Nuoren irtautuminen

Myös meidän nuori viihtyi 15-16-vuotiaaksi asti hyvin kotona tietokoneen kanssa ja myös meidän kanssa vaikkapa lautapelejä pelaillen, vaikka kaverit jo seurustelivat ja viettivät aikaa ulkona puistoissa ja rannoilla. Yhtenä päivänä sitten ihmettelin sitä ääneen ja hän kommentoi, että tarkoitatko, että ge a life? Minä sanoin että jotain siihen suuntaan. Sen jälkeen häntä ei paljon kotona näkynyt. Alkoi luuhata kavereiden kanssa ulkona, vuorokausirytmi muuttui ja seuraavana vappuna oli ensi kertaa lähes koko yön poissa kotoa (luuli ettemme tiedä missä oli mutta tiesimme kyllä).



Hän kertoi myöhemmin, että hän luuli, että hänen tehtävänsä oli pitää minulle seuraa, kun isällään on iltapainotteinen työ. Kun hänelle selvisi, etten tarvitsekaan häntä, hän irtatui kerralla.

ei ole kannustettu menemään, mutta voi olla, että tuo 40 km etäisyys kavereista jotenkin rauhoittaa.

tyttö vaikuttaa ihan onnelliselta ja tasapainoiselta niin ei ole mitenkään epänormaalia.

että lapsesi viihtyy kotona mieluummin kuin kukkuu yöt kaupungilla

On kotona, lukee läksyt, syö perheen kanssa? Vai tunkee sohvalla ihan viereen istumaan, ei viihdy omassa huoneessaan lainkaan, pyrkii aina tekemään samaa kuin vanhemmat, oli se sitten ulkoilu tai ruuanlaitto.

hänellä ei ole sellaisia kavereita joiden kanssa lähteä hengaamaan iltaisin, tai jos ne kaveritkin on vaan kotona samalla tavalla? vaikuttaako itse tyytymättömältä tilanteeseen? onko valittanut tylsyyttä tai yksinäisyyttä?

voi olla ettei ole itse edes pahemmin ajatellut koko asiaa, ja jos otatte asian esiin, niin sitten vasta alkaa häiritsemään.



minä olin ainakin itse sellainen kilttityttö ja kavereitakin oli aika vähän. yö luuhaamiset tuli kyllä kuvioihin jossain vaiheessa,. mutta silloinkin lähinnä istuttiin kavereiden kanssa joko minun tai heidän luonaan, eikä missään kylillä.