Lue keskustelun säännöt.
Vellin antaminen
25.03.2011 |
Minkä ikäiselle TE suosittelisitte että velliä saisi alkaa pienissä annoksissa antamaan?
Itselläni on siis suuri dilemma, että antaako vaiko eikö antaa. Tässä ollaan nyt 2 viikkoa heräilty päivät rytmillä 2-3h hereillä - tunti unta ja yöllä herätään tunnin välein päivälläkin kyllä syö lähemmäs tunnin välein ja olenkin miettinyt että mahtaako poika jäädä nälkäiseksi vaikka kuvittelin kyllä että maitoa tulisi tarpeeksi? (tissistä tulee puristamalla vielä maitoa kun poika lopettaa syömisen, usein kyllä nukahtaa rinnalle, eikä sitä saa siitä enää hereille tai ainakaan syömään :D ) Alkuun kuitenkin nukkui TODELLA HYVIN. Heräsi ja söi about 4h välein päivin öin..
En halua olla itsekäs ja antaa sitä velliä siksi että saisin itse nukkua paremmin, vaan siksi koska tuntuu että poika on useaampaan itteeseen päivällä todella väsynyt ja kärttyinen ja voisin ainakin uskoa, että olisi pojallekkin hyväksi nukkua edes yhdet pidemmät unet päivän/yön aikana..
Tietysti myös pelkään tosi paljon että pienen masu ei kestä sitä velliä, vaikka sitä kuinka lantraisi alkuun äidinmaitoon, varsinkin kun neuvola-tätimme niin peloitteli ja painotti ettei noin pienen kyllä SUOSITUSTEN mukaan kuuluisi syödä vielä muuta kun maitoa. Ja tässä nyt haluaisin vielä korostaa että tämä neuvola-tätimme on alusta asti ollut tosi yltiöhysteerinen kaikkien suositusten kanssa ja tuntuu ettei tällä tädillä (ikää 40+) ole oikein sellaista maalaisjärkeä ollenkaan.. D-vitamiineistakin oli niin tärinöissään että se lapsi lähes kuolee ilman niitä!!!
Kun kysyin vain, että tarviiko kesällä antaa niin paljon kun talvella kun itsekkään en syö kesällä lisävitamiineja, ainakaan säännöllisesti niin sepä siitä riemastui ja paasasi että kyllä sinunkin pitäisi niitä syödä näin ja näin paljon KUN SUOSITELLAAN ja hän syö kyllä tupla-annoksen - eikä ole juuri koskaan kipeä..
Ahaa, mä en ainakaan muista koskaan saaneeni pienenä mitään tabuja tai litkuja että ja ihan hyvin olen pärjännyt ja harvemmin olin kipeäkään..
Miten pitäisi toimia? Tuntuu vaan että joillekkin toisille on neuvottu näin ja noin ja sitten toisille eritavalla.. Alkaa vain epäilyttämään, että mitä sellainen neuvolan-täti sanoisi kenellä on vähän omiakin "mielipiteitä" asioista ja maalaisjärkeä... Eikä niin "sokeasti" tuijota niitä suosituksia, kun tuntuu että nekin jatkuvasti muuttuvat ja nykypäivänä lapset pitäisi muutenkin kai kasvattaa jossain antibakteerisessa pallossa kun on niin paljon pöpöjä ja basilleja!
Kiitos jos jaksoitte lukea ja vielä suurempi kiitos kaikista mahdollisista vastauksistanne!
Kommentit (37)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se 4kk:n suositus mutta esim. meillä sitä suositeltiin jo 3kk:sta eteenpäin (siis th suositteli). Molemmat lapset olleet todella suuriruokaisia joten tarpeeseen tuli.
Joten minusta voi hyvin kokeilla pieniä määriä tuon 3kk:n ikäisenä. Kannattaa tosiaan sekoittaa sitä maidon joukkoon ja antaa mieluummin aamulla (ekoilla kerroilla), koska vatsavaivoja voi tulla eikä sitten huuda yöllä niitä.
Tämä aihe taatusti jakaa mielipiteet varsinkin kun vellit periaatteessa ovat vain maustettua maitoa. Jos viitsii, voi itsekin tehdä vaikkapa bataatista (joka ilmeisesti on hellävaraisin vatsalle).
Poika on siis täyttää viikon ja 4pv päästä 3kk
Kiinteden antamisen neuvolatäti lähes kielsi...
En oikein tiedä mitä pitäisi uskoa, kun mitä olen lueskellut niin kaikille tunnutaan neuvovan erilailla...
Poika on siis täyttää viikon ja 4pv päästä 3kk
Kiinteden antamisen neuvolatäti lähes kielsi...
En oikein tiedä mitä pitäisi uskoa, kun mitä olen lueskellut niin kaikille tunnutaan neuvovan erilailla...
meno tärkeää ole, mutta kuten kirjoitin (olen siis tuo kolmonen), minusta voit hyvin kokeilla kestääkö vatsa velliä. Jos ei, sitten sitä ei anneta.
Heti kun asiaa ajattelen tuolta kannalta, että jos hänen mahansa ei vielä kestäisi sitä, niin minulle tulee ihan älyttömän itsekäs olo, vaikka ajattelen vain vauvani jaksamista ja unentarvetta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos tuntuu, että vauva jää nälkäiseksi.
3 kk:n ikäiselle ehkä en. En tiedä. Juuri ystäväni tosin aloitti 3 kk:n ikäiselle vellin, koska vauva on todella suurikokoinen ikäisekseen ja maito ei todellakaan riitä pitämään kylläisenä (eli käytännössä syö koko ajan ja jää silti nälkäiseksi). Vaihtoehtona tietysti on aina sen korvikkeen antaminen, mutta esim. ystäväni ei siihen kuitenkaan ruvennut, koska maitoa tuli hänenkin rinnoistaan ihan riittämiin, vauva ei vaan ehtinyt syödä tarpeeksi, kun välillä aivan uuvuksissa nukahtikin.
Me ollaan aloitettu vellillä - tosin meillä hiukan eri asia, koska vauva sai tuossa vaiheessa (4,5 kk) pelkkää korviketta enää. Vellillä on totutettu vauva ensimmäisiin makuihin (meillä vellinä on ollut porkkana-peruna) ja siitä parin viikon päästä on alettu antaa kiinteitä ruokia. Vellit on jätetty aina pois, kun puuro on otettu kehiin, ja velliä siis on tarjottukin vain iltaisin. Vatsakipuja ei ole ollut.
Tuntuu surulliselta, että nykypäivänä pitää todistaa, ettei tarjoa velliä, jotta saisi itse nukkua pidempään. Siinäkö on taas yksi huonon äidin merkki? Olen siinä mielessä outo tapaus äidiksi, että kyllä minä koen vellin antamisen aina vauvan parhaana, jos äiti on uuvuksissa eikä jaksa yöherätyksiä (joita voi olla kymmeniä öisin) ja toisaalta myös vauva itse voi olla uuvuksissa yöherätyksiin. Ystäväni suuriruokainen vauva nukkui aluksi öitäkin ihan putkeen, mutta kun se maito ei riittänyt pitämään masua täysinäinenä, alkoi yöheräilyt 30-60 min. välein. Luuleeko joku, että on vauvan paras herätä alle tunnin välein vuorokausi läpeensä? Jos tämä vauvaparka nukkuu pidempään, johtuu se siitä, että on niin uupunut valvomisesta, ettei jaksa enempää, mutta herää kuitenkin taas valtavaan nälkään.
Koettakaa ajatella sitä vauvan parasta joskus muunakin kuin mahdollisimman pitkänä täysimetyksenä. Sinänsä ihan hyvä tavoite mutta jos se menee ohi sen vauvan todellisen parhaan, ollaan aika lailla hakoteillä. Ihan terveitä vauvoja on kasvanut niistäkin, jotka ovat aloittaneet soseet/vellin aiemmin ja hui, kauhistus, jopa niistä, jotka ovat saaneet korviketta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en antaisi velliä vielä noin pienelle. Mieluummin lisää maitoa jos vauva tuntuu nälkäiseltä, mutta heräilyt ja tihentynyt syöminen voi olla myös tiheän imun kautta. Itse antaisin lisämaitoa jos on pakko jotain antaa ja kiinteitä 4 kk iässä.
korvike sen paremmin täytä kuin äidinmaitokaan...
Vaikka mielestäni olen jostain lukenut että vastike sulaisi hitaammin tjn.. Siksi ajattelinkin alkuun tuota korvikkeen antamista iltaisin, jos sitten nukkuisi vaikka ekat unet vähän pidempään..
Mutta tosiaan kun neuvola täti sanoi ettei kuulemma auta niin ajattelin velliä..
Mä olen nyt ihan sekasin :/
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma lapseni ei ole siis mitenkään erikoisen suurikokoinen.. 2kk neuvolassa oli pituutta 56cm ja painoa 80g vajaa 5kg (syntymä pituus 49 ja paino 3115g) eli ihan normaalikokoinen ja normaalisti kasvava poika kaiketi..
On vaan alkanut tuntumaan siltä tosiaan että poika jää nälkäiseksi ja yöllä varsinkin tuntuu että nukahtaa tissiklle tosi herkästi (Onko sitten niin yliväsynyt tunnin välein heräämiseen??) Eikä raukkaa saa hereille saati syömään juuri millään :/
Tottakai olisi ihan mukava nukkua vähän pidempiä pätkiä itsekkin, mutta mä olen ihan tosissani enemmän huolissani lapseni hyvinvoinnista ja jaksamisesta kun itse kuitenkin tunnun pärjäävän ihan harvinaisen hyvin näinkin vähillä unilla...
Nytkin poika taas heräsi tunnin nukuttuaan, kävin lykkäämässä tissin suuhun, hän söi ja nukahti takaisin.. nyt varmaan nukkuu taas vajaa tunnin.. Näin olen tehnyt kerran päivässä kun tuntuu että hän ei vain saa unta tarpeeksi..
Mä olen ihan neuvoton, en tiedä mitä tehdä ja ketä uskoa.
Korviketta voisi antaa niin isoreikäisestä tutista kuin löytyy, jolloin vauva syö enemmän ennen kuin väsähtää. Näin tehtiin meillä ja hetken aikaa se toimi, uni tuli 3-4h pätkissä.
3,5kk ikäisenä aloitettiin suosiolla kiinteät, ihan vauvapuurolla (kaura) velliksi keiteltynä, korvikkeeseen siis, ei veteen. 5kk ikäisenä vaihdettiin jo suoraan kaura-ruislese-puuroon, nukkuu jo 8-10h yöunia kun iltapuuron lusikoi nassuun.
Kokeile pienellä määrällä velliä, vaikka niillä valmisvelleillä mitä kaupasta saa, ihan lusikallinen, pari ensin jotta näet tuleeko oireita. Sitten vain nostat määriä.
Mun lapsuudessa jo 3-viikkoiselle alettiin antaa raasteita ja marjasoseita ja elossa ollaan vielä. Ja hyvin nukuttiin yöt. :-) Äitinä tiedät varmasti parhaiten mitä lapsesi tarvitsee, unohda se vanhakantainen terveydenhoitaja!
Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vai eikö kenelläkään ole aikaa/kiinnostusta auttaa?
Ap
Korviketta voisi antaa niin isoreikäisestä tutista kuin löytyy, jolloin vauva syö enemmän ennen kuin väsähtää. Näin tehtiin meillä ja hetken aikaa se toimi, uni tuli 3-4h pätkissä.
3,5kk ikäisenä aloitettiin suosiolla kiinteät, ihan vauvapuurolla (kaura) velliksi keiteltynä, korvikkeeseen siis, ei veteen. 5kk ikäisenä vaihdettiin jo suoraan kaura-ruislese-puuroon, nukkuu jo 8-10h yöunia kun iltapuuron lusikoi nassuun.
Kokeile pienellä määrällä velliä, vaikka niillä valmisvelleillä mitä kaupasta saa, ihan lusikallinen, pari ensin jotta näet tuleeko oireita. Sitten vain nostat määriä.
Mun lapsuudessa jo 3-viikkoiselle alettiin antaa raasteita ja marjasoseita ja elossa ollaan vielä. Ja hyvin nukuttiin yöt. :-) Äitinä tiedät varmasti parhaiten mitä lapsesi tarvitsee, unohda se vanhakantainen terveydenhoitaja!
Tsemppiä!
Pakko myöntää että vähän tulee itku, kun ei ihan oikeasti tiedä pitäisikö antaa vai ei, kun haluan vain parasta lapselleni, enkä halua että raukka parka saa kauheita vatsanväänteitä jos hänen vatsansa ei kestäkkään vielä sitä..
Ei kai siitä voi pysyviä "vaurioita" tulla?
Saimme vatsanväänteitä aluksi noista d-vitamiinitipoista, kun neuvolatäti neuvoi vähän ihmeellisesti lisäämään annosusta siihen 5 tippaan aivan liian nopeasti...
Ps. Mä kuulostan niin avuttomalta ja tyhmältä :D :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Amerikkalainen antropologi ja unitutkija James McKenna on tutkinut vauvojen nukkumista jo vuosia ja hänen mukaansa pitkät unijaksot eivät ole luonnollisia ihmisvauvoille.
Pienet vauvat havahtuvat hereille unestaan useita kertoja yössä ja sillä näyttää olevan selkeä merkitys vauvan selviytymisen kannalta. Tuore tutkimus antaa osviittaa, että vauvat, jotka nukkuvat liian syvästi ja liian pitkään saattavat olla suuremmassa riskissä kätkytkuolemalle.
Vauvan unijakson pidentäminen pidempien unijaksojen toivossa ei siis välttämättä ole vauvan edun mukaista. On normaalia, että 6 kk vauva herää vielä useita kertoja yössä ja kahteen ikävuoteen asti useimmat lapset heräilevät öisin.
Vauvan katsotaan nukkuvan läpi yön, kun hän nukkuu yhtäjaksoisesti 5 tuntia yöllä.
Ensimmäiset 6 kuukautta vauvan tulisi aina nukkua vanhempiensa huoneessa. Amerikkalainen antropologi ja unitutkija James Mc Kenna muistuttaa, että vieressä nukkuminen vaikuttaa suotuisasti vauvan hengitysrytmiin, keskushermostoon ja verenkiertoon, joten alle 1-vuotiaan nukkuminen vanhempien vieressä suojelee vauvaa kätkytkuoleman riskiltä.
Monet äidit kokevat luonnollisimmaksi tavaksi nukuttaa vauvan rinnalle. Useimmat alle 2-vuotiaat lapset tarvitsevat vielä vanhempien apua nukahtaakseen, monet lapset vielä pidempäänkin.
Enemmän unta perhepedissä
Unilaboratoriossa tehtyjen tutkimusten mukaan perhepedissä nukkuvat äidit imettivät vauvojaan useammin yön aikana, mutta eivät aamulla muistaneet paljonkaan yöllisistä heräilyistä. He myös raportoivat saaneensa enemmän unta nukkuessaan yhdessä vauvan kanssa, kuin silloin, jos vauva nukkui eri huoneessa.
Kun vauva on lähellä äiti havahtuu jo vauvan varhaisiin nälän merkkihin maiskutukseen, ähinään ja levottomuuteen. Näin vauva ei ehdi hätääntymään, ja vauvan rauhoittaminen on nopeampaa. Huomatessaan olevansa äidin turvallisessa kainalossa vauva saattaa rauhoittua uudestaan nukkumaan.
Äidin ja vauvan unirytmit mukautuvat
Erityisesti imettävän äidin ja vauvan unirytmit lähentyvät toisiaan ja silloin äiti ja vauva nauttivat usein syvästä unesta samaan aikaan. Vauvan ollessa kevyen unen vaiheessa (REM) äidin kevyen unen pituus vähitellen vastaa vauvan kevyen unen pituutta. vastaavasti äidin syvän unen(ALFA) pituus alkaa vastata vauvan syvän unen pituutta. Näin vauvan herätessä kevyestä unesta äitikin herää kevyestä unen vaiheesta ja on valmis vastaamaan vauvan viesteihin riittävän pian vauvan tarpeiden mukaan.
Nukkuessaan perhepedissä vauvat heräilevät useammin, kuin yksin nukkuessaan, mutta sekä vauva, että äiti saavat silti enemmän unta. Vauvat myös itkevät huomattavasti vähemmän, minkä johdosta enemmän energiaa säästyy kasvuun ja elintoimintojen ylläpitoon.
Kun vauva herää yöllä nälkäänsä, hän herää kevyen unen vaiheesta. Jos äiti ja vauva nukkuvat yhdessä ja heidän unirytminsä ovat mukautuneet samanlaisiksi myös äiti herää kevyen unen vaiheesta. Tällöin yöimetys onnistuu helposti ja myös takaisin nukahtaminen helpottuu. Jos äiti ja vauva nukkuvat erossa toisistaan, äiti joutuu joskus heräämään syvän unen vaiheesta, jolloin herääminen on paljon hankalampaa. Hän ei reagoi vauvan varhaisiin nälän merkkeihin ajoissa ja vauva ehtii alkaa itkeä. Tällöin takaisin nukahtaminenkin vaikeutuu.
Kun vauva ja äiti heräävät samasta kevyestä unen vaiheesta on äidin myös myöhemmin helpompi nukahtaa kuin erivaiheessa vauvan kanssa nukkuesaan. Vauvalla on unesaan oma rytminsä, mutta äidin on mahdollisuutta sovittaa kevyen ja syvän unenvaihetta, unirytmiään vauvan rytmin kaltaiseksi.
Että katsotaan nyt että tuleeko tuosta korvikkeen antamisestakaan oikein mitään, kun ei poika ilmeisesti oikein pulloa enää huoli..
Muutaman kerran kun mies on viikonloppu aamuisin hoitanut poikaa ja antanut minun nukkua niin on tuonut mulle sen tissille kun ei kuulemma pulloa huoli.. kyllä se multa vielä vajaa pari viikkoa sitten söi.. Mut mahtaako olla vaan "vika" antajassa ;) :D
Ap
Lähekkäin nukkuminen edistää myös imetystä. Perhepedissä nukkuvat äidit imettävät keskimäärin kaksi kertaa pidempään kuin muut äidit.
Muiden rintaruokinnan etujen lisäksi yölliset imetykset lisäävät hapen virtausta, mitä on hyväksi kasvulle ja vastustuskyvylle.
Ihmislapsen aivojen kehitys tapahtuu pääasiassa syntymän jälkeen. Ihmisellä on vain 25 % aivojen tilavuudesta syntyessään.
Tämä aivojen ja hermoston nopea kypsyminen vauvaiässä vaatii runsaasti energiaa.
Suurimmalle osalle, jopa 90 %:lle maailman ihmisistä perhepeti on itsestään selvä osa vauvaperheen elämää.
Perhepeti nähdään myös imetystä tukevana toimintamallina. Äidinmaito sulaa nopeasti ainutlaatuisen koostumuksensa takia. Siksi rintaruokitut vauvat tarvitsevat ruokaa usein, joten äidin on pysyttävä vauvan lähellä päivin ja öin.
Yösyötöt saattavat olla yksi luonnon mekanismeista suojata vauvaa liian syvältä ja liian pitkältä unelta, josta vielä kehittymättömät säätelymekanismit eivät saa vauvaa hereille.
Jos vauva nukkuu yksin omassa sängyssään, mahdollisesti jopa omassa huoneessaan, hän ei välttämättä heräile yhtä helposti.
http://www.hernekeppi.fi/hernekeppi/hk3/perhepeti.shtml
vaan perillä nykyajasta ja ihan kansainvälisistä suosituksista.
Olen syntynyt 60-luvulla ja muistan lapsuudestani kuinka vauvat pääsääntöisesti itkivät todella paljon. Ilmankos kun sen ajan ravintosuositukset aiheuttivat kaameita vatsanväänteitä.
Nykyvauvat ovat pääsääntöisesti iloisia ja tyytyväisiä. Deevitamiini on oikesti tärkeää ja kyllä minäkin olen sitä lapsena saanut.
Vauvasi heräily johtuu todennäköisesti tiheän imun kaudesta.
Meillä ei tarjoiltu bellejä koskaan. Ne d-vatamiinit on kyllä vauvalle tärkeitä!!
Kertokaa nyt te viisaammat ja kokeneemmat!
Tämä on esikoiseni, joten kokemustan ei ole.
Luotan teihin.