"akateemisia" pellejä liikaa maassamme; sivistymättömät maisterit

ei silloin tavoitteenakaan ole "sivistys" vaan yhden rajatun alan osaaminen.

Mitä muuten on faktoihin perustuva ajattelu? Niitä absoluuttisia faktoja kun on kovin vähän eli ajattelu olisi aika kapeaa, jos sen pitää niihin perustua.

Mitä muuten on faktoihin perustuva ajattelu? Niitä absoluuttisia faktoja kun on kovin vähän eli ajattelu olisi aika kapeaa, jos sen pitää niihin perustua.

No, en edes niitä, ei heitä voi mainita samassa lauseessa akateeminen-sanan kanssa.

Faktoihin perustuva ajattelu on tieteen perusta. Ei tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä. Määritelmistähän monesti lähdetään - silloin voidaan puhua faktoista - ja tärkeää on erottaa olettamus ja fakta. Jos emme voisi määritellä asioita ensin, olisi vaikeaa tehdä mitään, esimerkiksi kommunikoida. Määritelemme tuolin ja sohvan siitä huolimatta, että niiden rajaviiva on epämääräinen.

ja pienen maan etu on se, että väestö on hyvin koulutettua. Yli 50% uusista ikäluokista menee joko yliopistoon, ammattikorkeakouluun tai muuhun korkeakouluun. Minusta se on hyvä asia, enkä itse tohtorina halua mustamaalata vaikka AMK:ta. Kaikilla korkeakouluilla on oma tehtävänsä.



Itse näen humanististen alojen yliopistokoulutuksen tarkoituksena olevan yleissivistyksen kasvattaminen. Valmistuneet eivät työskentele jollain suppealla sektorilla vaan heillä on valmiudet mitä moninaisimpiin ammatteihin yksityisellä ja julkisella sektorilla. Sen sijaan ammatillisesti suuntautuneet tutkinnot (AMK -tutkinnot, teknillisen alan ja lääketieteen alan tutkinnot) pätevöittävät opiskelijoita tietyn ammattialan parissa.



Tieteellinen turkimus on nykyisin pääosin soveltavaa tutkimusta eli perustutkimusta tehdään paljon vähemmän ja tieteenalat pääsääntöisesti kehittyvät lähinnä siten, että uudet ja uudet tutkimukset tuovat lisää näkökulmia jo olemassa oleviin perusteorioihin. Uusia teorioita syntyy paljon vähemmän, mutta se on ihan normaalia, koska lähes kaikkia asioita on jo tutkittu satoja vuosia.



Uskon myös, että korkeasti koulutetut pystyvät analysoimaan työelämässä työtään eri näkökulmista, kun perusteet kriittiselle ajattelulle ovat olemassa.



M41

ja pienen maan etu on se, että väestö on hyvin koulutettua. Yli 50% uusista ikäluokista menee joko yliopistoon, ammattikorkeakouluun tai muuhun korkeakouluun. Minusta se on hyvä asia, enkä itse tohtorina halua mustamaalata vaikka AMK:ta. Kaikilla korkeakouluilla on oma tehtävänsä.

Itse näen humanististen alojen yliopistokoulutuksen tarkoituksena olevan yleissivistyksen kasvattaminen. Valmistuneet eivät työskentele jollain suppealla sektorilla vaan heillä on valmiudet mitä moninaisimpiin ammatteihin yksityisellä ja julkisella sektorilla. Sen sijaan ammatillisesti suuntautuneet tutkinnot (AMK -tutkinnot, teknillisen alan ja lääketieteen alan tutkinnot) pätevöittävät opiskelijoita tietyn ammattialan parissa.

Tieteellinen turkimus on nykyisin pääosin soveltavaa tutkimusta eli perustutkimusta tehdään paljon vähemmän ja tieteenalat pääsääntöisesti kehittyvät lähinnä siten, että uudet ja uudet tutkimukset tuovat lisää näkökulmia jo olemassa oleviin perusteorioihin. Uusia teorioita syntyy paljon vähemmän, mutta se on ihan normaalia, koska lähes kaikkia asioita on jo tutkittu satoja vuosia.

Uskon myös, että korkeasti koulutetut pystyvät analysoimaan työelämässä työtään eri näkökulmista, kun perusteet kriittiselle ajattelulle ovat olemassa.

M41

aloittaja: aivan totta puhuakseni, noin se on.

Nykyään kyvykkäimmät opiskelevat usein jo tohtoriksi asti, kun ennen esim. opistoinsinöörin tutkinto jo oli jotain!