Vauva adoptioon vai isovanhempien hoiviin?
Meilla on sellainen tilanne, etta just ja just parjaamme naiden nykyisten lasten ja taman vaikean elämäntilanteen kanssa. Uusi vauva on kaikkea muuta kun tervetullut tai jos tulisi niin vauva olisi lahes koko ajan isovanhempien hoidossa.
Varmasti sanomatta selvaa, etta ehkaisysta on huolehdittu, mutta siita huolimatta huomasin olevani raskaana. Raskaus on niin pitkalla, ettei abortti ole enaa mahdollinen vaan ainoastaan adoptio tai sitten vauvan pitaminen.
En tieda, miten sita pystyisi vauvansa antamaan pois, mutta sitakin ollaan vakavasti harkittu, koska onko sekaan hyvaksi vauvalle, etta on miltein aina isovanhempien hoidossa ja me oikeat vanhemmat jaamme vieraiksi.
Kommentit (47)
niin kadutte sitä myöhemmin. Jos teillä on kuoleva lapsi, niin jotenkin kuvittelisin, että uuden vauvan pois antaminen ei ole silloin oikea ratkaisu. Ei, vaikka joutuisikin olemaan aluksi isovanhempien hoidossa.
Vauva saa pysyvät vanhemmat, jotka ovat jo pitkään odottaneet lasta. Ja te saatte edelleen isovanhempien apua näiden 4 lapsen kanssa.
Mutta mitä ihmettä se mies siellä toisella paikkakunnalla töitä tekee?
Mies kotiin ja omalle paikkakunnalle töihin. Tämä olisi nyt eka, minkä rupeatte hoitamaan. Siis etsitte vaikka mitä töitä hänelle läheltä kotia.
Mutta eikö aihe ole turhan vakava provoilulle?
mut se ei tarkoita etteikö tämä olisi totta.Otan kantaa siis vain siihen isovanhemmille antoon.Jos lapsi kasvaa pääosin isovanhempien hoidossa mut tietoisena et on teidän lapsi ja kasvettuaan saa tietää syyn,se on paras mut muuten ei.Mun ystäväpiirissä on aikuinen nainen jonka mummo kasvatti ja äiti kävi joka toinen v.loppu katsomassa sitä muiden sisarusten kanssa eikä se sitä tajunnut.Kyseli melkein joka kerta miksei se saa asua "kotona" miksei se pääse äidin mukaan jne.Nyt yli 40 v ja se vihaa sisaruksiaan vaik tietää järjellä et ne ei oo syyllisiä tapahtuneeseen.Niiden äiti ja mummo on jo kuollut.Oletko se sama nainen joka kyselit aikasemmin voiko lapset laittaa päiväkotiin kun olet sairaalassa niin usein? Silloin et ollut raskaana.Aika hedelmällinen oon jos viides tulossa ja "vahingossa"
Eli mies on töissä toisella paikkakunnalla, koska tällä asuinpaikallamme ei ole hänelle töitä. Firma, jossa oli töissä meni konkurssiin ja sen jälkeen on tehnyt töitä toisella paikkakunnalla, koska täällä ei ole miehelle tällä hetkellä töitä tarjolla.
Vaihtoehto ei myöskään ole se, että mies jättäytyisi työttömäksi, koska emme pärjäisi taloudellisesti. Tietysti voisimme muuttaa paikkakunnalle, jossa mies on toissa, mutta sillon olisi paljon pidempi matka mm. sairaalaan, sairaalasta kotiin jne.
ap
Mutta mitä ihmettä se mies siellä toisella paikkakunnalla töitä tekee?
Mies kotiin ja omalle paikkakunnalle töihin. Tämä olisi nyt eka, minkä rupeatte hoitamaan. Siis etsitte vaikka mitä töitä hänelle läheltä kotia.
Mutta eikö aihe ole turhan vakava provoilulle?
Voisko sun miehesi ottaa väliaikaisesti hoitovapaata, edes osittaista?
Kyse on niin suuresta asiasta, lapsesta, että moni muu asia jää toisarvoiseksi. Väliaikainen elintason pieneneminen ei ole mitään. Saattehan te vaikka toimeentulotukea, jos ette muuten tulisi toimeen.
Juuret ja oma suku ovat monelle tärkeitä, ainakin itselleni hurjan tärkeitä. Esim. omille lapsilleni halusin nimet omasta suvusta. Jos vain kykenette selviämään tilanteesta ja rakkautta riittää, pitäkää lapsenne! Käyttäkää niitä tukiverkkoja, jotka teillä on.
ja ei todellakaan pärjätä, jos mieskin olis kotona. Minä olen kotona, tosin minulla on yritys, josta minun on tietyt asiat hoidettava, mutta ne pystyn pääsääntöisesti tekemään kotona.
Emme saisi kyllä myöskään toimeentulotukea, tämä ollaan jo aiemmin selvitetty ja ei saada.
ap
Voisko sun miehesi ottaa väliaikaisesti hoitovapaata, edes osittaista?
Kyse on niin suuresta asiasta, lapsesta, että moni muu asia jää toisarvoiseksi. Väliaikainen elintason pieneneminen ei ole mitään. Saattehan te vaikka toimeentulotukea, jos ette muuten tulisi toimeen.
Juuret ja oma suku ovat monelle tärkeitä, ainakin itselleni hurjan tärkeitä. Esim. omille lapsilleni halusin nimet omasta suvusta. Jos vain kykenette selviämään tilanteesta ja rakkautta riittää, pitäkää lapsenne! Käyttäkää niitä tukiverkkoja, jotka teillä on.
Adoptio on lapselle ja biologiselle perheelle hirveän rankkaa. Antakaa vaikka kokonaan isovanhemmille, mutta pitäkää lapsi tietoisina teistä.
ja asiantuntemustani.On sentään kokemus vastaavasta. t isoäiti.
kokemusta asiasta ja veikkaan, että harvalla täällä on vastaavaa tilannetta ollut.
ja asiantuntemustani.On sentään kokemus vastaavasta. t isoäiti.
Jos isovanhemmat on valmiita auttamaan, niin sehän on luonnollisin ratkaisu. Miksi ihmeessä pitäisi edes miettiä adoptiota?
Elämässä tilanteet vaihtuu ja voihan olla että miehesi saa töitä omalta paikkakunnalta tai muutatte kaikki jollekin kolmannelle paikkakunnalle tms.
Jos antaisit vauvasi pois tulisit katumaan sitä loppuikäsi.
Ja vauva ihmettelisi sitten saatuaan tietää omat biologiset vanhempansa, että miksi hänet juuri hylkäsitte.
En oikeen usko, että ap tekee tästä väkisin ongelmaa. Kyllä minuakin mietityttäisi ap:n tilanteessa, että jaksaisimmeko vauvaa (kun ei ollut suunniteltu ja varmasti voimat/jaksaminen kortilla muutenkin) ja kyllä luultavasti ajattelisin myös adoptiota yhtenä vaihtoehtona.
Täällä vaan näyttää olevan paljon näitä, jotka ajattelevat, että kyllä ne asiat järjestyvät jotenkin ja että vauva on pakko pitää eikä antaa adoptioon, koska se olisi vanhemmille raskasta ja katuisivat myöhemmin. Kyllä se on ihan varmasti vanhemmille raskasta, mutta tärkeintä on minusta miettiä jo olemassa olevien lasten sekä syntymättömän vauvan parasta. Ei se paras välttämättä ole olla isovanhempien hoidossa vaan voisi hyvinkin olla adoptio.
Minut on annettu adoptioon ja olin/olen nuorin lapsi. Sain hyvän elämän adoptiovanhempieni kanssa enkä ole ollut vihainen vanhemmilleni siitä, että antoivat minut adoptoitavaksi, päinvastoin kiitollinen, että sain mahdollisuuden elää ja nyt aikuisiällä olen tutustunut niin sisaruksiini kuin myös biologisiin vanhempiini ja tiedän miksi minut annettiin adoptioon.
Miksi tuostakin pitää väkisin tehdä ongelmaa? Jos isovanhemmat on valmiita auttamaan, niin sehän on luonnollisin ratkaisu. Miksi ihmeessä pitäisi edes miettiä adoptiota?
Elämässä tilanteet vaihtuu ja voihan olla että miehesi saa töitä omalta paikkakunnalta tai muutatte kaikki jollekin kolmannelle paikkakunnalle tms.
Jos antaisit vauvasi pois tulisit katumaan sitä loppuikäsi.
Ja vauva ihmettelisi sitten saatuaan tietää omat biologiset vanhempansa, että miksi hänet juuri hylkäsitte.
Mikä ehkäisy sinulla oli kun tulit raskaaksi?
Kaksi lasta vakavasti sairaita, toinen tällä hetkellä täysin autettava, mies töissä toisella paikkakunnalla jne. Monta ikävää asiaa tullut samaan syssyyn ja siksi emme pysty vauvaa itse hoitamaan vaan jos pidämme vauvan niin hän tulee aluksi olemaan isovanhempien hoidossa.
Pillerit oli meillä ehkäisynä. Kokeillut olen monia ehkäisymuotoja, mutta nuo ainoa joka sopii eikä tule ikäviä sivuvaikutuksia.
ap
Mikä teissä on vikana että ette voi vauvaa hoitaa? Mikä ehkäisy sinulla oli kun tulit raskaaksi?
isompana se ihmettelee että miksi asuu mummolla ja sisarukset äidin ja isän kanssa.
Mikä ehkäisy sinulla oli kun tulit raskaaksi?
Mikä sinussa on vikana, kun et osaa vastata kysyttyihin kysymyksiin vaan alat paheksumaan toisten ihmisten valintoja/virhetä.
niin tämä maa odottaa innolla adoptioon saapuvia.
Antakaa siis lapsenne adoptioon, perheeseen jolla on voimia ja mahdollisuuksia ottaa vauvanne vastaan omanaan. Ja tarjota hyvä elämä.
Tsemppiä, tehkää oikea ratkaisu.