Ei-imettävät äidit jäävät niin paljosta paitsi...

hormonit sullakin näköjään hyrrää kun et tuon parempaan provoon pysty :D

ettei meillä ainakaan ollut mitään eroa siinä, että saiko vaavi maitonsa siinä sylissä tissistä vai pullosta :D (tein molempia) ehkä sun vauvat olleet sit vaan niin ronkeleita tai mamma itse ollu vähän liikaa omien tissiensä lumoissa?

paitsi esimerkiksi roikkuvista nahkapussirinnoista :))

Kolmea ekaa imetin vajaat 3kk, neljättä yli vuoden ja tasan sanon että se oli yhtä tuskaa! Jos vielä lapsia meille suodaan niin taatusti en imetä muutamaa kuukautta enempää, tosin niin kyllä päätin tuon neljännenkin kanssa vaan oli niin sitkeä tapaus ettei ottanut pulloa ei vaikka mitä kikkailtiin. Mutta joo, palaappa maan pinnalle sieltä imetyshuuruista :D

ei se vauva sitä nimenomaista tissiä kaipaa vaan ihan syliä, rakkautta, läheisyyttä ja turvaa. Moni äiti nostaa ne tisunsa korokkeelle jostain syystä :D

Mites ap suhtautuu äitiin, joka pumppaa ja antaa vauvallensa omaa rintamaitoa, mutta pullosta? Oma pieni keskosvauvani oli useamman kuukauden keskolassa syntymänsä jälkeen, ja kannoin hänelle pumppaamani maidot sairaalaan. Siellä maidot sitten annettiin nenämahaletkulla, tai pullolla jos lapsen voimat sen sallivat eikä lisämaitoa tarvittu. Kyllä nyt tätä äitiä harmittaa! :D



Ymmärrän, että kaikkesi teit, että keksisit jutun joka aiheuttaisi mahdollisimman pahan mielen muun muassa mulle. En kyllä ymmärrä, että miksi... Mä oon kuitenkin niin onnellinen siitä, että lapseni on kaikesta huolimatta vielä hengissä, että ei nyt ihan hirveesti hetkauta. Keksi jotain uutta provoo, jooko!?

ei se vauva sitä nimenomaista tissiä kaipaa vaan ihan syliä, rakkautta, läheisyyttä ja turvaa. Moni äiti nostaa ne tisunsa korokkeelle jostain syystä :D

merkityksellisempää henkisesti kuin sille lapselle. Äidin maito toki parasta ravintoa lapselle mutta ei se lapsi kyllä mitään menetä jos sen ravinnon saa siinä sylissä pullosta. Aivan sama onko suussa pullotutti tai nänni. Ymmärrän ap että sinä hormonihuuruissas haluat toki uskoa olevasi tisseinesi täysin korvaamaton ja että sun tissisi on lapsesi tärkein ja rakkain lelu :D

paitsi esimerkiksi roikkuvista nahkapussirinnoista :))

No mutta ap:lle, eivät he minun mielestäni ole jääneet paljosta paitsi :) Esikoiseni oli korvikelapsi ja kuopusta imetin monen monta kuukautta. Olihan se erilaista, mutta en usko että jää mistään paitsi, molemmilla tavoilla ruokitaan lasta :)

enkä kyllä minäkään. Olin vaan helpottunut kun se kamala painajainen loppui. Ei enää tissiraivareita kesähelteillä, ei rikki purtuja nännejä ja mikä parasta yösyötöt loppuivat kuin seinään kun vauvat totutettiin pois lohtutissistä. Nukkuivat kainalossa kuin tukit koko yön. Sylivauvoja toki olleet aina eli kovasti olleet äidin sylin perään :)

...mutta lapset eivät niinkään :)



Eri asia sitten onkin, miksi tämmöisen aloituksen teit. Ilkutko ehkä rammallekin, että hän jää jostain paitsi, koska ei kävele? Sinä sitä vastoin pääset kauniilla pitkillä säärilläsi hyppimään rantakivikossa jne. No, tapansa kullakin...

mutta niin on pulloruokinta sylissäkin. Esikoinen ruokittiin 3,5kk iästä kokonaan pullolla, sitä ennen osittain. Kuopus on täysimetetty. Läheisyyttä ja rakkautta on riittänyt molemmille, mutta pidän kyllä imettämisestäkin. Olen onnellinen kun se toisella kerralla onnistui.