olen alkoholisti/huume/väkivalta perheessä kasvanut, ja...
en halua lapseni kokevan surua, murhetta, pettymystä.
En halua, että lapseni kulkee missä tahansa rytkyissä/kuluneissä vaatteissa edes pihalla ollessaan..
Haluan lapseni saavan kaiken sen, josta itse jäin paitsi...
Ahdistaa/itkettää jos näen lapseni itkevän tms...
Kommentit (8)
Ymmärrän halusi suojella lastasi ja tarjta hänelle asioita joita itse etole saanut, mutta tästä tarpeestasi huolimatta yritäthän muistaa, että tavalliseen elämään kuuluu myös pettymykset. Se on tavallista, ettei aina saa kaikkea haluamaansa, on tävällistä että välillä harmittaa ja itkettää. Pettymysten sietäminen ja tunteiden käsitteleminen ovat tärkeitä taitoja, joita on välttämätöntä opetelle lapsena, jotta selviytyy aikuisena ihmisenä. Sinulle on tärkeää, että tunnistat nämä suojelutarpeesi, jotka todennäköisesti johtuvat rankasta taustastasi. Mielestäni olisi tosi hyvä juttu, jos saisit jossain juteltua näistä asioista, jotta et vaatisi liikaa itseltäsi.
Suurin lahja, minkä pystyt lapsellesi antamaan, on rakastava, turvallinen koti ja äiti. Se riittää. Kaikkea hyvää sinun ja perheesi elämään! :)
Niistä näet että on aikuisten tehtävä varmistaa että lapsen elämässä on pettymyksiä. Ei niitä tietysti tarvi erikseen tuottaa, mutta pettymykset eikä itkukaan ole pahoja asioita. Ainoa mikä ihmisen tunteissa on pahaa on se kun niitä ei saa tuntea eikä käsitellä. Kun et kestä lapsen pettymystä, kiukkua ja itkua, opetat lapselle samalla että nämä tunteet ovat vääriä ja traumatisoit lapsesi toisella tavalla piilottamaan tunteitaan.
Keijo Tahkokallion kirjat on hyviä siitä että niistä oppii rentoa asennetta lapsen tunneilmaisuja kohtaan. Lapsen kuuluu kiukutella aina välillä ja aikuisen kuuluu olla kallio jota vasten lapsi hakkaa päätään.
rakasta vaan lastasi!olet hyvä äiti!nää jotka sua hyväntahtosesti neuvo ei nyt ymr mitä sä tarkotit!tilanteissa joissa lapsi itkee tulee sulle omat pahat olot mieleen eiks ni!!onnea!sinä olet selvinnyt!tarvittaessa käy jossain juttelemassa!pääset asioitten niskan päälle!voimahali=)
no, joo karkkia tms herkkuja ei nyt ihan joka päivä voi saada... Leluakaan ei pysty ihan päivittäin ostamaan, vaikkakin mieluisia olisi vaikka miten...
siloittamisessa ja hyvinvoinnin varmistamisessa. Tuo, että reagoit noin lapsen itkuun on ylilyöntiä. Sorry vaan, mutta lapset itkee joskus isommasta syystä ja joskus ilman järkevää syytä. Mene puhumaan ahdistuksestasi jollekin ammati-ihmiselle. Nyt on korkea aika kääntää uusi lehti elämässä ja ottaa omat lapsuuden kokemukset voimavaraksi ja vahvuudeksi.
no, joo karkkia tms herkkuja ei nyt ihan joka päivä voi saada... Leluakaan ei pysty ihan päivittäin ostamaan, vaikkakin mieluisia olisi vaikka miten...
Ei saa syödä määrättömästi karkkia, ei saa kaupassa ostaa rihkama-automaatista, ei saa pelata koko iltaa jne. Se jos äiti rupeaa itkemään lapsen itkusta on muuten TOSI paha juttu ja lapselle pelottavaa. Silloin pitää oikeasti hankkiutua itse terapiaan opettelemaan tunteiden tunnistamista, ilmaisua ja sietämistä, niin että lapsikin saa oppia samat elintärkeät taidot.
Ja nyt taistelen omien tunnetilojen kanssa, ahdistuksen kanssa. Tiedän, että olen oppinut virheellisiä vanhemmuus malleja lapsuuden kodissani. Ja tiedän, että omin avuin en osaa niistä eroon päästä. Olen menossa AL-anon vertaistukeen kattomaan josko sieltä saisin apua ahdistukseeni.
siloittamisessa ja hyvinvoinnin varmistamisessa. Tuo, että reagoit noin lapsen itkuun on ylilyöntiä. Sorry vaan, mutta lapset itkee joskus isommasta syystä ja joskus ilman järkevää syytä. Mene puhumaan ahdistuksestasi jollekin ammati-ihmiselle. Nyt on korkea aika kääntää uusi lehti elämässä ja ottaa omat lapsuuden kokemukset voimavaraksi ja vahvuudeksi.