Päivähoito ei ole suotavaa alle 3-vuotisille

Lapsesi aloitti sentään kaksivuotiaana..mutta puhut niin asiantuntevasti asiasta että ihailen tapaasi kertoa tästä asiasta kovasti. Itse sosionomina olen kokenut näitä samoja asioita,tuntemuksia ja sain melkoiset ryöpyt päälleni kun fb:ssä arvostelin alle 3-v:n hoitopaikkaa!Kehoitin lukemaan Keltikangas-Järvisen kommentteja,olen samalla kannalla.Mutta voin sanoa, että olet varmasti sellainen äiti isolla Äällä, että tämänvuoksi lapsesi on erittäin onnekas pieni ihminen!Ymmärrät ja osaat suositella mikä sinusta hyvä paikka alle 3-v:lle.Kerhot yms. ajavat asiansa, jotta lapsi saa silloin tällöin kontakteja toisiin lapsiin.Eikä "häiriinny" vaikkei jatkuvasti saisikaan :).Se on itse nähty ja koettu, kun oma tyttäreni ei halunut pk:iin vaan äitee sitten jäi kotiin ja ite kasvatti hyvän, nyt jo 22-v tyttären joka empaattisin ja ihana on.Tosin elämyksiä antoi asuinpaikkamme ja monet mukavat eläimet,luonto ympärillämme jne.Älä ainakaan Sinä itseäsi syyllistä!!! Olet hyvä äiti

Joo.Olet ihminen, joka ei katso eteenpäin asioita. Kantsis vähän lukea viisaampien sanoja ennenkuin kommentoi noin typerästi. Huono omatunto ja tieto että itse väärässä.Ja tietty helppo sälyttää kasvatus-hoitovastuu yhteiskunnalle, ite pääsee sit helpolla.Olisko kantsinut panna lapsia maailmaan?

kyllä kotona on helpompaa kuin töissä ja arjen kiireissä. Varsinkin kun on töissä päiväkodissa.



Mutta valitettavasti vaan raha sanelee.



ja huvittavaa on että meidän lapsista esikoinen joka meni vasta esikouluun kerhojen lisäksi on se jka kärsii sosiaalisista ongelmista, on semmoinen erakkonörtti. Ja toinen joka menni myös vasta eskariin on hyvin sosiaallinen ja kaveripiirin suosikki. Eli ei se pitkä kotihoito takaa mitään tulevaisuutta ajatellen.



Kyllä minäpääsisisn mielelläni helpolla ja olisin vielä omieni kanssa kotona. Mutta pkemminkin ajattelen kantaa vastuuni siitä että olen lapsia hankkinut että ne myös pystyn elättämään. Enkä jää yhteiskunnan elätiksi

Keltikangas-Järvinen tietää mistä puhuu. On vanhempien ja lasten puolella toden totta kuten totesit!!

Itse vastaan vain omista lapsistani ja meillä päivähoito on alkanut ja sujunut kaikkein parhaiten n. 2-vuotiaana aloitettuna.



3-4 vuotiaana on ollut kaikkein takkuisinta. Esikoinen aloitti 3½ vuotiaana hoidossa ja eka syksy oli ihan järkyttävän hankala kun 2 v pikkusisko rakasti päiväkotia.



En siis todellakaan kyseenalaista Keltikangas-Järvisen kirjoituksia, meillä 3 v raja vaan ei ole ollut ollenkaan autuaaksi tekevä, pikemminkin päinvastoin.

Tai sitten se on tämä yhteiskunta, joka vaatii vanhemmilta sitä materianhimoa. Surullista mutta totta.

minusta ei alle 3v:tä pitäisi päiväkotiin isoihin ryhmiin viedä.

Olisi loistavaa jos voisi hoitaa omat lapset kotona 3-vuotiaaksi asti, mutta meillä se ei onnistu. Se on todella sääli ja mietin joka päivä vaihtoehtoja että lapset voisivat olla kotona, mutta ei niitä ole.

On todella tuskallista herättää lapset 5:30 ja jättää päiväkotiin. Pääsen hakemaan 15:00.

Haluaisin niin olla heidän kanssa kotona.Lapset on nyt 2v ja 4v. Vuosi päiväkotia takana, eikä helpota äidin oloa yhtään.

pitää jaksottaa ja analysoida suurennuslasin alla. Lapset eivät saisi kasvaa oman kodin helmassa rauhassa, koska silloin eivät kasvatusalan ammattilaiset pääse tekemään analyysejään. Tottakai lapselle olisi parasta, että oppii perheen jäseneksi, oman perheen hengen, ja tuntee kuuluvansa omaan laumaansa. Lauma, joka ei ole lapsilauma tarhassa, vaan oma perhe!

että eipä ne asiat ole niin mustavalkoisia, että joko tai. Kaikki tai ei mitään.

Meillä todella mennään 2v4kk ikäisenä ja ihan ylilääkärin määräyksestä.

itse muistan ainakin omasta lapsuudesta, että tykkäsin tarhassa käymisestä tosi paljon. En tiedä onko mulla ollut erityisen hyvä tarha vai onko se vähän luonne kysymyskin? Olen tosi sosiaalinen ja reipas ihminen ollut aina. Vähän epätavallinen suomalainen :) Ehkä minun kaltaisille lapsille tarha on tosi kiva paikka, mutta sitten aroille ja vetäytyville lapsille ei niinkään?

Omat lapseni ovat onneksi tosi reippaita ja meillä isommat lapset pääsevätkin tarhaan nyt syksyllä. Vaikka pienin on vielä kotosalla isän kanssa. Kumpikin isompi (5v ja 4v) itse toivoivat tarhaan pääsyä. Meidän suunnalla on aika heikkoa kerhotoimintaa ja toinen lapsistamme on kovin haastava lapsi, ei häntä voi minnekään seurakunnan kerhoon sysätä. Tarvitsee ehdottomasti ammattitaitoiset ohjaajat.

Mietin vaan sitä, että siirtääköhän tällaiset tarha vastaiset aikuiset myös lapsiinsa tarha vastaisuuden ja ehkä tulevaisuudessa myös koulu vastaisuuden?

että yhteiskunnassa on apljon näitä jotka elävät yhteiskunnan tuilla. Ennen jokainen hankki itse ruokansa ja elätti lapsensa. Töitä tehtiin ja lapset oli mukana. Nykyään ajatellaan että se on yhteiskunnan tehtävä. Ja silloin niiden jotka tekevät töitä pitää maksaa näiden lusmujenkin elämä.



Ei ole kyse materiasta vaan ihan siitä että pystyy elättämään lapset. hankkimaan koulukirjat ja maksamaan koulumatkat. Ei tarvita isoja taloja tia uusia autoja ulkomaan matkoista puhumattakaan. mutta tarvitaan ruokaa pöytään ja lapsille vaatteita. Voitaisiin toki ottaa ne tt-tukenakin, mutta siinäpä sitä olisikin lapsille mallia miten elämässä pärjää.



Minä vien lapset hoitoon vain ja ainoastaans en takia että pakko on täällä maksaa sähkölaskut ja ruokaostokset. Ja ne on tehtävä itse eikä maksatettava muilla

Näin se vain on.Maalaisjärkikin sen sanoo. Kiva että joku muukin tajuaa tuon.Ei tarvi olla alanihminen,mitä itse olen- että ymmärtää sen kun vauva tuodaan ennen 7ää ja haetaan viimeisenä 17 aikaan. Turha puhua, et on pakko painaa duunia äidin.Itse jäin äitiyslomalle päiväkodista ja hoidin omat lapseni kotona.

että alle 4 vuotias ei todellakaan tarvitse mitään kodinulkopuolisia virikkeitä. Ihan normaali perhe-elämä riittää.

MUTTA kun elämässä on mutakin velvollisuuksia. Ei vaan ole varaa jäädä kotiin. Meidän kuopus menee hoitoo 1v8kk. onneksi vain 13 päivää kuukaudessa epäsäännöllisten työaikojen ansiosta.



Mutta kun ei tuolla kotihoidontuella makseta asuntolainoja ja suurperheen elämää. Olin pitkään kotona kun isot lapset oli pieniä, silloin asuttiin vuokralla, saatiin asumistukea ja pienten menot oli pieniä



Nyt kun on lukiolaisia joille täytyy osta kirjoja, amksaa harrastuksia jne. Voitaisiin toki myydä itse rakennettu talo, muuttaa vuokralle, repiä kaikki koululaiset tutusta koulusta, täällä ei siis ole vuokra-asuntoja. Ja jäädä elämään toimeentulotuella. ja sitten moralisoida niitä jotka elättävät itse itsensä

kunnes menevät kouluun. Ehtii sittenkin vallan hyvin oppia "ihmisten tavoille" , "sosiaalistumaan" eli kantelemaan, juoruilemaan, kiusaamaan, tärkeilemään ja pätemään ja oliko vielä jotain muuta mitä taitoja tarhoissa tarvitaan? Nämä taidot oppii nopeasti myös ekaluokan syksyllä.

3-vuotiaaksi.sitten voi mennä kerhoilemaan ja leikkipuistoon voi viedä jo pariksi tunniksi aiemmin leikkimään arkiäivisin..



Eskarina sit alkaa se jokapäiväisen rutiinin harjoittaminen..



Itse kaipaan välillä jo töihin oman 2 -vuotiaani metkujen keskeltä..Mut mullapa onkin siihen mahikset,kun isi voi olla lapsen kanssa,et äiti pääsee leikkimään työelämää taas pitkästä aikaa..:)

Hesarissa oli juttua kiusaamisesta, joka alkaa jo päiväkodeissa.

Just niin. Lapsen etuko olla päivähoidossa missään ikävaiheessa.