeksi, niin ei edelleenkään ole tietoa milloin saatte sijaislapsen. Toiveita voi esittää mutta se tuskin nopeuttaa lapsen "saamista". Lisäksi on hyvä huomioida se, että ensisijaisesti etsitään lapselle sopivaa perhettä eikä perheelle sopivaa lasta.



Jäin vain vielä miettimään, missä mahtaa olla pääkaupungin kunta? ;)

tehdä tällaisia johtopäätöksiä parista lauseesta?

koko homma. Sulla on ihan väärät lähtökohdat ja ajatusmaailmat sijaisvanhemmuuteen. Voithan sinä toivoa. Ja voit saadakin, mutta voit vaikka kuukauden päästä "joutua" antamaan sen alle 2v tyttölapsen omalle äidilleen. Mieti vielä, olisiko vaikkapa adoptio parempi vaihtoehto teille.

aloitus paremmin. Sijoituslapsi ei ole tulossa perheeseen aina ja lopullisesti. Realiteetti pitää ottaa huomioon eli tämä lapsi voi lähteä päivänä minä hyvänsä vaikka kuinka rakastaisit kuin omaasi!

Miten sitten sängyn mahtuminen?

Eikä varmaa ole sekään, että teidät noin vain hyväksyttäisiin sijaisperheeksi. Yleensä sijaisperheeksi pyrkivien tulee osallistua pride-valmennukseen - valmennukseen on esimerkiksi Helsingissä jatkuvasti jonoa ja Vantaalla seuraava ryhmä alkaa aikaisintaan ensi syksynä. Perheestänne tehdään myös perheselvitys, jossa mm. haastatellaan lapsianne, selvitetään taloudellinen tilanteenne sekä kotinne soveltuvuus (lapselle pitäisi olla enemmän tilaa kuin pienen sängyn paikka). Näin ollen veikkaisin, että perheselvitys ja pride-valmennus olisi teidän osaltanne käytynä n. vuoden kuluttua (kunta/kaupunkikohtaiset erot voivat olla suuria). Jos teidät hyväksytään sijaisperheeksi, niin ei edelleenkään ole tietoa milloin saatte sijaislapsen. Toiveita voi esittää mutta se tuskin nopeuttaa lapsen "saamista". Lisäksi on hyvä huomioida se, että ensisijaisesti etsitään lapselle sopivaa perhettä eikä perheelle sopivaa lasta. Jäin vain vielä miettimään, missä mahtaa olla pääkaupungin kunta? ;)

Nämä siis on enemmän adoptioon kuin sijaisperheeseen liittyvää asiaa. Sijaisperheellä ei tarvitse olla mitään tuloselvityksiä tms., koska kunta maksaa perheelle lapsen huolehtimisesta. Näille kursseille ei myöskääm ole mitään tunkua, toisin kuin adoptiovalmennuksiin, eli kannattaa kysellä vaan rohkeasti.

Lisätietoa http://www.sijaisvanhemmaksi.fi

että yleensä sijaislapset ovat sijaisperheissä täysi-ikäisyyteen asti. Erittäin harvoin sijoituksia puretaan; jos lapsi on ollut pienestä pitäen sijaisperheessä, ei häntä niin vain palauteta bioperheeseen. Jos aihetta sijoituksen purkuun on, niin toki purku on mahdollinen mutta silloinkin sijaisperhe saattaa olla osa lapsen elämää jatkossakin (esim. tukiperheenä). Eli sijaisperheen on hyvä asennoitua siihen, että sijaislapsen rinnalla kulkee koko loppu elämänsä - samalla tavalla kuin biolasten. Lapsesta luopumisen mahdollisuus on toki hyvä tiedostaa mutta pitkäaikaisissa sijoituksissä tämä ei siis ole kovin yleistä.



15

ja kannattaa! Ja nimenomaan miettiä omaa jaksamista. Taapero kasvaa teiniksi, mutta lähtökohtaisesti ongelmat on varmasti erilaisia sijoitettavan taaperon kanssa kuin sijoitettavan teinin kanssa, sopeutumisesta nyt puhumattakaan. Lähde vain rohkeasti noihin koulutuksiin, samalla varmaan selviää mikä on teille sopivin vaihtoehto.

Eikä varmaa ole sekään, että teidät noin vain hyväksyttäisiin sijaisperheeksi. Yleensä sijaisperheeksi pyrkivien tulee osallistua pride-valmennukseen - valmennukseen on esimerkiksi Helsingissä jatkuvasti jonoa ja Vantaalla seuraava ryhmä alkaa aikaisintaan ensi syksynä. Perheestänne tehdään myös perheselvitys, jossa mm. haastatellaan lapsianne, selvitetään taloudellinen tilanteenne sekä kotinne soveltuvuus (lapselle pitäisi olla enemmän tilaa kuin pienen sängyn paikka). Näin ollen veikkaisin, että perheselvitys ja pride-valmennus olisi teidän osaltanne käytynä n. vuoden kuluttua (kunta/kaupunkikohtaiset erot voivat olla suuria). Jos teidät hyväksytään sijaisperheeksi, niin ei edelleenkään ole tietoa milloin saatte sijaislapsen. Toiveita voi esittää mutta se tuskin nopeuttaa lapsen "saamista". Lisäksi on hyvä huomioida se, että ensisijaisesti etsitään lapselle sopivaa perhettä eikä perheelle sopivaa lasta. Jäin vain vielä miettimään, missä mahtaa olla pääkaupungin kunta? ;)

Nämä siis on enemmän adoptioon kuin sijaisperheeseen liittyvää asiaa. Sijaisperheellä ei tarvitse olla mitään tuloselvityksiä tms., koska kunta maksaa perheelle lapsen huolehtimisesta. Näille kursseille ei myöskääm ole mitään tunkua, toisin kuin adoptiovalmennuksiin, eli kannattaa kysellä vaan rohkeasti.

Lisätietoa <a href="http://www.sijaisvanhemmaksi.fi" alt="http://www.sijaisvanhemmaksi.fi">http://www.sijaisvanhemmaksi.fi</a&gt;

mutta yllä olevat kirjoittamani tiedot liittyvät nimenomaan perhehoitoon pääkaupunkiseudulla ja ovat ajankohtaisia tietoja (reilu viikko sitten Helsinki-Espoo-Vantaa perhehoito rekrytilaisuudessa kerrottuja). Me olemme "hakeneet" kriisiperheeksi; meillä on hieman toisenlainen polku edessä mutta pride-valmennusten jonot ovat tällä hetkellä oikeasti olemassa. Ja kyllä meiltä vaaditaan selvitys tuloista; ei mitään kovin perusteellista mutta kuitenkin. Tällä halutaan varmistaa se, että perheen ei ole tarkoitus "hyötyä" taloudellisesti sijaislapsesta eli pelkillä yhteiskunnan tuilla elävä perhe ei olisi kovin vahvoilla (tämä sos.työntekijän kertomaa). Kotonamme tullaan käymään 1-2 kertaa, osallistumme ryhmätapaamisiin ja myös lapsiamme jututetaan. Prosessi kestää vähintään 3-6kk eli kriisi- tai sijaisperheeksi ryhtyminen ei ole mikään pikajuttu kuin ehkä jossain poikkeustilanteissa (esim. lähisukulaisen lapsi sijoitetaan perheeseen).

Tilanne ja "vaatimukset" voivat olla hyvin erilaiset eri puolilla Suomea mutta ainakin täällä pk-seudulla tilanne on tämä. Kaikista pride-valmennuksen käyneistä ei tule automaattisesti sijaisperheitä; osa ryhtyy tukiperheeksi ja osa ei valmennuksen jälkeen haluakaan sijaisperheeksi. Sijaisperheistä on joka tapauksessa pulaa ja siksi tarvitaan erilaisia perheitä, että jokaiselle lapselle löytyisi sopivin sijaisperhe.

15

Tässä vielä PRIDE-valmennuksen sisältö (löytyy tuolta linkitetyiltä sivuilta):

Valmennus sisältää 9 ryhmätapaamista, perhekohtaisia tapaamisia, kotikäyntejä, kirjallisia kotitehtäviä sekä valmiuksien arvioinnin. Kaikkiaan valmennukseen kuluu aikaa 3–4 kuukautta. Koulutusjakson lopussa saat kirjallisen arvioinnin valmiuksistasi sijaisvanhemmaksi.