Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Äidinmaidon terveellisyydestä
28.02.2011 |
Kerro kerro kuvastin, mikä maito on terveellisin?
Joskus tutkijat kyllä ylittävät itsensä ja älykkyytensä rajat kykenemällä tällaisiin, ennennäkemättömän fiksuihin johtopäätöksiin: Pastöroitu äidinmaito ei ole yhtä hyödyllistä lapselle kuin käsittelemätön äidinmaito. Nou shit, Sherlock!
Muutama vuosi sitten Kuopion yliopistollinen keskussairaala alkoi antaa oman äidin maitoa keskosvauvoille ilman pastörointia. Syynä päätökseen olivat lukuisat tutkimukset, joissa on todettu pastöroimattoman äidinmaidon olevan vauvoille parempaa kuin kuumennetun. On mm. havaittu, että pienten keskosvauvojen paino nousee enemmän, jos he saavat käsittelemätöntä maitoa eivätkä pastöroitua oman äidin maitoa.
Kuumennus muuttaa maidon rakennetta ja tuhoaa suuren osan sen sisältämistä ravintoaineista. Prosessissa tuhoutuu samalla myös maidon luontainen, vauvoille elintärkeä bakteerikanta.
Äidinmaidon kemiallista koostumusta onkin tutkittu vuosikymmeniä, jonka aikana siitä on löydetty satoja uusia yhdisteitä. Pastöroinnin myötä vauva jää siis vaille kaikkea sitä, mitä sen kuuluisi oman puolustusjärjestelmänsä kehittämiseksi saada.
KYS on kuitenkin jatkanut luovutetun äidinmaidon pastörointia entiseen malliin, mutta kysynpähän vain onko se todella tarpeellista, jos maito on tutkitusti peräisin terveestä "lähteestä"?
Kylmäketjun katkeamattomuuden luulisi tällä vuosituhannella olevan aika helppo nakki, vaikka maitoa tarvitseva äiti asuisikin kaukana maitokeskuksesta. Ja voisivathan toistensa lähellä asuvat äidit verkostoitua keskenään, jottei tarvitsisi lähetellä Matkahuollon kautta pastöroitua maitoa, kun samaa raakaa settiä saa kilometrien säteellä naapurin Pirjolta.
Oli miten oli, kuumennettu äidinmaito on kuitenkin omasta mielestäni parempaa kuin mitkä tahansa korvike-versiot, jotka sisältävät mm. aina yhtä haitallista soijaa puhumattakaan turhista sokereista, maissisiirapista tai melamiinista.
Korvikkeet muuten iskukuumennetaan, joka on vielä pykälän verran rajumpi versio tavallisesta pastöroinnista: Maito saadaan täysin mikrobeista vapaaksi kuumentamalla se parin sekunnin ajaksi +150 asteeseen. Voisi siis sanoa, että kyllä lähtee!
Lähteet: Mediauutiset, Tedy.
Aiheesta: Soijapohjaisten korvikkeiden vaarallisuus.
Melamiinista: Kiinan melamiini skandaali.
Kommentit (3)
Itse olin aina todella tarkka puhtaudesta. Niin välineet kuin itseni pesin ennen pumppauksia. Välineet keitin ohjeiden mukaan kerran päivässä (oli useampi setti käytössä).
Minun maidosta otetuissa näytteissä ei koskaan ollut epäpuhtauksia. Mutta kyseenalaistin joskus näitä mittauksia siinä, että tuoremaidossa saattoi olla useamman päivän maidot samassa pullossa. Esim keskiviikkona haettiin ma-ke pumpatut maidot, jolloin samassa erässä saattoi olla vaikka maanantaiaamuna lypsettyä ja keskiviikkona juuri ennen hakua lypsettyä. Mistäköhän välistä bakteerit on mitattu?
Lisäksi kyseenalaistaisin itse sitä että kaikki muut luovuttajat olisivat yhtä tarkkoja puhtaudesta kuin minä ja yhtä tunnollisesti ilmoittaisivat sairastumisistaan kuin minä.
Eli jos vauvoille annettaisiin pastöroimatonta maitoa, niin pitäisi alkaa mitata niitä bakteerikasvustoja tiuhemmin ja mielellään siinä juuri ennen kuin maito menee jakoon osastoille.
Toisaalta voisi tutkia myös mahdollisuutta jatkaa hyviksi havaittujen luovuttajien kanssa pidempään kuin nykyään. Jos vaikka maidonlaatua tarkkailtaisiin ravintoarvolliselta kantilta myös bakteerien ohella.
Esim itse sain luovuttaa TAYS:iin vain 4kk, kun HUS:iin olisin saanut luovuttaa 6kk. Minun maitoni oli rasvaista vielä tuolloin 6kk tienoilla. Olisin voinut ihan hyvin luovuttaa pidempään kuin keskivertoäidit. Esikoisen synnyttyä asuimme Helsingin seudulla ja luovutin tuolloin 8kk HUS:iin. Sanoivat silloin kun viimeisiä maitoja noutivat ja sinne soittelin että maitoni oli hyvälaatuista vielä, että jos vain olisivat saaneet olisivat edelleen sitä vastaanottaneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisaalta voisi tutkia myös mahdollisuutta jatkaa hyviksi havaittujen luovuttajien kanssa pidempään kuin nykyään. Jos vaikka maidonlaatua tarkkailtaisiin ravintoarvolliselta kantilta myös bakteerien ohella.Esim itse sain luovuttaa TAYS:iin vain 4kk, kun HUS:iin olisin saanut luovuttaa 6kk. Minun maitoni oli rasvaista vielä tuolloin 6kk tienoilla.
Itse olisin myös voinut luovuttaa, mutta lapsen sairastelujen vuoksi en jaksanut ekoina kuukausina ja myöhemmin ei enää voinut. (Asun siis TAYS:n alueelle.)
Mulla oli allerginen lapsi, joka eli lähes pelkästään äidinmaidolla vuoden ikäiseksi ja senkin jälkeen oli pitkään hyvin tärkeä ravinnonlähde. Ilmeisesti maito oli aika rasvaista ja ravitsevaa, sillä liikkuvainen lapsi kasvoi tästä huolimatta hyvin ja paino meni laskevalla käyrälle vasta, kun toisen vuoden aikana alkoi löytyä sopivia ruokia ja siirtyi enemmän kiinteisiin ruokiin. Eli juuri päinvastoin kuin minua oli peloteltu.
Ravitsemusterapeutin mukaan maitojen ravintoarvoissa on isoja eroja ja pitkään ja tiheään imettävillä maito voi olla jopa rasvaisempaa ja ravitsevampaa kuin ihan pikkuvauvojen äideillä. Näin ilmeisesti oli minun tapauksessani ja mielelläni olisin voinut luovuttaakin maitoa. Mutta kun ei kelpaa 4 kk:n jälkeen niin ei voinut mitään. Harmittaa sinänsä, että asumme vielä lähellä sairaalaa, eli kuljetusmatkatkin olisivat olleet lyhyitä.
Alue: Aihe vapaa
http://www.iskuryhma.com/2011/02/kerro-kerro-kuvastin-mika-maito-on.html