mitä tehdä kun läheinen on pahasti masentunut nuori?

Masennuksen nuorena/teininä sairastaneena sanoisin, ettet voi suhtautua siskoosi niin että sinä olet auttajana. Hän tarvitsee ystävän, olkapään ja kuuntelijan. Jos otat itsellesi auttajan roolin palat itse piippuun. Et ole vastuussa siskostasi, mutta voit olla hänelle ystävä.

Masentenuulle parasta terapiaa on normaali elämä, joten käy hänen kanssaan vaikka kahvilla, ostoksilla, ulkoilemassa.. mutta älä tee tästä isoa numeroa.

Tällaisesta ystävyydestä saat itsekin voimia ja voitte sisaruksina lähentyä.

Ei aina tarvitse olla kaiken niin vakavaa, vaan pienistä ilon hetkistä voi nauttia :)

Kunhan muistat että masentunutkin on ihminen ja terapeutti on aina ulkopuolinen henkilö, mutta ystävä voi olla kuka vain :)

läheinen ei voi olla terapeutti. Olet liian lähellä ja toisaalta sitten uuvut itsekin.

Koittaisin kyllä kannustaa hakemaan ne lääkkeet. Turhaan niitä ei ole määrätty kuitenkaan.Meillä on nuori aikuinen perheessä, joka on nyt syönyt lääkekeitä useamman vuoden. Ilman lääkkeitä hän ei olisi päässyt eteenpäin.

Lääkkeet tavallaan antavat energiaa jaksaa elämässä eteenpäin. Tasaavat mielialanvaihteluita ja auttavat univaikeuksiin. Terapia kun ei välttämättä yksin riitä.

Ymmärtäisin aiemmasta tekstistä, että sisaresi pyrkii ikäänkun "väkisin" runnomaan itsensä "normaaliin" työelämään. Kaikki kunnia siitä hänelle. Voi kuitenkin olla niin, että kysymys ei ole alunperin masennuksesta. Masennuksen lopulta aiheuttaa pitkään jatkunut risririita oman maailman ja muun "kuvitellun" Maailman välillä. Paras lääke tähän vaivaan on saada sisaresi ymmärtämään, että hän on omana itsenään riittävä, rakastettava ja hieno ihminen. Lääkitys voi olla paikallaan, mutta erityistä huomiota vaatii sisaresi käsitys muusta maailmasta. Jaksamista sinulle ja sisarellesi.

et voi auttaa olemalla terapeutti. Voit kuunnella, mutta jos yhtään tuntuu siltä, että kuunteleminen ahdistaa sinuakin, niin lopeta se, ihan oman jaksamisesi takia.



Sen sijaan voit käydä tuomassa ruokaa, syömässä hänen kanssaan, lupaat esim. tiskata jne, pieniä arjen asioita, jotka masentuneelle ovat vaikeita.



Voit myös siskosi halutessa tulla mukaan hoitopaikkoihin, vaatia hoitoa jos siskosi ei sitä itse jaksa tehdä. Voit myös kysyä, että haluaisiko hän, että soittaisit puolestaan kelaan ja kysyisit sieltä päätäksen etenemisestä.





Olen itse ollu samantapaisessa tilanteessa, valitettavasti masentuneen on todella vaikea kiskoa itseen takaisin arkielämän muottiin ja itsekin huomaan että varsinkin ne itsestä huolehtimiseen liittyvät asiat jäävät aina taka-alalle, kun pitää yrittää saada käytyä töissä tai opiskella tarpeeksi hyvin tuloksin. Nuo jälkimmäiset asiat ovat sellaisia, joista minun pitää selvitä itse, mutta arjen kanssa olisin välillä toivonut, että joku olisi voinut auttaa ainakin pahimmissa vaiheissa.

ihania, fiksuja vastauksia. kiitos siitä, ongalmana lieneekin että olen itsekin oikeastaan toipilas pitkästä masennuksesta ja pelkään että itse kaadun tähän huoleen ja suruun. niin toivoin ettei hänelle tällaista tulisi. jotenkin siis koen omat tuskani tässä samalla ja siksi en kykene edes olemaan tuo kuunteleva ystävä. minulla on aika stressaava elämän tilanne itselläkin ja olen aloittamassa itsekin terapian monien vuosien jälkeen. hänellä ei ole hyviä ystäviä ja se surettaa myös. äitimme on ihana mutta ei taida enää oikein jaksaa. siskollani on todella huono itsetunto, koulukiusaamisen ja kaikenlaisten tapahtumien takia =( sydän sykkyrällään täällä odotan jaksaako tätä elämää vai ei..laitan aina välilä viestejä joissa kerron et välitän ja mistä minusta voisi olla apua ym. tuntuu vaan niin pahalta kun on niin huono sisko

Olet elintärkeä siskollesi mutta terapiaan hänen olisi päästävä. Olen sairastanut masennusta jo ala-asteelta lähtien ja masennus sai jatkua hoitamatta aikuisikään saakka. Nyt olen päälle kolmikymppinen ja lääkkeiden varassa. Terapia silloin aikoinaan olisi auttanut huomattavasti. Syyt olivat kovasti samanlaisia kuin siskollasi, koulukiusaus, geneettinen rasite, kotiolot ja nyt aikuisena sitten kaikenlaista muutakin.

onko mitään julkista tahoa mistä saisi vertaistukea?

ja tukea perheelle?

-

kiitos, oli aloittanut lääkkeet nyt onnnneksi uudestaan.

ja oikea lääkitys auttavat. Läheisen osa on olla masentuneelle se läheinen, ei hoitaja, sillä itse uupuu, jos alkaa ottaa hoitovastuuta.

Vertaisryhmä olisi masentuneelle nuorelle myös oiva tuki toipumisessa.

Lääkityksen jatkaminen ohjeen mukaan on todella tärkeää, sillä lääkkeitten parhaat puolet tulevat esiin vasta parin, kolmen kuukauden käytön jälkeen.

Moni on kertonut, että elämä alkaa tuntua arvokkaalta sitten, kun lääkitys on kohdillaan.

Korostan myös hyvää terapiasuhdetta, sillä ammattilaisen avulla moni nuori etenkin on toipunut masennuksesta täysin.





sh