Lue keskustelun säännöt.
Yksinhuoltajat..
13.02.2011 |
Yh äitinä lopetin työt, koska käteen ei jäänyt mitään. lapset pieniä, voin ja haluan vielä nauttia heidän kanssa olostaan. Saan saman rahan ollessani kotona lasten kanssa kotihoidontuella, ja vielä paremman kun olen työttömänä myöhemmin. kursseille ym voin mennä, ja lyhytpäiväistä töitä tehdä, mutta miksi ihmeessä menisin raatamaan esim siivoushommiin kun ei käteen jää mitään, jokatapauksessa joudun hakemaan osan kuukausi rahoistamme sossusta, vaikka olisin töissäkin, koska tulot niin pienet. Ei kannusta tää yhteiskunta työntekoon...Miten muut yh:t mitä teille jää käteen rahaa kk, joudutteko hakemaan lisäavustuksia ?
Kommentit (9)
että lähdet opiskelemaan itsellesi tuottoisamman ammatin, itsekin sen tein ollessani yh. Siivoustyö ei ollut kannattavaa juuri sanomistasi syistä.
Ei tässä nytkään ole hurraamista, rahaa jää kuitenkin muutama satanen enempi käteen kuin jos olisin työtön. En saa enää asumistukeakaan, mutta mieli pysyy virkeänä ja kertyyhän tässä eläkettä ihan eritavalla kuin työttömänä ollessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun bruttopalkka luontoisetuineen on noin 1500e, verojen jälkeen jää semmoset 1100e. Asumistukea saan 125e/kk ja lisäksi tulee minimielarit (vajaat 140) ja lapsilisä yh-korotuksella. Sossussa ei tarvitse käydä.
Olen osittaisella hoitovapaalla, juurikin siksi että lapselle jäisi aikaa enemmän.
En koe, että elettäisiin puutteessa tai edes köyhästi. Suu säkkiä myöten, toki.
En myöskään voisi kuvitella että jäisin kokonaan pois työelämästä (ellen sitten opiskelun vuoksi), työ antaa minulle tervettä tasapainoa kotielämään, aikuiskontakteja ja haastetta. Teen hoitotyötä erittäin laajalla toimenkuvalla, ns. paskahommaa :D ja pidän työstäni tosi paljon. Haluan myös opettaa lapselle, että elanto tulee työtä tekemällä, ja työ on osa elämää.
tällä hetkellä olen työttömänä, mutta aika varmasti saan keväällä taas töitä
ja sitäkin vain osa-aikaisesti, tulot on onnettoman pienet, mutta tullaan toimeen hyvin kun osataan elää vaatimattomasti. Arvostan enemmän vapaa-aikaa lapsen kanssa kuin rahaa, joten olen tehnyt tämän valinnan ja olen tyytväinen siihen, en valita vähistä tuloista, koska olisin voinut valita toisinkin. Samasta syystä en myöskään hae sossusta rahaa, en ole koskaan hakenutkaan.
Vaikka työnteko ei nyt kannattaisikaan, voisiko se johtaa taloudellisesti parempaan tulevaisuuteen? Voisiko paskaduunista päästä eteenpäin, paremmille palkoille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rahaa jää käteen 2200 (nettopalkka, lapsilisä, minimielarit), asumiseen menee 1200. Lopulla pärjätään ihan hyvin.
No mä elän mieluummin helpommalla. Lapsien kanssa kotona, työttömänä, ei haluakaaan ole mennä töihin. Lasten kanssa harrastellaan paljon, ja ovat kerran viikossa päiväkodissa, jolloin käyn salilla ja muissa urheilu jutuissani. työttömyyskorvaus plus sossurahat, ihan kivasti niillä elellään, ja olen tyytyväinen elämääni. miks kuluttaisin persettäni paska töissä josta ei jäisi sen enempää käteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan joutuisin mutta en hae. Teen töitä muistakin syistä kuin rahan takia, en välitä niinkään laskea millä tavalla saan eniten käteen. Kukin tavallaan. Elän yksinkertaisesti joten kituutan vaikka sitten sillä vähällä mieluummin kuin lähden tekemään selkoa elämästäni sossuun. Eri asia jos tulee jokin akuutti tilanne.
No kyllä mun on ainakin haettava jokanen penni sossusta mitä saan, en mä muuten pärjäisi.... vaikka kuinka ärsyttäiskin hakea sieltä rahaa!