Lue keskustelun säännöt.
Miten voisin tuntea itseni terveeksi, nauttia elämästä ilman terveydellisiä pelkoja =(
23.03.2011 |
Mulla jatkuva huono olo, enimmälteen päässä. Korvissa humisee ja pää tuntuu kummalta, pelkään jatkuvasti jotain vakavaa tautia =( Tää vie elämänilon. Haluaisin olla terve, liikunnallinen, iloinen jne. mutta en vain voi. Korvien huminasta kävin juuri yksityisellä lääkärillä, sain korvien verenkiertoa edistävää lääkettä, ei ole auttanut, ainakan vielä. Lisäksi selän, hartioiden ja niskan kanssa ongelmia,mihin jumppa ja venytys ohjeet. Tupakoin, olen tupakoinut 17 vuotta,mikä ahdistaa todella paljon, tällä hetkellä poltan noin 3 per päivä. Olen vasta 30+ ja tuntuu et elämä on ohi kun kroppa niin huonossa kunnossa =(
Kommentit (7)
niin objektiivisesti sussa ei ole fyysisesti mitaan suurta vikaa, tai vikaa juuri ollenkaan (toki tuo humina on varmasti arsyttavaa, ei silla). Pelkotilat kuulostaa ennemminkin ahdistuneisuushairiolta tai masennukselta, siihen voi hankkia laakkeet ja saada silla tavalla elamaan iloa takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikää karvan alle 30v, ja täysin samoja tuntemuksia. Tuntuu että lähes aina on jonkinlainen epämääräinen oire/oireet päällä, joita pitäisi tutkia ja oma mieli epäilee kaikelaista. En enää tiedä, mikä on omasta pelosta ja tarkkailusta johtuvaa, mikä "todellista fyysistä sairautta". Olen väsynyt tähän sairauksien pelkoon. Toisaalta mielessä jyskyttää ajatus, että pitäisihän nämö oireet tutkia, kun ei nämä normaalejakaan ole. Minulla on epäilty neurologista sairautta mutta mitään ei ole todettu, ainakaan vielä. Tuntuu että joutuu taistelemaan jotta tulee lääkärissä kuulluksi. Tosi ahistavaa tämä pelko joka tapauksessa.
Olen perusluonteeltani positiivinen, reipas ja energinen tyyppi. En voi ymmärtää, että tämä sairauden pelko, epäilys ja oireet vie niin suuuren siivun ajatuksista. :/ Yritän aina tsempata itseäni, että "kyllä nämä tästä", mutta voin vain kuvitella, miten ihanaa olisi olla vapaa näiltä nhottavilta tunteilta!
Ap, et ole yksin! Jaksamista sinulle! :)
Olen kärsinyt tästä todella kauan, tutkittu on lähes joka paikka perinpohjin joten fyysistä vikaa minussa ei ole. Kaikki lähtee omasta ajatuksesta ja stressaan kaikkia flunssia ja vatsatautejakin ihan älyttömästi. Tämä todella häiristsee elämistä koska saan myös paniikkikohtauksia sen vuoksi ja ahdistaa. Olen muuten positiivinen ja iloinen ihminen, en masentunut. Nyt olen päättänyt kokeilla hypnoosian kun olen kuullut että siitä voisi olla apua! =)
mulla alkoi samat oireet ekan lapsen jälkeen, pikku hiljaa eteni niin että toisinaan tuntui ettei elämästä tule yhtään mitään, siitä on kohta 11 vuotta aikaa,välissä on nyt ollut 3 hyvää vuotta ettei mitään ahdistuksen oireita ole ollut. Puoli vuotta sitten sain vauvan, odotus meni hyvin, synnytys meni hyvin, vauvan kanssa kaikki on mennyt hyvin.. mutta nyt on taas alkanut joitain oireita ilmenemään, lähinnä huimausta ja sydämen tykytystä, inhottavaa on, mutta taistelen vastaan! :)
relaa vähän, ei sua mikään vaivaa. ja lopeta röökaaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin luonteeltani positiivinen ihminen. Mulla ollut tällasta aikasemminkin, ennen lapsia. Kunlapset oli pieniä en kai kerinnyt niin mitiimään olotilojani, mutta nyt kun ovat kouluikäisiä eikä äitiä enää tarvita 24/7 niin kai se on vain korvien välissä, on "liikaa aikaa" miettiä omia tuntemuksi.
Ja omalle lääkärille enää hetkeen mene, hyppäsin alvariinsa syksyllä kun oireet alkoi pahentua ja mitään ei verikokeissa löytynyt.
Pitänee nyt kehitellä jotain tekemistä, jospa hankkisin koiran, eikös eläimillä ole terapeuttisia vaikutuksia =) =)
Auttoi mulla.