Suomen kielen osaajat / kielinikkarit, apua:

Mietipä:



tuossa



pienet kädet ovat likaiset



uudet kengät ovat mustat





Niitä käsiä ja kenkiä on yhdet. Siis käsipari, kenkäpari.



Taloja on monta, samoin laukkuja.



Ymmärrät asian ehkä paremmin näin:



Housut ovat ruskeat.



Tänä keväänä housut ovat ruskeita.



( Ensimmäisessä on kyseessä yhdet housut, toisessa halutaan sanoa, että tänä keväänä ruskeat housut ovat muodikkaita )



t. S2-ope ;)

epämääräisyyttä ja määräisyyttä ei ilmaista artikkelilla, vaan esim. sijamuodon valinnalla. Useimmissa noista kirjoittamistasi lauseista kyse on juuri tästä: juuri nämä pienet kädet ovat likaiset, juuri nämä pienet kädet ovat mustat. Ihan yhtä hyvin voisi sanoa, että pienet kädet ovat likaisia (noin niin kuin yleensä) ja uudet kengät ovat yleensä mustia. Samoin voi joistain tietyistä uusista laukuista sanoa, että ne ovat ruskeat.



Tuo punainen talo -esimerkki on hankalampi. En osaa sanoa, miksi on luontevampi käyttää partitiivia. Mulla on kyllä tästä joku ajatus, mutta menee niin korkealentoiseksi, etten viitsi kirjoittaa.

En osaa auttaa lastani S2-läksyissä. Kyseessä adjektiivien muuttaminen monikkoon.

Miksi ihmeessä sanotaan

pienet kädet ovat likaiset,

uudet kengät ovat mustat,

mutta

punaiset talot ovat matalia,

vanhat laukut ovat ruskeita?

Kävisikö "punaiset talot ovat matalat"? Ja jos ei, miksi ei?

Siis mikä sen määrittää, onko oikea muotoa mustat/mustia? - Kotikielemme ei siis ole suomi.

Ei siis sanota että "Pieni käsi on likainen" vaan yleensä ne molemmat ovat likaiset, kengät samoin ovat parissa mustia molemmat. Talot taas ei ole sellainen "pari".

Jos sanotaan "Housut ovat likaiset" niin tiedetään että puhutaan yksistä housuista, "Housut ovat likaisia" niin on usempi housupari kyseessä.

esimerkeissäsi on kyse suomenkielen vastineista määrätylle ja epämääräiselle artikkelille.



"Pienet kädet ovat likaiset", jos tarkoitetaan tiettyjä likaisia käsiä. Jos sanotaan "pienet kädet ovat likaisia", tarkoitetaan että kaikki tilanteeseen liittyvät pienet kädet ovat likaisia. Vastaavasta syystä ei voi sanoa, että "punaiset talot ovat matalat", koska kaikki punaiset talot eivät ole matalia.



En ole lukion jälkeen opiskellut suomenkieltä, enkä osaa selittää tätä kieliopintermein.

epämääräisyyttä ja määräisyyttä ei ilmaista artikkelilla, vaan esim. sijamuodon valinnalla. Useimmissa noista kirjoittamistasi lauseista kyse on juuri tästä: juuri nämä pienet kädet ovat likaiset, juuri nämä pienet kädet ovat mustat. Ihan yhtä hyvin voisi sanoa, että pienet kädet ovat likaisia (noin niin kuin yleensä) ja uudet kengät ovat yleensä mustia. Samoin voi joistain tietyistä uusista laukuista sanoa, että ne ovat ruskeat.

Tuo punainen talo -esimerkki on hankalampi. En osaa sanoa, miksi on luontevampi käyttää partitiivia. Mulla on kyllä tästä joku ajatus, mutta menee niin korkealentoiseksi, etten viitsi kirjoittaa.

kädet ja kengät ovat pareja. Silti voi määräisessä yhteydessä sanoa, että vanhat laukut ovat ruskeat, mutta punaisista taloista ei voi käyttää nominatiivia.

Ymmärrän tuon, että tietyt pienet kädet ovat likaiset ja yleisesti ottaen sitten jotkin asiat ovat likaisia.



Mutta entä seuraava:

pienet kissanpennut ovat ruskeita. Ystäväni (jonka kanssa puhuin juuri tästä puhelimessa) sanoi, että EI VOI sanoa "pienet kissanpennut ovat ruskeat" vaikka kyseessä olisi tietyt pienet kissanpennut. Miksi ihmeessä? Onko tämä nyt sama asia kuin nuo punaiset talot? Vaikka kyseessä olisi tietyt punaiset talot, ei voi siis sanoa, että ne ovat matalat, vai? Täytyykö nämä sitten vain oppia ulkoa nämä, joiden kohdalla täytyy aina käyttää partitiivia?



ap

voit kyllä sanoa, että "Pienet kissanpennut ovat ruskeat".



ovat pienet/ruskeat/likaiset -> tietty joukko

ovat pieniä/ruskeita/likaisia -> yleisesti ottaen

voit kyllä sanoa, että "Pienet kissanpennut ovat ruskeat".

ovat pienet/ruskeat/likaiset -> tietty joukko

ovat pieniä/ruskeita/likaisia -> yleisesti ottaen

sujuvaa suomen kieltä. En nyt edelleenkään osaa sanoa, miksi se partitiivi on oikeampi, mutta on se - ei tuokaan nyt väärin ole, mutta kuulostaa kyllä sujuvammalta sanoa, että pienet kissanpennut ovat ruskeita, oli se sitten määräinen tai epämääräinen. Yrittäkää ajatella sama kontekstiin, ja miettiä, missä tilanteessa itse sanoisitte "kissanpennut ovat ruskeat". Kääntäkää omalle puhetavalle tai murteelle ja määräiseksi (siis tarkoittamaan tiettyä joukkoa).

- Nuo kissanpennut on ruskeita.

- Minkä värisiä teidän pennut on? - Ne on ruskeita.

sujuvaa suomen kieltä. En nyt edelleenkään osaa sanoa, miksi se partitiivi on oikeampi, mutta on se

Voit tarkistaa asian mistä tahansa suomen kielen kielioppaasta.

sujuvaa suomen kieltä. En nyt edelleenkään osaa sanoa, miksi se partitiivi on oikeampi, mutta on se

Voit tarkistaa asian mistä tahansa suomen kielen kielioppaasta.

mutten nyt lähde sitä tarkastelemaan, koska yleensä ne ovat niin suppeita, etteivät välttämättä käsittele predikatiivin sijavalintaa.

Sen sijaan tarkastelin Maria Vilkunan Suomen lauseopin perusteet -teosta. Sehän ei tietenkään ole mikään oikeakielisyysopas, vaan melko suppea tieteellinen katsaus suomen lauseoppiin.

Siinä sanotaan (s. 103), että monikollisen subjektin predikatiivi on tavallisesti partitiivissa (siis "talot ovat punaisia", subjekti on siis "talot", predikatiivi "punaisia"). Poikkeuksen tekevät pluratiivisanat (eli sellaiset sanat, jotka esiintyvät tavallisesti monikossa, esim. silmät, housut): "Kädet ovat likaiset."

Tuliko nyt tarpeeksi eksaktia tietoa? Hetken tosin jouduin penkoa kirjallisuutta, mutta kyllä mun kielitaju oli nyt tässä oikeassa.