ei tainnut toimia minun ja miehen kaukosuhde..

mies opiskelee toisessa kaupungissa (300km). tuntuu että hänellä siellä oma elämä ja joskus käy täällä kääntymässä. olemme olleet melkein 6vuotta ydessä joista noin 2 mies toisella paikkakunnalla. mä en koe saavani sitä huomiota jota mun kuuluisi saada. tänne tullessaan on väsynyt ja nukkuu vaan ja mun pitäs hiippailla hiljaa tai maata hänen vierellään kun nukkuu. just sanon minä.

olen vaan niin väsynyt tälläseen. kun soitan ei hetki ole koskaan sopiva, viesteihin ei oikein vastaa. en usko että siellä ketään muuta siellä on. vaikka mistä siitäkään koskaan tietää.

sanoo rakastavansa ja haluavansa olla mutta ei se siltä tunnu.

ei vaan jaksa. heitänkö nyt 6vuotta kankkulan kaivoon... viimeeksi kun lähti lähti kun pakotin suutuspäissäni. kurja olo koko ajan.

mietityttää että onko se sitten viisaampaa kun hän takaisin tulee opintojen jälkeen, vai onko peli jo menetetty. mielestäni hän ei panosta suhteeseen niin paljon kun pitäisi. tulee tunne että kyllä se nainen siellä odottaa vaikka ei mitään tekisikään..