***TOUKOHURMURIT uuteen viikkoon 24.10 => ***

Hui kun olikin aamulla pimeää,kun vanhin tenavista lähti eskariin! Onneks on taksikuljetus! Tulis nyt vaan hiukan lunta tännekin,niin olis heti valoisampaa ja mielikin parempi. Nyt tekis mieli vaan nukkua ja nukkua,mutta kun ei sekään oikeen onnistu... *vilkutus kaikille yökukkujille*



Äitykkä: osanottohali! Meidän kultainen noutaja on kanssa kohta 10 vuotta ja aivan pelottaa,että milloin sen on aika nukkua pois :( Kyllä niihin kiintyy,kun ne ovat ihan perheenjäseniä.



Voi että, saimme kutsun kaverini vauvan kummiksi. Ihan väkisin pukkaa vauvakuumetta kovemmaksi,kun semmosta pikkutiitiäistä katselee. Siitä onkin aikaa,kun viimeeks oomme olleet kummeja tai siis kummilapsen ristiäisis. Ihana päästä juhlimaan! Kesällä oli kaikenlaisia juhlia,mutta nyt on syksy ollutkin niin hiljaista,niin hiljaista että! Eskarilainen oli hauska,kun se tuli yks päivä koulusta ja sano,et mun kaverin isällä on tänään synttärit,niin voitaisko mekin vähän juhlia sitä :D Ja tottahan me sitten " vähän" juhlimme,kun oli kerran hyvä syy :DDD



Keksikääs nyt joku hyvä galluppi päivän piristykseksi...itellä ei nyt välähdä.



Hönttä ja Eetu

Ihanan valoisaa täällä meilläpäin. Lunta satoi yöllä ja täs aamulla sen verran, et maa on ihanan puhtaan valkoinen! Kyllä on kaunista :) , taitaa vaan vielä olla tuo kauneus katoavaista..



Meillä ollaan vajaan viikon sisällä kehitytty vallan kauheasti. Ensin Dani alkoi pyörimään napansa ympäri ja muutaman päivän päästä jo ryömi. Kyllä oli isoilla veljillä hauskaa, kun seurasivat sitä pikkunyytin ryömintää. Naurusta ei ollut tulla loppua.. " Kamalaa" , pian pitää vissiin alkaa jo vahtia pikkumiestä. Onneksi vauhti ei oo näin alkuun hirmukyytiä.



Nukkumisesta taas ja syömisestäkin. Meillä oli neljä ihanan hyvin nukuttua yötä ja nyt sit taas kaks ihan rikkinäistä yötä. Viime yönä musta tuntuu, et en tehny muuta, ku ravasin sänkyjen väliä. Välillä ei jaksanut edes viedä Dania sänkyynsä. Aamulla sit Dani väänsi heti isot kakat housuunsa, liekö ollut kakkavaivaa. Nyt meinaan kakka on jo aika paksua, ku oon antanu 1½ viikkoa perunaa/porkkanaa. Parina iltapäivänä on saanu lisäksi päärynäsosetta. Kuinka pian ootte itte antanu toisen kerran samana päivänä sosetta? Ruuan päälle annan nokkamukista vettä ja juominen onnistuu kuin vanhalta tekijältä.



Eipä muuta kuin iloista ja raikasta viikkoa kaikille!

Ninni-pinni & Dani

Täällä Turussakin oli aamulla kamalan kylmä! -4 astetta ja jouduin skrapaamaan auton ikkunat kauppaan lähtiessä. Mä en oo taasen kauheen talvi-ihminen, muuta kun että tykkään lumesta, jos sitä saa katsella ikkunasta. =) Toki joulusta tykkään kanssa kovasti ja sitä tässä odotellessa taitaa tulla vielä isänpäivä väliin. Onko jotain ideoita isänpäivälahjaksi?? Itsellä ei oo kyllä mitään mielessä.. Ehkä jotain sitä keksii kun pääsee kaupan hyllyille kurvailemaan.



Lindamme on vielä " helppo" vauva, koska ei oo tietookaan vielä mistään ryömimisestä. Ollaanhan vähän nuorempia kanssa ku Linda on syntynyt ihan loppukuusta. (29) Silloin tällöin kyllä kääntyillään, mutta ei mitään muuta kummempia. Joo ja nyt sitten eilen oppi pärskyttämään maidot suusta. Ja samaa kivaa harrasti tänään ruuan kanssa. Voi voi, kun tulee vauvasta pyykkiä ja sitten on vielä omatkin vaatteet soseessa. Kaikenlaisia soseita ollaan jo maisteltu ja odottelen, että tulis lihat kehiin kanssa. Ja ostin sitä muksun puuroakin kiitos vinkeistä. =)



Eipä tässä muuta taida olla kun hauskaa loppuviikkoa toukoille!! =)



T: Wera ja Linda 5kk

Pakkasen huurruttamat terveiset täältä pohjoisesta!Kävimme Santerin kanssa aamulla saattelemassa koulutaksille eskarilaisemme ja tokaluokkalaisemme.Ulkona oli tosi kylmä (-14).Taas menee tovi että tottuu tähän kylmään.Täällä on onneksi maa lumen peitossa.Ei ole niin synkkää ja pimeää.



Meillä arki kuluu normaalia tahtiaan.Koulut ja harrastukset kuluttavat aikamme.Santeri poika kasvaa koko ajan.Mietin juuri että reilun kolmen viikon päästä tulee täyteen puoli vuotta.Mihin tuo aika oikein hupenee???Meillä on muuten 5kk neuvola vasta keskiviikkona.Oikein jo odotamme sitä.Mitenkähän rokotuksen käy,kun on tullut pojalle nuha.



Joku puhui aiemmin vauvakuumeesta.Kävin äsken odottajien sivuilla ja arvatkaa mitä.Kaikesta oksenteluista,järkyttävästä pahoinvoinnista ja muista vaivoista huolimatta tuli aivan älytön vauvakuume.Olen miehelleni esittänyt että pitäähän meidän tehdä pojalle kaveri,kun tytöt ovat jo niin isoja(6v. ja 8v.)." Äijän ketku" oli ehdottoman kielteinen asialle.Eli jos ei jotain ihmettä tapahdu meille ei enää vauvoja tule.Täytyy myöntää että on kyllä aika haikea mieli jos niin käy.



Tämä vauva-aika olis niin ihanaa kun saisi nukkua vähän paremmin.Muuta valittamista ei ole kuin ainainen väsymys.Aamulla taas tuntui kun heräsi ettei olis nukkunu ollenkaan.Meidän poika on niin helppo päiväsaikaan.Hän tosi harvoin kitisee mistään.On oikea aurinko.Mutta yöt meillä ollaan tissillä usein.Aamulla on herättävä laittamaan tytöt kouluun.Ei voi jäädä peiton alle jatkamaan unia vaikka vaavilla uni jatkuisi.



Oho,kello näyttää jo niin paljon että täytyy lähteä eskarilaista vastaan.Kirjoittelen neuvolakuulumisia myöhemmin.

Mitähän sitä talvella laittaa päälensä kun jo nyt tuntuu näin kylmältä ja änkää kaiken mahdollisen neitinkin päälle.=))



Nyt täytyy sanoa että väsyttää aivan valtavasti,Ada ei meinannut eilen nukahtaa yöunille millään ja sitten jo puolen yön aikaan täyty nostaa hänet meidän väliin kun koko ajan itki sängyssään ja samaa jatkoi meidänkin vieressä.tänään ei sitten olla viihdytty kauaa yksin missään ei lattialla, sitterissä eikä hyppykiikussakaan.Koko ajan kitistään ja itketään. Onpas ollut tosi rankka päivä,Ihanaa tämä hampaiden tulo=))))

Aloin tossa viikonloppuna nukuttamaan adaa omaan sänkyyn kun ei enää suostunut nukahtaamaan vellipulloon/syliin.Suhteellisen hyvin se on mennyt eilistä jos ei oteta huomioon.

Kovasti olen yrittänyt opettaa hänelle nokkamukista juontia mutta se on lähinnä hampaiden hinkkaamiseen kaikkein parasta Adan mielestä, silloin tällöin viitsii vähän juoda.



Ada on ollut kaikki ruokainen, paitsi eilen ajattelin että annan kurkkua niin ei tykännyt lainkaan, olisitte nähneet pienen ilmeen=))))alkoi oikein kyökkimään, mutta minähän en tuosta lannistunut vaan tänään annoin uudelleen, meni hieman paremmin=)))



Eieln hän sitten alkoi nostaa itseään käsien varassa todella ylös, kun vielä tajuaisi laittaa jalat koukkuun niin siinähän se konttaus asento olisi.Kauheasti hän yrittää noin päästä eteenpäin ja suuttuu kun ei onnistu.Eilen meillä kävi vieraita niin nauroin heille kun aamulla petaan sänkyä makarissa ja Ada on olohuoneen lattialla ja alkaa kitisemään niin yleensä sanon että tules tänne kun äiti tekee täällä aamuaskareita, niin voipi olla että yksi kaunis aamu saan sätkyn kun neiti tosiaankin on siinä jalkojeni vieressä.



Kuinka moni toukokuisista on ajatellut jäädä kotiin hoitovapaalle kun äitiysloma loppuu??? kääk siihen ei ole enää kuin 3,5 kk, ajattelin itse mennä n2 viikoksi töihin kun minulla on sen verran työsopimusta jäljellä, Adan mummi tulee tänne tyttöä hoitamaan.Kyllä minulle varmaan jatkettaisiin työsopimusta, mutta en halua enään sinne samaan paikkaan enkä kuitenkaan vielä kokopäiväisesti töihin ja viedä tyttöä hoitoon.Katsotaan sitten vuoden päästä jos palaisi töihin kokopäiväisesti.

Käytiin neuvolassa viime viikolla, rokotuksen anto meni hyvin, ihan pieni itku pääsi kun pidettin jalkaa väkisin kiinni.Paino oli hieman tasoittumaan päin ja pituutta oli nyt tullut enenmän.Pituus 67cm ja paino 8680g.Kyllä äitin niskat ja hartiat ovat koetuksella, mutta hapa tässä vain kasvaa.



Oikein hauskaa päivän jatkoa kaikille!!!!



Nelli&Ada

tyttö s. 22.5 on nyt 5 kk ja 2 päivää.

Olen ajatellut jäädä hoitovapaalle ainakin elokuuhun, mutta miehen mielestä voisin olla kotona vaikka sen 3 vuotta, itse vaan toivoisin töitä sitä ennen. Tällä hetkellä ei ole töitä, sanoin itseni irti vakituisesta työpaikastani kun jäin 2,5 vuotta sitten äitiyslomalle nyt 2,5 vuotiaan pajan kanssa. Tyhmää ehkä, mutta en viihtynyt työpaikassani oleenkaan, se oli raskasta ja palkka aivan sairaan huonoa. Eli nyt pitää löytää uusi työpaikka. Mutta hoitovapaalle aion jäädä ainakin aluksi. Entä te muut?



Asia joka minua askaruttaa on tämä puheen kehitys, huomasin ettei kukaan muukaan ole siitä tänään kirjoitellut. Eli millaista " ääntä" vauvanne pitävät? Tämä vauva on muuten hiljainen paitsi että kiljuu tosi kimeesti kun haluaa seuraa tai on väsy. Muuten ei edes yritä artikuloida. Kuinkas teillä muilla? Joko vauvanne osaa jonkun vokaalin tai konsonantin? Tämä taitaa olla sarjassa tyhmiä kysymyksiä, varsinkin kun lapsi on neljäs (!) mutta jotenkin minusta tuntuu että muut ovat alkaneet aikaisemmin " juttelemaan" kun en muista tätä aikaisemmin pohtineeni...



Yhdellä lapsistamme on dysfasia ja ehkä siksi nyt osaan enemmän olla varuillani, myöhäinen puheen kehityshän VOI olla merkki dysfasiasta.

ja ei sillä että odotan 5 kk ikäisen osaavan puhua, mutta eikö kuuluisi jotain ääntämistä tai yritystä olla??



Muuten neiti on tomera ja hyväntuulinen, oikea auringonsäde. Imetyksellä mennään vielä, toivottavasti se 6 kk pärjättäisiin. 4½kk neuvolassa painoa 7240 g eli ei taida vielä nälkää nähdä.



Totutan tällä hetkellä nukahtamaan omaan sänkyyn iltaisin, on toiminut hyvin jo viikon ajan. Laitan illalla omaan sänkyyn ja istun vieressä kunnes nukahtaa. Onneksi ei ole itkenyt, vaan rauhallisesti nukahtanut. Toivottavasti tämä jatkuu.



Täällä pohjanmaalla ei oel lumesta tietoakaan, vähän satoi eilen, sekin suli pois. Pian on joulu...



Voikaa hyvin =)//nenn

Vielä viime vkolla kirjoitin, että hampaita ei näy.No, nyt näkyy kaksin kappalein alhaalla, sitähän ne parin viime viikon kitinät ovat sitten olleet, niin kuin jo vähän aavisteltiinkin.Eli päivisin neitokaisemme on ollut tosi kärttyinen ja helposti ärsyyntyvä, mutta onneksi yöt ovat ainakin toistaiseksi olleet melko rauhallisia, paria syömis kertaa lukuunottamatta.

Meillä huomenna 5kk neuvola rokotuksineen, monilla täällä alkaakin jo 6kk ikä häämöttämään , mutta perästä tullaan me loppukuun toukotkin.

Nyt olisi sitten pidempien yöuni pätkien toivossa tarkoitus aloitella ne puurot, saas nähä kuin käy noitten unien kanssa.Ajattelin kyllä ensin testailla sitä puuron sopivuutta muutamana aamuna, vaikka ei tuo tyttö nyt olekkaan ihan herkkävatsaisimmasta päästä, mutta kuitenkin varmuuden vuoksi.

Ja kylmä on täällä Vantaallakin ollut tänään, vaikka tietysti pientähän tämä vielä on, mutta kestää tosiaan aina hetken ennen kuin taas tottuu kylmempiin ilmoihin. Vilmakin sai tänään ekan kerran kunnon toppapuvun päälle ulos mennessään, alle sitten puolestaan laitoin aika vähän vaatetta, pitäähän olla jotain lisättävääkin koville pakkasille, ja taisi olla ihan sopivasti kun ei ollut yhtään hikinen unilta herätessään.



Meillä alkaakin tässä piakkoin muutto rumba, muutetaan isompaan asuntoon ja kerrostalosta rivitaloon. Huh, hirvittää jo etukäteen koko touhu, kaikki pakkaamiset ja tavaroiden kantamiset ym ja sitten vielä pitää miettiä lasten hoito niille muutto päiville, kokemuksesta kyllä tietää, että mitään herkkua se ei ole.No toivotaan, että se on kaiken sen vaivan arvoista !

Ja vielä tuosta hoitovapaasta, itselläni olis tarkoitus olla elo / syyskuuhun -06 kotona, eli ensi syksynä työt kutsuvat.Tämä on vähän pakon sanelema juttu, ei ikävä kyllä talous taida antaa periksi pidempään kotona oloon.





Mukavaa viikon alkua ja tulkaahan ahkerasti kertoilemaan kuulumisianne, niitä on aina kiva lukea !



Pilke04 & Vilma s. 25.5

Alun perin olin ajatellut olevani kotona reilut kaks vuotta. Ei se kuitenkaan ole niin yksinkertaista kun miettii millon ja miten pitkäksi aikaa palaisi töihin. Opettaja minun " pitäisi" palata töihin mielellään elo-tai tammikuussa. Kaikki on kuitenkin vielä auki, sillä toinen lapsi olisi vielä haaveissa ja isompi asuntokin. (Tosin näiden 1 1/2 kk:den aikana, jolloin lapsi on nukkunut huonosti olen miettinyt jaksanko tätä enää uudesttaan...)Saa siis nähdä... Nyt olen ilm. töihin tulevani aikasintaan elokuussa 2006.

nenn: Meillä Dani ei myöskään kauheesti muodosta äänteitä. Samoin kiljuu ja huutaa, ku jotain haluaa. Hieman ehkä jotain ää, ma tai vastaavia äänteitä tulee. Mutta ei tosiaankaan mitään pitkiä pätkiä, lähinnä vaan silloin tällöin. Danin isot veljet ovat oppineet kunnolla puhumaan vasta pari vuotiaana, eli aika myöhään. Ehkä teilläkin puhe tulee myöhemmin.



toukokuu 20 ja muutkin: Ollaan ajateltu, et ois hyvä olla mun kotona parisen vuotta. Se on kaikille helpompaa niin. Lisäksi mä olen niin " kiinni" lapsessa, etten raaskisi viedä hoitoon aiemmin. Meillä tosi tympeetä, ku hoitovapaata saa hakea 2 kertaa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, et esim. ensin 2-vuotiaaksi ja sit vimppa vuosi. Vain pätevästä syystä voi palata aiemmin töihin mitä on ilmoittanut. Käytännössä mun pitää siis jo tammikuun puolesvälis ilmoittaa kuinka kauan oon. Aika kauaskantoisesti siis saa suunnitella elämäänsä... Toisaalta ei sitä tiedä välttämättä tarkkaan näin aikaisin kuinka kauan haluaa olla kotona. Mitä jos alkaakin pahemman kerran jurppia kotona olo!? No, eipä sitä tiedä, vaikka alkais tehä kaveria Danille... :) Alussa ois rankkaa, mut pikkusen isompana pääsis helpommalla. Ois kaveria kotonakin. Nimittäin meidän noi isommat pojat vieläkin (9- ja 11-vuotiaat) leikkivät keskenään tosi hyvin. Ei tartte olla joka välis sitä kaveria hakemassa muualta, eikä itte leikitellä.



Pilkkeelle tsemppiä muuttotouhuihin!!

Kiitokset osanotosta Hönttä! :) Tuo koiran kuoleminen oli monella tapaa iso prosessi meidän perheessä. Jo se että maailman paras ja uskollisin ystävä on poissa on tarpeeksi iso pala normaali oloissakin varmasti kaikille koirallisille, mutta sitten, kun siihen lisätään vielä nämä hormoonihuurut ja huomaamatta hiipinyt väsymys niin kyllä on tullut itkettyä silmät päästä viime aikoina. Koiran kuolema laukaisi jotenkin kaikki itkut pitkältä ajalta. Olin onnistunut salaamaan tuon väsymyksen jopa itseltänikin ja oli ihan tervetullutta ja puhdistavaa antaa kyynelten ja kaiken " kurjuuden" huuhtoitua pois. Nyt taas jaksaa!:)



Meillä oli eilen ensimmäistä kertaa se ÄP:n toppapuku päällä ja minusta se ei oikein istunut meidän typylle. Lahkeista sai kääriä puntit alas, että sai riittävästi pituutta ja hihoissa taas oli pituutta vaikka millä mitalla ja huppu on ihan törkeän iso ei juuri suojaa päätä. Vali vali.. Kiitollinen olen puvusta joka tapauksessa ja varmastikkin käytetään kyseistä pukua tämä alku talvi. Loppu talvesta joudutaan ottamaan isompi puku käyttöön. Ostin käytettynä Reiman baby mallisen puvun 74cm ja se ei kyllä ihan heti mene pieneksi. Turkasen isoa kokoa nuo Reimat.



Töihin menosta teillä taisi olla puhetta pinossa. Alunperin ajattelin olevani kotona tytön kanssa vaikka useammankin vuoden, mutta nytten, kun aletaan talon rakennus puuhiin keväällä niin ei taida ikävä kyllä olla paljon valinnan varaa. Mutta aikasintaan tammikuussa 2007 menen töihin. Haluan, että Lotta osaa kävellä ja jollain tapaa kommikoida ennen, kun aloittaa hoidossa. Sitten ikää tytöllä olisi 1.5.v. Mutta saa nähdä kuinka käy. Kun en haluaisi valtavan isoa ikä eroa lapsille. Mulla kans se vauvakuumeen polte jatkuu tosin saan pidettyä sen hyvin kurissa, kun mietin tulevaa rakennus aikaa. Ehkäpä ensi syksynä voisi antaa toiselle lapselle luvan tulla jos on tullakseen. Plääh.. Kuten huomaatte tätä asiaa on tullut hyvin paljon pohdittua.:)

kun luin Äitykän koiran kuolemasta. Meidän ekan koiran kuolemasta on pari vuotta ja vieläkin on välillä ikävä. Onneksi on toinen karvakasa jaloissa pyörimässä (ja raukka ihan hunningolla ja laiminlyöty tällä hetkellä :( mutta kaikki ne ovat omia persooniaan eli sitä ekaakin kaipaan. Oli vanha ja viisas kuollessaan :)



Huh, meillä yöt jatkuvat risaisina. Poika kääntyilee ja ährää ja päästää tasaisin väliajoin äänimerkkejä vaikkei edes kunnolla herää kuin 2 kertaa syömään. Odotan hartaasti että menisi pian ohi - kunnes opitaan konttaamaan ja seisomaan jne jne. Onneksi mies on niin ihana että " pakottaa" mut välillä anoppilaan yöksi että saan nukkua pari kertaa kuussa aina kunnon yöunet. Mies on ollut tyytyväinen kun huomaa pärjäävänsä yölläkin hienosti poitsun kanssa :)



Nyt leipomuksen kutsuvat. Saadaan tänään vauvavieraita.



Tsempit kaikille,

Lillakka

Kiitos ninni-pinni vastauksestasi!!

Nyt olen vähän etsinyt tietoa ja tullut siihen tulokseen että turhaan hätäilin, luettuani oman kysymykseni uudestaan tunsin itseni lähinnä tyhmäksi kun kyselen tommosia kysymyksiä kun vastauksia voi etsiä muulatakin... Luettuani vähän aikaa netissä tulin siihen tulokseen että vauvamme on erittäin hyvin kehittynyt ikäänsä nähden ja puheenkehitys on mallillaan, ainakin jos on uskomista tähän minkä löysin. laitan sen tännekin jos muita kiinnostaa. Hyvää päivän jatkoa kaikille!!



4-kuukautinen



Neljän kuukauden ikäinen vauva jokeltelee iloisesti ja hymyilee kaikelle ympärillään. Hänellä on hyvin hauskaa ja hän oppii koko ajan uusia asioita. Leikki voi alkaa! Lapsi löytää kätensä ja alkaa tarttua tavaroihin ja pitämään niistä kiinni. Hauskinta hänestä on kuitenkin leikkiä kanssasi.

Neljän kuukauden ikäisenä lapsesi tekee seuraavia asioita: Pitää päätään pystyssä ollessaan kyynärvarsillaan tai käsiensä varassa, kun hän makaa mahallaan. Pitää päätään tanakasti ollessaan istuma-asennossa. Näkee sinut huoneen toiselta puolelta ja seuraa liikkeitäsi katseellaan. Tietää, kuinka saa kiinnitettyä huomiosi itkemällä, heittämällä tavaroita lattialle tai pienellä tekoyskäisyllä. Katselee tavaroita ja onnistuu joskus kurottautumalla tarttumaan niihin. Jos lapsi saa kiinni tavaroista, hän heiluttelee niitä tai panee ne suuhunsa. Jos lapsen ote irtoaa, se on tahatonta ja yllättävää. Pitää omia käsiään hyvin mielenkiintoisina. Hän koskettelee ja katselee niitä. Kuolaa melkoisesti. Lapsi kuolaa paljon sekä sinun että lelujensa päälle. Todennäköisesti hampaat eivät kuitenkaan vielä puhkea. Tuntee äänesi ja rauhoittuu hetkeksi, kun puhut hänelle toisesta huoneesta. Nukahtaa itsekseen, jos teet tuttuja, nukkumaanmenoon liittyviä asioita ja annat hänelle pienen unirievun tai pehmolelun.



Etukäteissilmäys: Kun lapsesi alkaa tulla kuuden kuukauden ikään, hänen vartalonsa, tunteensa ja ymmärryksensä kehittyvät yhä nopeammin. Seuraa kehitystä, niin huomaat, kuinka lapsestasi kehittyy hellyttävä ,tasapainoinen perheen keskipiste.





6-kuukautinen



Tämänikäinen lapsi kasvaa yhä nopeammin. Kuuden kuukauden iässä lapsi osaa istua tai oppii istumaan ja hänen selkänsä suoristuu. Tämä tuo lapselle uudenlaisen näköalan. Nyt lapsi alkaa nähdä ympäristönsä kunnolla ja hän nauttii siitä. Suu on nyt tärkein apuväline; sillä tutkitaan melkein kaikki. Lapsellasi on taas uusi taito: hän osaa siirtää lelun kädestä toiseen.

Kuuden kuukauden ikäinen lapsi osaa seuraavia asioita: Hymyilee, kitisee ja nauraa ääneen. Leikkii pudottamalla ja heittämällä tavaroita nähdäkseen reaktiosi siihen. Istuu tai on valmis istumaan ilman tukea. Siirtää tavaroita kädestä toiseen. Panee melkein kaiken suuhunsa. Sanoo " Ba" ja " Da" sekä jokeltelee. Saa ensimmäisen hampaansa tai ehkä useampiakin. Kääntyy valon suuntaan. Lohduttautuu itsekseen. Kiepsahtaa ympäri molempiin suuntiin. Alkaa vierastaa tuntemattomia.



Etukäteissilmäys: Pian lapsesi on oppinut etenemään lattialla ja tämän opittuaan on hyvin innostunut liikkumisesta. Nyt onkin aika kiinnittää erityinen huomio lapsen turvallisuuteen. Koska lapsi alkaa nyt syödä kiinteää ruokaa, on mietittävä myös tukehtumisvaaraa

joko toukovauvanne ovat lakaneet vierastamaan?

Tyttö tuli täydet 5 kk lauantaina ja on nyt vierastanut pari viikkoa, tuttuja ja tuntemattomiakin. Kaupassa alkoi itkeä kun vieras täti tuli liian lähelle, mutta vierasti myös kummitätiään jonka näkee pari kertaa viikossa. Alkaa itkeä kovaan ääneen jos vieraat juttelevat hänelle. Jonkun ajan päästä sitten tottuu, mutta ensin itketään.

Lapsista (11v, 8v ja 2½v) vain vanhin on vierastanut ja sen luulin johtuvan siitä että oli eka lapsi, nythän se ei voi olla syynä, vanhin lapsi alkoi vierastamaan myös siinä 4-5 kk ikäisenä ja oli tosi ujo koko vauva-ajan. Se oli rankaaa ja toivonkin ettei tämä tapaus aio olla yhtä sinnikäs, voihan tuo mennä ohikin.



Nyt voin kuitenkin todeta että taitaa olla persoonallisuuskysymys tuo vierastaminen eikä kuten luulin että johtui siitä ettei esikoisen kanssa liikuttu kovin paljon ihmisten ilmoilla.



Mites muilla?

eli kysymys on tietenkin että joko vauvanne ovat ALKANEET vierastamaan eikä LAKANNEET vierastamasta.



Kirjoitusvirheitäkin tulee kiitettävästi kun ei koskaan ole muka aikaa tarkistaa teksti, asia josta jo äidinkielenopettja jaksoi aina antaa miinusta =) =)



//nenn

(Oli muuten hyvät kirjoitukset!) Sanokaa rehellisesti, kuinka monen teidän vauvat nukahtaa sänkyyn itsekseen? Meillä se ei kertakaikkiaan onnistu. Danilla ei ole tuttia ja vaikka kuinka yrittää laittaa nukkumaan sänkyynsä, ei rauhoitu itsekseen. Saattaa väsyneenä siellä pitkänkin tovin olla yksikseen, mut sit tulee se hirvee raivari ja siihen ei auta ku heijaus tai tisu. Niinpä niin, toivottavasti en ole opettanut siihen ..



Kiva nenn, et sulla on monta lasta! Kuinka arki sujuu? Meinaan vaan jos täs ittekin hankkis vielä sen yhden 11-, 9-vuotiaiden ja tän 5 kk lisäksi. Ehtiikö sitä sit enää mitään tekemään!!? Ja isojen läksyistäkin pitäis pitää huolta, ruokarumba, siivous, pyykki jne.

Daniel on aina nukahtanut itsekseen omaan sänkyynsä. Ihan vastasyntyneenä istuimme vieressä ja pidimme kädestä kiinni, sitten seurasi vaihe jolloin kävimme laittamassa tuttia suuhun. Nyt nukahtaa useimmiten hienosti itsekseen. Joskus harvoin tulee itku, jolloin rauhoitteleminen kestää oman aikansa.



Nukkumisesta yleensä:

Miten teidän yöt menevät? Aika monella näyttää olevan risasia öitä. Kuten olen jo aikasemmin kirjoiteellut Daniel nukkui 3 ja 1/2 kuukautta hienosti yhdellä syötöllä. Nyt on puoltoista kuukautta syönyt kaks kertaa yössä + aikasin aamulla. Olen yrittänyt palata takaisin yhteen syöttöön, mutta siitä seuraa tunnin huuto, joka loppuu siihen kun luovutan ja syötän. Raskaimmalta tuntuu kun poika herää ekan kerran 12 aikoihin, jolloin olen itse nukkunut vasta tunnin. Menen itse nukkumaan yhdentoista aikoihin ja välillä mulla on vaikeuksia nukahtaa, sillä tiedän että pian pitää taas herätä... Viime yönä kävi näin. Kahdeltatoista poika heräsi, puol yhdeltä syötiin ja valvoin sitten itse puol kahteen. Seuraavan kerran poika heräs puol neljältä syömään ja sitten kuudelta kun isä lähti työmatkalle. Sitten ei enää nukuttu... :( Tunnen itseni aivan RÄTTIVÄSYNEEKSI! Kiinetitä olemme maistellet puoltoista viikkoa, mutta ei pienillä annoksilla ole mitään vaikutusta. Päivällä poika kyllä nukkuu hyvin, aamulla 3 tuntia ja iltapäivällä/illalla yhteensä noin 1-1 1/2 tuntia.



Anteeksi valitus. Väsyttää vaan niin pirusti... Mietityttää saako sitä enää ikinä nukkua. :(



Väsynyt mamma ja suloinen Daniel, 5kk

Töihin menosta:

Mulla on opinnot kesken, ja AMK:sta saa olla pois vaan kaks vuotta, joten olen palaamassa koulun penkille viimeistään syksyllä 2007, näillä näkymin kenties jo tammikuussa 2007 aloittamaan kevyen opiskelun (niin ei tule ekasta hoitokeväästä liian rankka -kuvittelen ainakin näin). Oma äitini meni töihin vasta kun olin jo koulussa; kultaisella 80-luvulla isän palkalla maksoi auton, asunnon ja elätti vaimon+kaksi lasta... jotenka olen kyllä kokenut kotihoidon ihanuutta omassa lapsuudessani, mistä johtuen haluaisin olla kotona mahdollisimman pitkään. Toivonkin toista lasta melkein heti valmistuttuani, niin saisi tämä esikoinenkin sitten taas olla kotona =)



Tosin helmikuusta lähtien on tarkoitukseni käydä pari kertaa viikossa vanhassa iltatyössäni Siwan kassalla tienaamassa vähän ekstraa (mammarahoissa kun ei ole kierimistä), mutta kyllä päätyönä vielä koko ens vuoden on tämä Julius.



Vierastamisesta: J ei vielä kovin kovasti vierasta, aluksi kuitenkin viihtyy toisten sylissä vain jos omat vanhemmat ovat lähietäisyydellä. Mutta varsinaista vierastamista ei nyt pariin kuukauteen ole ollut -onneksi.



Ninni-pinni: Ei Juliuskaan nukahda itsekseen, eikä kovin helposti iskänkään kanssa. Meidän nukkumaanmenorituaali on: iltapesu, puhdas vaippa, yöpuku ja unilaulu siinä samalla, sitten tissi suuhun ja siihen nukahdetaan... Olen miettinyt että näinköhän poika ei opi ikinä nukahtamaan ilman mua, mutta koitan lohduttautua sillä että en ole nähnyt yhtään viisivuotiasta, joka imetettäisiin uneen iltaisin =). Juliuskaan ei nimittäin syö tuttia. Unirätti on, mutta sen hyöty on toistaiseksi aika kyseenalainen.



Yhtenä iltana isänsä päätti koettaa nukuttaa pojan, ja niinpä me kokeiltiin tehdä siten, että irrotin pojan tissistä heti kun tämä näytti nukahtavan, minkä jälkeen isänsä vaihtoi vielä vaipan, jolloin J virkosi ja isänsä sitten koetti nukuttaa... Tunti siinä meni ja vaikeaa oli! Ei ole mies toista kertaa tarjoutunut... Tosin tuolloin J ilmeisesti teki juuri hampaita, mutta silti.



Viime yönä kävi ekaa kertaa sitten alkukesän niin että nukahdin Julius sylissä olohuoneen nojatuoliin! Pojalla on ollut pari yötä kauhee äherrys ja kitinä päällä ja niinpä mäkin olen aika väsynyt. Ja on aika vaikee arvailla, mistä on kyse; ylähampaat on kummitädin mukaan jo tulossa, on uusia soseita maisteltu (viimeksi porkkanaa, bataattia sekä ruusunmarja-vadelma, siis erikseen kaikki) joten vatsavaivatkin ovat vaihtoehto, sekä serkkunsa (jota näemme viikottain) sairasti juuri korvatulehduksen, joten epäilen sitäkin...



Äsken J heräs päiväunilta itkemään suoraa huutoa, arvatkaa pelästyinkö? Olin jo suunnilleen lähdössä päivystykseen viemään poikaa... Onneksi J rauhoittui, ja äiti kanssa =)



Pidetään pino pinnalla =)

itsekkin jo alan epäilemään, että onkohan Vilmalla korvatulehdus, kun on niin uskomattoman kiukkuinen ja itkuinen. Niin kuin eilen kirjoitin niin alhaalla puskee parhaillaan kaksi hammasta läpi, ja varmasti sen piikkiin voi laittaa paljon, mutta ei meillä ainakaan esikko ollut hampaiden tuloista noin kärttyisä, tosin oli kyllä rauhallisuudessaan ihan omaa luokkaansa muutenkin..nyt siitä voi vain haaveilla tämän kuopuksen kanssa. ja toinen syy miksi alan jo korvia epäilemään on se kun tyttö toistuvasti huitoo toista korvaansa kohden, kuumetta ei kyllä ole ja yöt on sujunu ilman huutoja. No,odotan vielä huomiseen ja sitten lääkäriin jos sama meno jatkuu.

Piti rueta kommentoimaan noihin pinon kysymyksiin... Neiti tuolla nukkuu jo yöunia, eilen tapahtui ihme ja meni jo seitsemältä illalla nukkumaan, yleensä vasta tässä lähempänä yhdeksää, mikä lienee oli, et noin pääsi käymään. Onneksi nukkui kuitenkin aamulla seitsemään asti, pelkäsin et herää jo neljältä =)



Vierastamisesta sen verran, että meidän Erica on vierastanut aika pahasti oikeestaan kolmesta kuukaudesta alkaen, ja jatkuu edelleen. Rupeaa itkemään vieraiden sylissä samantien kun huomaa sinne joutuneensa. Mun vanhempia ei pelkää (nähdää useita kertoja viikossa) ja nyt on vihdoin tottunut miehen äitiin, mutta toinen pappa on edelleen itkulistalla :( Kurjaa! En tosiaan tiedä mistä tämä johtuu, kun ollaan kyllä kyläilty ja Erica on ollut aina muidenkin syleissä yms. mutta pelkää kuitenkin. Toivon tosiaan että tämä loppuis mahdollisimman pian. Kurja aina kaikille selittää, että meidän tyttö nyt vierastaa ihan kauheesti, et varmaan rupeaa itkemään kun otat syliin jne.



Töihin menosta sen verran, et meillä on kans rakennusprojekti menossa, joten voi olla rahapussi pakottaa töihin melko pian. Enkä usko muutenkaan et minusta ois olemaan kotona useampaa vuotta, jollainlailla kaipaan jo nyt töihin (vieläkö ei tarttis viedä sitten tyttöä hoitoon). No mulla on lomia pitämättä joten mun töihin paluu ajoittuu luultavasti huhti-toukokuulle 2006 tai jos sitten venyttäis syksyyn en tiedä, täytyy vielä miettiä.



Erica on nyt muutaman viikon nukahtanut aina välillä omaan sänkyynsä. Ennen nukahti aina iltatisulle, mutta nykyisin ei enää. Nostan sitten omaan sänkyyn, ja peittelen ja annan unipupun ja tutin. Siellä hän sitten itsekseen hyörii ja touhuaa. Välillä pitää antaa tuttia ja pupua. Toisinaan nukahtaa n. puolen tunnin touhuamisen jälkeen sänkyynsä itse, mutta joskus alkaa taas itku heti kun yrittää omaan sänkyyn laittaa. Eli vaihtelevalla menestyksellä.



Jaa jos lähtis iltatouhuihin ennen kuin tyttö herää taas syömään.



Terkuin Hemu80

Että sitä voi tulla pienestä iloiseksi! Eipä tarvinnut eskarilaistakaan paljoa kehotella nousemaan,kun kuuli,että maa on ihan valkoinen :D

Kun nyt muistaisi sitten äiteen neuvot,ettei lumipallot lentele koulussa...



Vierastamisesta: Eetu ei ainaskaan vierasta vielä ketään. Aurinkoisesti hymyilee kaikille =) Jos nyt yhtään muistan,niin nuo sisaruksetkin alkoivat vierastamaan tuossa puolen vuoden ikäisenä,osa hiukan myöhemminkin.



Nukkumisesta: Eetu nukkuu edelleen vaunuissa ja sitten vieressämme sängyssä. Pitäis kohta siirtää tuo 1v10kk:n ikänen typykkä pinnasängystä lastensänkyyn,mutta kun on niin valtavan itsepäinen,että taitaa olla helpompi hommata jostain toinen pinnis Eetua varten... Omaa laiskuutta,mutta kun näin on mennyt mukavasti,niin...



Töihinpaluustakin oli puhetta,no,näillä näkymin jatkan kotona siihen asti kun Eetu sen kolme vuotta. Isäntä on väläytellyt ryhtyvänsä yksityisyrittäjäks,jolloin jäisin kotiin tekemään kirjanpitohommat ja silloinhan saisin pitää lapsetkin kotona. Mutta aika näyttää. Eikä sitä koskaan tiedä,jos vaikka saatais vielä Eetullekin pikkusisko tai -veli :DDD *toiveikkaana*



Mutta nyt aamupuurolle. Mukavaa,kun on pinolla pituutta jo näin paljon!

Hönttä ja Eetu 5kk *huoh,kun tää aika menee niin hurjaa vauhtia!!!*