Taitaa jäädä perinteinen polvistumiskosinta haaveeksi vain tämän miehen kanssa.

Ei niiden tarvi olla prinsessasadusta ollakseen ikimuistoisia.

Puhuttiin kihloista festariteltassa festaritunnelmissa :), asuttiin jo yhdessä, haettiin sormukset parin kuukauden päästä kauppareissulla ja sovittiin että juhlitaan ja vaihdetaan sormuksia seuraavana yhteisenä vapaana. Istuttiin nuotiolla, juotiin kuohuviiniä, makailtiin laiturilla elokuun yössä katsellen tähdenlentoja kun vaihdettiin sormuksia.

Mun mielestä romanttista, muttei mitään inhaa polvistumisriittiä kopsattuna siirappileffoista.

Olet jotenkin kamalan yksinkertainen etkä ymmärrä, että polvikosinta on noloa, jos jo asutaan yhdessä.

Sä olet jotenkin kamalan yksinkertainen etkä ymmärrä, että jotkut ihmiset kaipaavat hieman romantiikkaa elämäänsä. Ei siinä mun mielestä ole mitään noloa. On se sitä paitsi kivempi, että on joku kunnollinen tarina muisteltavana ja utelijoille kerrottavana, kuin että ensin ostettiin kihlat, sitten käytiin kaupassa ostamassa wc-paperia. Ihan sama kuin sanoisi, että on noloa ostaa naiselle kukkia tai avata ovia, tai viettää romanttista illallista, tai naisen laittautua yhteistä illanviettoa varten, jos jo asutaan yhdessä. Mitä tekemistä sillä on minkään asian kanssa? Ei mikään ihmekään, että niin moni täälläkin palstalla itkee tylsää liittoaan, jos karsii arjesta kaikki romanttiset eleet pois jo noin varhaisessa vaiheessa, eli jo ennen kihloihin menoa! Mun mielestä kannattaa sille miehelle ihan suoraan kertoa toiveensa, kyllä se varmaan fiksuna ymmärtää yskän :) Selkeästi kuitenkin jo ihan kypsää kamaa kihloihin.

Ei niiden tarvi olla prinsessasadusta ollakseen ikimuistoisia.

Puhuttiin kihloista festariteltassa festaritunnelmissa :), asuttiin jo yhdessä, haettiin sormukset parin kuukauden päästä kauppareissulla ja sovittiin että juhlitaan ja vaihdetaan sormuksia seuraavana yhteisenä vapaana. Istuttiin nuotiolla, juotiin kuohuviiniä, makailtiin laiturilla elokuun yössä katsellen tähdenlentoja kun vaihdettiin sormuksia.

toi ylläoleva kuulostaa tosi ihanalta ja paljon romanttisemmalta kuin tämä skenaario: ap hampaita kiristellen ilmoittaa miehelleen, että jos aiotaan naimisiin mennä, niin mä haluaisin kyllä että panostat vähän siihen kosintaan. Tiiätkö silleen että ois ruusuja ja muuta etkä vaan missään marketissa mua kosi. Mies sitten pistää jonkun ajan päästä "yllätyksenä" (kun ap on ehdottanut sopivaa päivää) ylleen vanhan rippipukunsa, jota vihaa, ja häpeästä punaisena polvistuu ap:n eteen, ja toivoo että tilanteesta pääsisi mahdollisimman nopeasti eroon, koska hän tuntee itsensä ihan koulutetuksi apinaksi. Ap huomaa, että mies pälyilee ympärilleen ahdistuneena eikä suinkaan onnea hehkuen ja purskahtaa itkuun ja sulkeutuu kylpyhuoneeseen viikoksi.

Päättävät yhdessä mennä kihloihin/naimisiin...

unohda se "oikea" kosinta ja ota miehesi sellaisena kuin on.

Sä olet jotenkin kamalan yksinkertainen etkä ymmärrä, että jotkut ihmiset kaipaavat hieman romantiikkaa elämäänsä. Ei siinä mun mielestä ole mitään noloa. On se sitä paitsi kivempi, että on joku kunnollinen tarina muisteltavana ja utelijoille kerrottavana, kuin että ensin ostettiin kihlat, sitten käytiin kaupassa ostamassa wc-paperia. Ihan sama kuin sanoisi, että on noloa ostaa naiselle kukkia tai avata ovia, tai viettää romanttista illallista, tai naisen laittautua yhteistä illanviettoa varten, jos jo asutaan yhdessä. Mitä tekemistä sillä on minkään asian kanssa? Ei mikään ihmekään, että niin moni täälläkin palstalla itkee tylsää liittoaan, jos karsii arjesta kaikki romanttiset eleet pois jo noin varhaisessa vaiheessa, eli jo ennen kihloihin menoa!

että hyvin monen mielestä tuollainen rakkausromaaneista ulkoa opeteltu kosintarituaali on kaukana romanttisesta. Mm. ap:n miesystävä saattaa hyvinkin olla tätä mieltä.

Olet jotenkin kamalan yksinkertainen etkä ymmärrä, että polvikosinta on noloa, jos jo asutaan yhdessä.

Harva mies on ajatustenlukija...

Mikä yllätys se sitten enää on?



Jos miehesi ei ole polvillaankosijatyyppiä niin miksi siihen pitäisi pakottaa? Tuskin se kovin "kaunis kokemus" on, jos se ei tule toiselta luontevasti ja omasta halusta.

ei siihen tarvita mitään kosintaa. Tai jos haluat kosinnan, voit itse sen tehdä.

Tuolla menolla et pääse naimisiin hänen kanssaan ikinä. Parempi suostua miehen tapaan kosia eli vastata tuohon kysymykseen onnellisena myöntävästi. Hän saattaa jo ajatella, ettet halua naimisiin hänen kanssaan.



Minulle ainakin polvistumiskosinta olisi ollut äärimmäisen noloa. Ehkä myös miehellesi?

Jos mun mies olis alkanut maassa matelemaan mua kosiessaan, olis saanut kyllä rukkaset. Kosinta oli ihan tarpeeksi romanttinen (talvisen tähtitaivaan alla kuun valossa), että jos siihen olis vielä lisätty polvistuminen, niin olisi mennyt jo överiksi.

Olet jotenkin kamalan yksinkertainen etkä ymmärrä, että polvikosinta on noloa, jos jo asutaan yhdessä.

emme asu.

Yksinkertainen ehkä, mutta luulin miehen itsekin haluavan sitä, koska on kovin perinnerakas ja hiukan vanhoillinen. No, jää harmittamaan, mutta kaikkea ei voi saada.

ap

naimisiin mennään vaikkapa silloin ja silloin....Ota ohjat ihan omiin käsiisi.

Olet jotenkin kamalan yksinkertainen etkä ymmärrä, että polvikosinta on noloa, jos jo asutaan yhdessä.

Sä olet jotenkin kamalan yksinkertainen etkä ymmärrä, että jotkut ihmiset kaipaavat hieman romantiikkaa elämäänsä. Ei siinä mun mielestä ole mitään noloa. On se sitä paitsi kivempi, että on joku kunnollinen tarina muisteltavana ja utelijoille kerrottavana, kuin että ensin ostettiin kihlat, sitten käytiin kaupassa ostamassa wc-paperia. Ihan sama kuin sanoisi, että on noloa ostaa naiselle kukkia tai avata ovia, tai viettää romanttista illallista, tai naisen laittautua yhteistä illanviettoa varten, jos jo asutaan yhdessä. Mitä tekemistä sillä on minkään asian kanssa? Ei mikään ihmekään, että niin moni täälläkin palstalla itkee tylsää liittoaan, jos karsii arjesta kaikki romanttiset eleet pois jo noin varhaisessa vaiheessa, eli jo ennen kihloihin menoa!

Mun mielestä kannattaa sille miehelle ihan suoraan kertoa toiveensa, kyllä se varmaan fiksuna ymmärtää yskän :) Selkeästi kuitenkin jo ihan kypsää kamaa kihloihin.

Me ei tosin varmaan mennä ikinä kihloihin, jos en itse sitä ilmoita miehelle.



Eletään sitten susiparina ja tehdään testamentit toisen hyväksi.

Miehesi on aika suoraan jo ehdottanut asiaa, jos liikkeiden kohdalla mainitsee. Olisit siitä onnellinen, koska joidenkin tarvii raahata miehensä sormuskaupoille (ei minun, mutta näinkin olen kuullut). Ei kaikkea voi saada, joten ole tyytyväinen siihen mitä sinulla on ja suostu seuraavalla kerralla miehesi ehdotukseen kultaliikkeen kohdalla tai hän hankkii jonkun toisen sinne seurakseen!!!!

hienoja tarinoita elämästäni vaan elän sitä itse ja täysillä.

Olet jotenkin kamalan yksinkertainen etkä ymmärrä, että polvikosinta on noloa, jos jo asutaan yhdessä.

Sä olet jotenkin kamalan yksinkertainen etkä ymmärrä, että jotkut ihmiset kaipaavat hieman romantiikkaa elämäänsä. Ei siinä mun mielestä ole mitään noloa. On se sitä paitsi kivempi, että on joku kunnollinen tarina muisteltavana ja utelijoille kerrottavana, kuin että ensin ostettiin kihlat, sitten käytiin kaupassa ostamassa wc-paperia. Ihan sama kuin sanoisi, että on noloa ostaa naiselle kukkia tai avata ovia, tai viettää romanttista illallista, tai naisen laittautua yhteistä illanviettoa varten, jos jo asutaan yhdessä. Mitä tekemistä sillä on minkään asian kanssa? Ei mikään ihmekään, että niin moni täälläkin palstalla itkee tylsää liittoaan, jos karsii arjesta kaikki romanttiset eleet pois jo noin varhaisessa vaiheessa, eli jo ennen kihloihin menoa!

Mun mielestä kannattaa sille miehelle ihan suoraan kertoa toiveensa, kyllä se varmaan fiksuna ymmärtää yskän :) Selkeästi kuitenkin jo ihan kypsää kamaa kihloihin.

Sä olet jotenkin kamalan yksinkertainen etkä ymmärrä, että jotkut ihmiset kaipaavat hieman romantiikkaa elämäänsä. Ei siinä mun mielestä ole mitään noloa. On se sitä paitsi kivempi, että on joku kunnollinen tarina muisteltavana ja utelijoille kerrottavana, kuin että ensin ostettiin kihlat, sitten käytiin kaupassa ostamassa wc-paperia. Ihan sama kuin sanoisi, että on noloa ostaa naiselle kukkia tai avata ovia, tai viettää romanttista illallista, tai naisen laittautua yhteistä illanviettoa varten, jos jo asutaan yhdessä. Mitä tekemistä sillä on minkään asian kanssa? Ei mikään ihmekään, että niin moni täälläkin palstalla itkee tylsää liittoaan, jos karsii arjesta kaikki romanttiset eleet pois jo noin varhaisessa vaiheessa, eli jo ennen kihloihin menoa!

Mun mielestä kannattaa sille miehelle ihan suoraan kertoa toiveensa, kyllä se varmaan fiksuna ymmärtää yskän :) Selkeästi kuitenkin jo ihan kypsää kamaa kihloihin.

Minustakin olisi ihanaa saada kukkia, mutta niiden antaminen ei vain kuulu mieheni luonteeseen. Ja hän saa olla juuri sellainen kuin on. Otan mielummin kaikki hänen hyvät puolensa kuin luovun niistä ja saan tilalle kukkien tuomista yms. romanttista.

Tuosta vikasta olen kyllä samaa mieltä. Jos on niin tärkeää saada polvistumiskosinta, se kannattaa kertoa miehelle.

Olet jotenkin kamalan yksinkertainen etkä ymmärrä, että polvikosinta on noloa, jos jo asutaan yhdessä.

Sä olet jotenkin kamalan yksinkertainen etkä ymmärrä, että jotkut ihmiset kaipaavat hieman romantiikkaa elämäänsä. Ei siinä mun mielestä ole mitään noloa. On se sitä paitsi kivempi, että on joku kunnollinen tarina muisteltavana ja utelijoille kerrottavana, kuin että ensin ostettiin kihlat, sitten käytiin kaupassa ostamassa wc-paperia. Ihan sama kuin sanoisi, että on noloa ostaa naiselle kukkia tai avata ovia, tai viettää romanttista illallista, tai naisen laittautua yhteistä illanviettoa varten, jos jo asutaan yhdessä. Mitä tekemistä sillä on minkään asian kanssa? Ei mikään ihmekään, että niin moni täälläkin palstalla itkee tylsää liittoaan, jos karsii arjesta kaikki romanttiset eleet pois jo noin varhaisessa vaiheessa, eli jo ennen kihloihin menoa! Mun mielestä kannattaa sille miehelle ihan suoraan kertoa toiveensa, kyllä se varmaan fiksuna ymmärtää yskän :) Selkeästi kuitenkin jo ihan kypsää kamaa kihloihin.

eli kosinta tehty ja sitten vielä miehen tulisi yllättää kosimalla uudestaan. Missä ihmeen prinsessaleikeissä elät?

Vaihda meistä, älä puhu mistään sitoutumisesta ja kas, ehkä tuo uusi mies tajuaa kosia ruusujen terälehviä viskoen.

jouluaattona ja alastomana. se oli jotenkin niin hänen tyylistään, että en voinut kuin nauraa. ja sitä hän taisi tuolla teollaan hakeakin. ei niinkään romanttisuutta, vaan ikimuistoista kosintaa.



eikö se nyt ole parasta, että nuo asiat tapahtuvat juuri siten, että se on luontevaa? sinun miehesi mielestä romanttinen kosinta ei ole luontevaa, joten hän ei tee sitä. hän kuitenkin näyttää, että tahtoo sitoutua sillä, että ehdottaa sitä sormusten ostamista. mielestäni tuollainen on melko hellyttävää ja sitä kautta myös varsin romanttista.

kuin jos miehesi haluaisi, että sinä pukeudut aina iltaisin korsettiin ja sukkanauhoihin ja korkokenkiin, koska se on hänen mielestään niin seksikästä. Mutta se ei välttämättä olisi sinulle luontaista ja olisi väärin sulta sellaista odottaa, vaikka nuo kaikki asiat ovat yleisen mielipiteen mukaan seksikästä kuten polvillaan kosiminen romanttista (jos katsonut liikaa amer. leffoja).