Syrjähypyistä

Haluaisitko itse tulla petetyksi? Kestätkö seuraukset, jos jäät kiinni?

Jälkeenpäin aiheuttanut ainoastaan ahdistusta, eikä mitenkään ainakaan helpottanut oloa. Ota mieluummin ero, mutta älä petä. Helppo tosin sanoa, kun itse olen sortunut.

...tosin nälkä kasvaa syödessä ja haluaisin vaan koko ajan olla tämän 'syrjähyppyni' seurassa, mutta muuten ei enää niin paljon ahdista, vaikka kuolenkin tylsyyteen aina, kun en häntä nää!

Vitsit miten se parantaa elämänlaatua! Sitten jaksaa taas olla pirteänä kotonakin! Ja katsoa omaa miestä! Ja leikkiä vaimoa! Ja on kaikilla hyvä mieli! Siis niinku! Joo!

mieti miltä tuntuisi tietää, että mies on nytkin vieraissa.

Minulla ei ole ollut suutelua kummempaa toisen miehen kanssa. Henkinen yhteys tuntui vahvalta...tuskin se sitä oli. Haluttiin vaan toisiamme ihan älyttömästi, niin ehkä sitä harhautui luulemaan joksikin muuksi. Mutta ei ollut tilaisuutta harrastaa seksiä, joten tyydyttiin tapailemaan silloin tällöin, meilamaan, soittelemaan ja tekstailemaan.



Mutta, mutta...mä olin onnellinen. Jaksoin, olin pirteämpi, seksi aviomiehen kanssa kiinnosti enemmän kuin aikoihin. Ottaisin sivu suhteen koska vaan.



Suosittelen!

siitä seurasi vain ongelmia. Ihan vaikka vaan silläkin tasolla, että joku aina ihastuu ja joku aina tykkää toisesta enemmän kuin toinen takaisin.



Mä luulin, että syrjähyppy piristi mun arkea,mutta kun ajattelen aikaa, tajuan, että olin tosi rikki ja itse asiassa kerään vieläkin itseäni kokoon. Nyt sentään taas nukun yöt ja pystyn hallitseen elämääni.

Mulla on neljänkympin kriisi ja tietysti yksi ratkaisu olisi "get a lover/divorce" mutta kyllä tämä tylsistyminen pitää ratkoa muilla keinoin.Olen jo älynnyt ettei mieltä auta huuma vaan toiminta. Olen nyt hommannut uuden harrastuksen, säästän rahaa omaan autoon ja olen osittaisella hoitovapaalla, että ehtii harrastaa. Päätin rakastaa sen verran itseäni. Ei toisten kautta elämä parane.



Tylsyyden ongelma ei poistu särkemällä sydämiä.

minkäänlaista ideaa sen oman avioliiton eteen panostaminen. Se ei kuitenkaan paljoa vaadi. Sen ns.elämän hakeminen syrjähypystä on meneminen aidan ali sen helpoimmasta kohtaa.



Pienillä huomaavaisuuksilla voi pelastaa paljon. Mutta muista, yhdestä kerrasta ei vielä taivaat aukene. Muista miksi rakastuit siihen omaan mieheesi silloin joskus...

Niin ihanaa kuin onkin kokea olevansa haluttu ja rakastettu, niin pettämisestä aiheutui ainakin itselleni pysyvät traumat. Ja korostan, että itse olen ollut se pettävä osapuoli. Yleensä kai kuvitellaan, että paskaa seuraa vain petetylle, mutta valitettavasti voi käydä myös niin, että pettäjä saa suuremman rangaistuksen teoistaan kuin ansaitsee. Usko pois: sekin on mahdollista.

Niin ihanaa kuin onkin kokea olevansa haluttu ja rakastettu, niin pettämisestä aiheutui ainakin itselleni pysyvät traumat. Ja korostan, että itse olen ollut se pettävä osapuoli. Yleensä kai kuvitellaan, että paskaa seuraa vain petetylle, mutta valitettavasti voi käydä myös niin, että pettäjä saa suuremman rangaistuksen teoistaan kuin ansaitsee. Usko pois: sekin on mahdollista.

Ja voin kokemuksestani lisätä, että ap mieti hyvin tarkkaan. Kuten joku kirjoittikin; nälkä kasvaa syödessä. Itse sain energiaa, oli ihana olo jne. jne. mutta se kolikon kääntöpuoli on yhtä hirvittävä kuin se toinen puoli ihana. Hinta voi olla kova.

Olisi ihana tuntea itsensä tärkeäksi ja halutuksi. Olen aiemmin pettänyt ja siinä ei hyvin käynyt, mutta itsessänikin vikaa kun menin ihastumaan. Jäin kiinni miehelleni mutta olemme edelleen yhdessä. Jotenkin nyt huomaan taas että haluaisi jotain säpinää tylsään elämään.

Tässä ketjussa on pari kirjoittajaa, jotka tylsistyvät ja haluavat tuntea itsensä tärkeäksi ja halutuksi.



Sitten on muutama kirjoittaja, jotka kokemuksesta kertovat, että tylsyyttä pääsi pakoon, mutta hinta oli kova tai liian kova.



Minua oikeasti kiinnostaa, tämä naisten logiikka ja ajatusmaailma.



Seksin puutettako? Mikä mättää? Oletteko sellaisia ahdh-luonteisia, että pitää olla koko ajan jotain säätöä?



Eli miksi syrjähyppy. Miksi ei esimerkiksi

- panoloma miehen kanssa

- benjihyppy, kalloiokiipeily, zumba, maalauskurssi tai muu juttu, josta saat kiksejä

- opiskelun aloittaminen



Ja sitten se suuri mysteeri. Kun yleensä tilanne on, että mies vonkaa ja haluaa naistansa niin eikö tuo riitä. Miten nainen tuntee itsensä enemmän tärkeäksi, kun vieras mies huomioi panot tai vakirakastajatteren saaminen mielessä?



Älyllisesti ymmärrän, että jos suhteen kilometrit on tulleet täyteen, niin sitten uutta miestä sisälle ja entinen ulos. Mutta että pidetään suhde ja haetaan piristystä ja tärkeyden tuntua tuolla tavalla.

mutta kaikkien niiden ketjujen jälkeen mitä olen tältä palstalta lukenut; en voi uskoa että NAISET ajattelevat näin(kin)! Huh.



nainen 35 vuotta, naimisissa tämäkin ja joo, joskus on tylsää