Mitä ajattelet nelikymppisestä naisesta jolla

varsin yleistä naisilla. Ei sekään ole harvinaista, ettei ole miestä tai lasta

saanut hankituksi. Ei edes autoa. Ainoa omaisuus on vaatteet ja huonekalut.

Mulla on melkein aina ollut vakityö, miestä ei läheskään aina. Lapsia ja omaa asuntoa en ole ikinä halunnut. Ikää nyt 46. Eli ei mitään outoa.

yliopistolla. Asuntoakaan ei kannata ostaa, kun monet meistä on pitkiä aikoja ulkomailla...

ja kyllä vähän säälittää aina kun kokoonnutaan yhteen kaveriporukassa. Muilla on perheet ja omakotitalot ja tää yksi asustaa yksin pienessä vuokrayksiössään. On jotenkin ihan eri planeetalta. Ei ole ikinä osannut sitoutua työpaikkaan tai säästää rahaa. Ressukka.

ja kyllä vähän säälittää aina kun kokoonnutaan yhteen kaveriporukassa. Muilla on perheet ja omakotitalot ja tää yksi asustaa yksin pienessä vuokrayksiössään. On jotenkin ihan eri planeetalta. Ei ole ikinä osannut sitoutua työpaikkaan tai säästää rahaa. Ressukka.

...niin SUN mielestä ressukka. Kaikille se sitoutuminen, varsinkaan johonkin asuntoon tai työpaikkaan ei ole tärkeetä.

Ei välttämättä kyse ole laiskuudesta tai saamattomuudesta tai siitä, että ihmisessä olisi jotenkin jotain vikaa. Toiset jopa haluavat vapaaehtoisesti valita tuollaisen elämän. Annetaan jokaiselle oikeus elää niin kuin haluaa.

vuodattaa katkeruuksissaan ettei hänellä ole mitään ja että olisi pitänyt tehdä toisin. On alkanut pikkuhiljaa tajuta että ikää tulee ja ainainen bilettäminen ja hilluminen ei enää kauan jaksa kiinnostaa.

Mikäs siinä jos se on oma valinta.

ei läheskään aina eletä onnellista, tasapainoista elämää.. tuttavapiiriini kuuluu molempia tapauksia ja näillä nelikymmpisillä sinkkunaisilla tuntuu olevan ihan mukava ja onnellinen elämä. Samaa ei voi sanoa kaikista perheellisistä...

Minulla taas ihan toinen kokemus nelikymppisistä sinkkututtavista. Juoksevat jatkuvasti teraupeutilla ja kärsivät masennuksesta. Ikinä ei tiedä missä kunnossa vastaa puhelimeen kun soita. Välillä itsemurhan partaalla ja välillä ihan pilvissä.

vuodattaa katkeruuksissaan ettei hänellä ole mitään ja että olisi pitänyt tehdä toisin. On alkanut pikkuhiljaa tajuta että ikää tulee ja ainainen bilettäminen ja hilluminen ei enää kauan jaksa kiinnostaa.

Minulla taas ihan toinen kokemus nelikymppisistä sinkkututtavista. Juoksevat jatkuvasti teraupeutilla ja kärsivät masennuksesta. Ikinä ei tiedä missä kunnossa vastaa puhelimeen kun soita. Välillä itsemurhan partaalla ja välillä ihan pilvissä.

Millaisissa piireissä sitten itse kukakin liikkuu..?? Mä en tunne ketään (en sinkkua enkä perheellistä) joka "juoksisi terapeutilla", mun tuttavapiirissä on varmaan sinkut niitä tasapainoisimpia tyyppejä.

Mies on ja lapsia ja talo. Opiskelen. Toivottavasti viiskymppisenä on elämä järjestyksessä. Kaikkien tie ei mene lyhintä kautta huipulle vaikka itse haluaisi niin.

kaupunkilaisnainen.

Pitäisi jotenkin tuntea ko. henkilö että voisi muodostaa mielipiteensä.

Minulla taas ihan toinen kokemus nelikymppisistä sinkkututtavista. Juoksevat jatkuvasti teraupeutilla ja kärsivät masennuksesta. Ikinä ei tiedä missä kunnossa vastaa puhelimeen kun soita. Välillä itsemurhan partaalla ja välillä ihan pilvissä.

Millaisissa piireissä sitten itse kukakin liikkuu..?? Mä en tunne ketään (en sinkkua enkä perheellistä) joka "juoksisi terapeutilla", mun tuttavapiirissä on varmaan sinkut niitä tasapainoisimpia tyyppejä.

Nelikymppisenä nuoruus on auttamatta ohi ja eletty elämä näkyy niin kasvoilla kuin vyötärölläkin. Joillekin iskee vielä juoksuvaihe jolloin hommataan kissoja tai ulkomaalaisia miehiä. Jotenkin säälittävää ellei nelikymppinen ole kasvanut aikuiseksi.

se on!

saanut hankituksi. Ei edes autoa. Ainoa omaisuus on vaatteet ja huonekalut.

ja on jo 47-v. On korkesti koulutettu (2 akateemista tutkintoa) ja työskentelee ulkomailla, komennuspaikat vaihtuvat. Tienaa hyvin ja pitää vapaita joskus vuodenkin putkeen ja silloin matkustelee ympäriinsä pitkin maapalloa. Hänellä on hirväesti tuttavia eri maissa ja kyllä hän elää minun silmillä katsottuna ihan onnellista elämää vaikkei hänellä olekaan lapsia, autoa ja asuntoa. Hänelle tuollainen sopii, kaikille ei.

koittavat pitkittää teini-ikäänsä loputtomiin ja vältellä sitoumuksia ja vastuita. MIkäs siinä, mutta turha itkeskellä eläkeiässä, kun mitään ei jäänyt käteen.