Vajaa 3vuotias ei kestä muutoksia ja siirtymävaiheet vaikeita

niin kaikissa on samoja piirteitä ja mulle lääkäri sanoi, että ammattilaisillekkin erottelu voi olla vaikeaa.

Tärkeätä on kuntoutus ja terapia, sekä tutkimukset.

Omani lähtee erityislapsena lähikouluun lääkityksen avulla.

Et voi usko kuinka monta kertaa lapseni dg on muuttunut vuosien aikana, mutta se on varmaa, että lapseni hyötyy adhd lääkkeestä.

Adhd lapset keskittyvät, jos tykkäävät tekemisistään. Leikki ei ole mikään mittari, vaan yleensä ongelmat alkaa, kun lapsi menee kouluun ja on pakko keskittyä opiskeluun.

Myöhemmässä vaiheessa voit katsoa mitä struktuuri merkitsee lapsellesi ja palkitseminen.

Adhd lapset rakastaa edellä mainittuja asioita.

Ikä hävittää tai voimistaa piirteitä.

T.15

Siis onko niin, että minulla on totaalisesti erilainen vajaa kolme vuotias lapsi? Eikö kenelläkään ole tällainen käytös ollut vain mahdottomasta uhmaiästä ja energisyydestä johtuvaa. Ja kannattaisiko sen elton tulla jo nyt katsomaan lasta vai myöhemmin. Miten se diagnosointi laitetaan eteen päin? Voi apua. Aikamoinen sulatteluhan tässä on. Mutta voiko mitään noista mainituista edes diagnosoida ennen 5-6v. ikää?

ap

täällä diagnosoidaan taas ihan tavallista pientä vilkasta ihmistä. Voimakas tahto ja uudet tilanteet hankalia - mun mielestä ihan normaalia joillekin lapsille. Mut mitäs minä tiedän. Ap:lle jaksamisia!

35% adhd lapsista kärsii kielellisistä ongelmista ja asperger lapsi ei ole sosiaalinen, vaan se on nimenomaan sosiaalinen ongelma. Lapsesi on samanlainen, kuin sinun lapseni ja lapsellani luultavasti lievä adhd ja kapea-alaiset kielelliset ongelmat.

Mun as-lapsi on erittäin sosiaalinen, puhuu vaikka uuvuksiin kaikki, jotka haluavat vaan kuunnella. Kertoo vitsejä ja ymmärtää huumoria. Sosiaalinen ongelma se on siinä, ettei osaa toimia oikein porukassa, ei ymmärrä sanattomia viestejä, tulkitsee väärin kasvonilmeitä jne, jne ja siksi iän myötä vaikeutuu kaveriporukassa olo, kun hermostuu herkästi, koska ei osaa tulkita oikein porukan "tunnelmaa" eikä osaa ottaa toisia huomioon. Siirtymätilanteet ovat vaikeita, kaikki olisi hyvä tapahtua aina samalla tavalla. On tarkka tavaroistaan ja leluistaan, leikkii mielellään samoja leikkejä pitkään.

mutta sosiaalinen ongelma sekin on, jos ei osaa olla, vaan "puhuu toiset pyörryksiin".

Tosi on, että asseissa on hyvinkin ekstrovertteja ihmisiä joukossa, mutta hekin tuppaavat olemaan sellaisia rasittavia päällepuhujia, jotka eivät osaa lukea kumppaneistaan, kiinnostaako heitä hänen juttunsa vai ei.

Ja sitten on introvertteja itsekseen puuhaajia.

-21-

Sosiaalinen ongelma mutta se voi ilmetä eri tavoin. Ja tosiaan pienempänä ei lapseni paljoa erottunutkaan päiväkotikavereista, kun muutkin ovat 3-4-vuotiaana aika paljon sellaisia, etteivät osaa vielä kaikkia sosiaalisia sääntöjä. Iän mukana tulee juuri sitten selvemmin ja selvemmin esille, ettei ole kuin muut. Koska on sosiaalisesti kömpelö.

Mutta ei todellaakaan kaikki as-lapset ole hiljaisia ja sulkeutuneita vaan on näitä toisenlaisia. Mutta vahviten meillä tuossa iässä päiväkodissakin huomattiin tuo siirtymätilanteiden vaikeus ja uusiin asioihin reagointi. Kesti kauan enneku oppi rutiinien muutoksiin.

Siis onko niin, että minulla on totaalisesti erilainen vajaa kolme vuotias lapsi? Eikö kenelläkään ole tällainen käytös ollut vain mahdottomasta uhmaiästä ja energisyydestä johtuvaa. Ja kannattaisiko sen elton tulla jo nyt katsomaan lasta vai myöhemmin. Miten se diagnosointi laitetaan eteen päin? Voi apua. Aikamoinen sulatteluhan tässä on. Mutta voiko mitään noista mainituista edes diagnosoida ennen 5-6v. ikää?

ap

Mutta jos päivähoidon ammattilaiset ovat nyt jotain ongelmaa havainneet, ehkä kannattaa jotenkin reagoida. Ja vaikka pyytää se elto katsomaan. SIttenhän asia saattaa jo selvitä.

Mua harmittaa kovasti kun meillä terapiat viivästyivät ja muut tukitoimet, kun ei diagnoosia saatu ajoissa.

as-lapsen äiti,tuolta joku numero..

täällä diagnosoidaan taas ihan tavallista pientä vilkasta ihmistä. Voimakas tahto ja uudet tilanteet hankalia - mun mielestä ihan normaalia joillekin lapsille. Mut mitäs minä tiedän. Ap:lle jaksamisia!

Vaan nimenomaan kertoo omista kokemuksistaan, koska ap kysyi.

Ja jos päivähoidosta on viestiä tullut hankaluuksista , kannattaahan aina tilanne selvittää. Mielummin terveen paperit tai diagnoosi ajoissa+apu, kuin liian myöhään.

hoidon kanssa tosiaan jutella asiasta. Olen vähän jarrutellut. Nyt ärsyttää oma reagointi tilanteeseen. Mitäs sitten 3v. neuvolatarkastuksessa. Kannattaisiko pyytää lähetettä psykologille, puheterapeutille tai toimintaterapeutille? Mistä nyt sitten oikea apu?

hoidon kanssa tosiaan jutella asiasta. Olen vähän jarrutellut. Nyt ärsyttää oma reagointi tilanteeseen. Mitäs sitten 3v. neuvolatarkastuksessa. Kannattaisiko pyytää lähetettä psykologille, puheterapeutille tai toimintaterapeutille? Mistä nyt sitten oikea apu?

Vai onko jonkun asperger lapsi ketterä?

hoidon kanssa tosiaan jutella asiasta. Olen vähän jarrutellut. Nyt ärsyttää oma reagointi tilanteeseen. Mitäs sitten 3v. neuvolatarkastuksessa. Kannattaisiko pyytää lähetettä psykologille, puheterapeutille tai toimintaterapeutille? Mistä nyt sitten oikea apu?

Kertoisin sen sitten neuvolassa lääkärille. Voihan asian pyytää vaikka paperillekin. Kyllä se siitä lähtee rullaamaan, jos tarvetta on. Ehkäpä kannattaa eltoa tosiaan pyytä seuraamaan, koska hänellä on sitä taitoa tutkia minkälaisia ongelmia esille nousee, jos nousee. Neuropsykologi meillä testasi lasta silloin kun as-diagnoosia tutkittiin ja lasteneurologi antoi diagnoosin

Terapiat tulee sitten myöhemmin.

Vai onko jonkun asperger lapsi ketterä?

Meillä lapsi osasi kolmevuotiaana kyllä potkia palloa, juosta ja hyppiä, kiipeili vaikka missä. Eli ihan ketterä oli.

Jonkinlaista kömpelyyttä alkoi sitten näkyä koulussa mutta alle kouluikäisenä ei mitään.

hän voi neuvoa päiväkodin henkilökunnalle keinoja miten toimia. Juurikin tuo ennakointi ja oma kuvitettu päiväjärjestys voisivat olla yksi keino.



Onko teillä ollut jo 3-v neuvola, sinne pk kirjoittaa jonkun lomakkeen ja terveydenhoitaja voi harkita lähetettä esim neuvola psykologille.



Diagnoosilla ei ole kiirettä, mutta toisaalta lapsi voisi hyötyä pienemmästä ryhmäkoosta, onko teillä muutenkin ensi syksynä siirto isompien ryhmään, samalla muutoksella voisi mennä siirto pienryhmään.

on vielä muutama kuukausi, joten neuvolaa ei vielä ole ollut. Olen ollut tosi tyytyväinen nykyiseen hoitoon ja se on ihan meidän naapurissa. Pienryhmään siirtyminen lisäisi työmatkaa ja samalla hoito aikaa selkeästi. Katsotaan jos kelto pääsisi hoitoon ennen neuvolakäyntiä.



Hoitopaikan vaihto on viimeinen asia mitä toivon (niin lapsen kuin hänen sisarensakin ja meidän vanhempienkin puolelta).

ap

hoidon kanssa tosiaan jutella asiasta. Olen vähän jarrutellut. Nyt ärsyttää oma reagointi tilanteeseen. Mitäs sitten 3v. neuvolatarkastuksessa. Kannattaisiko pyytää lähetettä psykologille, puheterapeutille tai toimintaterapeutille? Mistä nyt sitten oikea apu?

keskussairaalatasolla. Sinne tarvitaan lääkärin lähete. Kannattaa ottaa epäily esille neuvolassa, ja näyttää siellä päiväkodin lausunto, jossa kerrotaan ongelmista, siten neuvolaterkka ei voi leimata sinua turhasta vouhottavaksi hysteerikkoäidiksi!

Neuvolaterkka antaa sitten lähetteen neuvolan psykologille ja TARVITTAESSA puhe- tai toimintaterapeutille (niitä ongelmiahan teillä tosin ei ole lapsella, etkös niin sanonut?)

-21-

Vai onko jonkun asperger lapsi ketterä?

tosin omani ei ole, mutta hänellä onkin liitännäisdiagnoosina motoriikan erityisvaikeudet. Kömpelyys on aika yleinen liitännäisvaiva asseilla, muttei mitenkään varma piirre kaikilla.

-21.-

Mutta toisaalta olen miettinyt sitä dysfasiaa myös ja puheen ymmärtämisen tasoa. Se kun oli yksi versio dysfasiasta ja luin puheterapian siihen auttavan. Toisaalta juuri adhd:ssa ja esim. dysfasiassa toimintaterapia auttaisi keskittymiseen jne. Minustahan tulee aikamoinen tietotoimisto tätä internettia selatessa.

ap

hoidon kanssa tosiaan jutella asiasta. Olen vähän jarrutellut. Nyt ärsyttää oma reagointi tilanteeseen. Mitäs sitten 3v. neuvolatarkastuksessa. Kannattaisiko pyytää lähetettä psykologille, puheterapeutille tai toimintaterapeutille? Mistä nyt sitten oikea apu?

keskussairaalatasolla. Sinne tarvitaan lääkärin lähete. Kannattaa ottaa epäily esille neuvolassa, ja näyttää siellä päiväkodin lausunto, jossa kerrotaan ongelmista, siten neuvolaterkka ei voi leimata sinua turhasta vouhottavaksi hysteerikkoäidiksi!

Neuvolaterkka antaa sitten lähetteen neuvolan psykologille ja TARVITTAESSA puhe- tai toimintaterapeutille (niitä ongelmiahan teillä tosin ei ole lapsella, etkös niin sanonut?)

-21-

eli pukeminen siirryttäessä ulos ja aina leikit kesken, kun pitää siirtyä sisään, ruokapöytään tms.



Asiasta on mainittu päiväkodinkin puolelta, muttei mitenkään diagnosoitavana pidetty. Rauhoitettu vain pukemaan muusta ryhmästä sivussa jne.

on vielä muutama kuukausi, joten neuvolaa ei vielä ole ollut. Olen ollut tosi tyytyväinen nykyiseen hoitoon ja se on ihan meidän naapurissa. Pienryhmään siirtyminen lisäisi työmatkaa ja samalla hoito aikaa selkeästi. Katsotaan jos kelto pääsisi hoitoon ennen neuvolakäyntiä. Hoitopaikan vaihto on viimeinen asia mitä toivon (niin lapsen kuin hänen sisarensakin ja meidän vanhempienkin puolelta). ap

ainakin meillä lapsi oli koko ajan normaaliryhmässä, tosin hänellä oli ryhmäkohtainen avustaja yhdessä toisen erityislapsen kanssa.

Se, mitä diagnoosilla voi saada on paikka 2-3 lapsen statuksella. Eli lapsesi lasketaan päiväkodissa 2/3 lapseksi laskennallisesti, eli ryhmäkoko pienenee hiukan, mikä on toki hyvä asia.

Lisäksi diagnoosi antaa (siis jos sellainen tulee, en toki ala lastasi diagnosoida netitse) hoitajille välineitä ymmärtää, miksi lapsi toimii kuten toimii. On helpompi keksiä keinoja ongelmiin, kun tietää, mistä ne kumpuavat.

Ja ainakin meillä Lastenlinnasta kävi vuosittain omahoitaja ja/tai lapsen toimintaterapeutti ja puheterapeutti tarhassa miettimässä, millaisista harjoitteista voisi olla ihan päiväkotipäivän sisällä hyötyä lapsellemme (me saimme siis noita terapioita HUS:n maksamana, yksityiseltä terapeutilta).

-21-

Minulla on kaksi tuollaista lasta.. Siirtymätilanteet olleet vaikeita, kummatkin ovat olleet vilkkaita, uhmakkaita, haastavia ja muutostilanteet olivat vaikeita. Kummatkin adhd-testattiin perusteellisesti perheneuvolassa, mutta kumpikaan ei saanut adhd -diagnoosia. Kumpikaan ei saanut mitään muutakaan diagnoosia, mutta toki oireet ja piirteitä esim. adhd:sta tai aspergerista tunnistettiin.

Meillä hommaan auttoi aika, säännölliset päivärutiinit ja -rytmit sekä muutostilanteiden ennakoiminen: kävimme päivän kulun läpi aamusta ja ennen kun piti esim. lähteä kauppaan, "varoitin" tulevasta n. vartin ja sitten vielä n. viisi minuuttia aikaisemmin.

Koville se otti, mutta nyt minulla on kaksi ihanaa koululaista, jotka ovat oppineet sopeutumaan muutoksiin, ovat rauhallisia ja keskittymiskykyisiä :).

Syyt: Uhmakas, haastava, ei kestä muutoksia, mieliala vaihtuu hetkessä. Siirtymätilanteet oli vaikeita omalla lapsellakin, kun oli pieni.

Poikani sai 6v. diagnoosin keskivaikea puheenymmärtämisen häiriö.

Väitin ammattilaisille, että dg on väärä.

Sanoin, ettei lapsi kuuntele, mutta ymmärtää.

Nyt poika 7v. ja ymmärtäminen normaalilla tasolla ja pojalla adhd lääkitys kokeiluna ja kas kummaa kun nyt poika ymmärtääkin kaiken eli jaksaa keskittyä.

Poika ei koskaan lähde paikaltansa pois, vaan sillä on tarkkaavaisuuslukko aivoissa ja lääkitys avasi sen.

Adhd lapsien kanssa ei saisi tulla muutoksia, koska he eivät kestä sitä.

Meillä hommaan auttoi aika, säännölliset päivärutiinit ja -rytmit sekä muutostilanteiden ennakoiminen: kävimme päivän kulun läpi aamusta ja ennen kun piti esim. lähteä kauppaan, "varoitin" tulevasta n. vartin ja sitten vielä n. viisi minuuttia aikaisemmin. Koville se otti, mutta nyt minulla on kaksi ihanaa koululaista, jotka ovat oppineet sopeutumaan muutoksiin, ovat rauhallisia ja keskittymiskykyisiä :).

Syyt: Uhmakas, haastava, ei kestä muutoksia, mieliala vaihtuu hetkessä. Siirtymätilanteet oli vaikeita omalla lapsellakin, kun oli pieni. Poikani sai 6v. diagnoosin keskivaikea puheenymmärtämisen häiriö. Väitin ammattilaisille, että dg on väärä. Sanoin, ettei lapsi kuuntele, mutta ymmärtää. Nyt poika 7v. ja ymmärtäminen normaalilla tasolla ja pojalla adhd lääkitys kokeiluna ja kas kummaa kun nyt poika ymmärtääkin kaiken eli jaksaa keskittyä. Poika ei koskaan lähde paikaltansa pois, vaan sillä on tarkkaavaisuuslukko aivoissa ja lääkitys avasi sen. Adhd lapsien kanssa ei saisi tulla muutoksia, koska he eivät kestä sitä.

Auttoiko teillä heti tuo ennaklinti "15 minuuttia aikaa, 5 minuuttia" jne. Meillä nimittäin sama huuto monenkin varoituksen jälkeen eli alkaa alusta 15 minuutin mankuminen... Oppiiko siis ajan kanssa tuohon....?