Apuja gradun tekoon epätoivoiselle
Esseen kirjoittaja sai niin kannustavia kommentteja, että jaksaisiko joku tsempata myös minua gradun teossa. Aihe on valmiina, samoin aineisto ja teoria mutta menetelmästä ei aavistustakaan, jotain laadullista. Olen ollut samassa tilanteessa kohta neljä vuotta (siis ihan oikeesti) ja menen vaan täysin paniikkiin kun jotain pitäisi tehdä.
Ohjaajani on ollut tosi kannustava ja reilu, mutta kyllähän hänenkin kärsivällisyydellä on rajansa. Nyt pitäisi saada viimeinkin jotain aikaiseksi kuukauden sisällä, kun tuli taas luvattua ohjaajalle.
Kommentit (7)
jos on olemassa jo noin paljon perusaineksia! Sanoisin samaa kuin edellinen, että ala vain kirjoittaa. Joka lauseen ei tarvitse alkuvaiheessa olla julkaisukelpoinen, todellakaan!
Mulla on nyt menossa tarkastukseen gradu jonka teon aloitin 2008, kunnes jäin äitiyslomalle ja kirjoittamiseen tuli tauko. Mua auttoi valtavasti sen tajuaminen, että se gradu on vain yksi opintotehtävä muiden joukossa. Isoin toki, mutta ei se siltikään mitään rakettitiedettä ole. Olet varmasti tehnyt kandintutkielman tutkintoosi? Gradu on vaan laajempi, mutta muuten ei siinä mitään sen ihmeellisempää ole. Kuukaudessa ehtii paljon, itse kirjoitin gradun 35 sivun raakaversiosta (siis todella keskeneräisestä) valmiiksi 80-sivuiseksi tuossa ajassa. Ja mun elämäntilanne on se, että mulla on normaalipäivänä vain lapsen päiväuniaika 2-3 h tehokasta työaikaa. Lisäksi olin joitakin aamupäiviä kirjoittamassa, kun lapsi oli sukulaisellani hoidossa. Lisäksi kirjoitin muutaman viikonloppuna. Tsemppiä sinulle, kyllä sinä pystyt siihen!
miten voit jumittaa menetelmässä, jos vaikein osuus, eli teoria ja aineisto ovat jo kasassa? Kirjoittamaan vaan! Jos kerta laadullista tutkimusta, niin käytät ihan vaan teemakirjoittamisen sisällönanalyysia, induktiivista sisällönanalyysia tarkemmin. Käytännössä tarkoittaa, että luet läjän tekstiä ja poimit sieltä yleistettäviä johtopäätöksiä.
Itse tein vastaavassa siten, että luin tekstiä ja merkitsin siihen aina esim punaisella isolla kirjaimella merkin, kun se vastasi tiettyyn tutkimuskysymykseeni. Lopuksi kävin läpi kuinka monta samaa kirjainta on ja sitten vaan analysoimaan tuloksia. Tuon kohdan vaan kirjoittaa menetelmäosuuteen auki, niin avot, sulla on metodi siinä. Sehän on helpoin osuus koko gradussa!
Niistä voisi olla apua, jos tökkii. Esim. Hakalan Uusi graduopas.
Metodikirjallisuutta tiedän vain käännöstieteen alalta, mutta ohjaaja osaa varmaan auttaa siinä.
Kiitos kun esititte noin konkreettisia neuvoja ja kannustusta. Mä tarvitsisin koko ajan kädestä kiinni pitäjää. Olen tehnyt tästä elämää suuremman asian, vaikka kuinka järjellä tajuan, että panikointini on ajat sitten ohittanut normaalin rajat. No nyt jatkan kirjoittamista ja palaan näihin kommentteihin, kun paniikki yltyy hallitsemattomaksi.
niin tulet myös huomaamaan, ettei sitä aineistoa mahdollisesti pysty edes ihan perinpohjaisesti käsittelemään gradussa. Riippuu siitä kuinka laaja aineisto sulla on. Mutta jos tosiaan jotain luokittelua on ja luokkia vaikka viisikin, niin kun ensin esittelet luokat yleisesti, sitten jokaisen yksitellen ja sen jälkeen teet johtopäätökset ja loppuyhteenvedon. Niin noista kun alkaa laskemaan, niin sen yhden luokan esittelyyn ja erittelyyn ei voi käyttää kuin pari - muutaman sivun, ellei halua, että gradu levenee 150-sivuiseksi möhkäleeksi.
Eli älä yritä liian täydellistä, kun vähemmälläkin tulee ihan täysimittainen ja riittävän seikkaperäinen gradu. Ootko tehnyt jo valmiiksi otsikoita? Tee niistä jonkinlainen suunnitelma kuinka monta sivua minkäkin otsikon alle tulisi tekstiä, niin huomaat, että se yhden osion tekeminen ei olekaan kovin suuri homma.
Eihän gradua oikeasti noin tehdä, että yritetään täyttää tietty sivumäärä, mutta tuo menetelmä voisi pilkkoa hommaa sinulle sopivan pieniin osiin, jotka olisivat aina mielekäs kokonaisuus. Ja ensimmäisen luokan kun saat esiteltyä, niin huomaat, että muut luokat menevät sitten samalla kaavalla, eli ne on tosi nopeita kirjoittaa.
Gradun tärkein ominaisuus on, että se on valmis. www.gradutakuu.fi, käypä kurkkaamassa :).
mutta ala vain kirjoittaa. kirjoitettua tekstiä on helpompi muokata ja poistaa kuin luoda kokonaan uutta.
luokittele aineistoa, muokkaa luokkiasi, kirjoita luokittelua auki. ilmeisesti asut yliopistokaupungissa, käy paikallisen kirjakaupan tai yliopiston kirjakaupan menetelmäkirjahylly läpi (niissä on yleensä esillä ne pinnalla olevat menetelmät) ja selaile niitä, kiinnittyykö johonkin huomio.
kannattaa myös aloittaa tekemällä sellainen ihan alustava suunnitelma: mitä haluaisit ideaalitapauksessa sanoa, ja miten haluaisit sanottavasi perustella.
voit myös alkuvaiheessa kirjoittaa johdannon ja johtopäätökset "valmiiksi", sen perusteella, mikä tuntuma sulla on tällä hetkellä aineistostasi, ja lähteä sitten täyttämään niiden välistä tilaa siten, että pystyisit nuo alustavat päätelmäsi perustelemaan. jos työskentelyn edetessä huomaatkin, että eteen tulee jotain muuta, niin sitten voit muuttaa päätelmiä.
ja viimeisenä, kannattaa katsoa samasta aiheesta tehdyt muut gradut (tai lisurit/väikkärit) ja varsinkin niissä käytetyt menetelmät. tietysti aineistokin määrää sitä menetelmää, mutta niistä voi irrota jotain, jota voit käyttää.