g. jos ostaisit lapsellesi jonkinlaisen lakun ja hän sanoisi "en tykkää"

Entä jos lapsi sanoisi, että haluaisikin lakun? ap

"No voi harmi, että tuli otettua sellainen mistä et tykkää. OStetaan ensi kerralla erilainen. Haluatko syödä sen vai syökö äiti sen pois?"

ei ole pakko syödä. Kysyisin ehkä, että saako äiti syödä sen ja kun lapsi vastaisi, että ei saa vaan hän syö sen itse, antaisin sen takaisin.

Jos emme olisi kotona (jossa sitä suklaata aina on), sanoisin vaan että muuta ei sitten ole tarjolla ja laittaisin lakun taskuun.



Söisin lakun itse tai sitten sen söisi mies tai toinen lapsi.

ole välttämättömyys. Meillä käy näin usein herkkujen suhteen. Keskimmäinen lapsista huono syömään makeaa.

Entä jos lapsi sanoisi, että haluaisikin lakun? ap

miksi pitää tehdä yksinkertaisesta asiasta niin vaikea?

hetikö, jos noin sanois? Entä jos lapsi sanoisi, että haluaisikin lakun? ap

Meillä 3 v todennäköisesti haluaisi sittenkin sen lakun hetken päästä, joten kovin nopeasti sitä ei kannata itse syödä. Sen sijaan 6 v on jo varsin varma makumieltymyksistään, joten lakun voisi nopeastikin antaa siskolle tai syödä itse. Todennäköisesti meillä se laku kuitenkin lojuisi jokusen viikon kaapissa tai kassissa, jos kenenkään ei tee sitä ihmeemmin mieli.

T:8

Miehen mielestä lapsen ei pitäisi koskaan sanoa "ei tykkää", minä ehkä toimisin enemmän niin, että sanoisin "harmi kun en osanut ostaa oikeanlaista"



Mies on herkkähipiänen tuollaisen asian suhteen. Itse en pety, jos en aina ole osanut ostaa oikeanlaista tai tehdä lapsen mielestä oikein. Mutta ainaiseen valitukseen kyllä. Toisaalta minusta asia liittyy enemmän kunnioitukseen ja siihen, että pitäisi opetella olemaan tyyvyväisempi. Ei ihmisille yleensä kuulu sanoa "en tykkää", jos saa jotain (vaikka se ei se suosikki olisikaan) ja pitäisi muuttaa asennettaan. Olla vähäisempään tyytyväinen. ap

Miehen mielestä lapsen ei pitäisi koskaan sanoa "ei tykkää", minä ehkä toimisin enemmän niin, että sanoisin "harmi kun en osanut ostaa oikeanlaista"



Mies on herkkähipiänen tuollaisen asian suhteen. Onkohan miehellä hankaluuksia tuon kanssa. Äitinsä on samanlainen. Itse en pety, jos en aina ole osanut ostaa oikeanlaista tai tehdä lapsen mielestä oikein. Mutta ainaiseen valitukseen kyllä.





Toisaalta minusta asia liittyy enemmän kunnioitukseen ja siihen, että pitäisi opetella olemaan tyyvyväisempi. Ei ihmisille yleensä kuulu sanoa "en tykkää", jos saa jotain (vaikka se ei se suosikki olisikaan) ja pitäisi muuttaa asennettaan. Olla vähäisempään tyytyväinen. ap

Miehen mielestä lapsen ei pitäisi koskaan sanoa "ei tykkää", minä ehkä toimisin enemmän niin, että sanoisin "harmi kun en osanut ostaa oikeanlaista" Mies on herkkähipiänen tuollaisen asian suhteen. Onkohan miehellä hankaluuksia tuon kanssa. Äitinsä on samanlainen. Itse en pety, jos en aina ole osanut ostaa oikeanlaista tai tehdä lapsen mielestä oikein. Mutta ainaiseen valitukseen kyllä. Toisaalta minusta asia liittyy enemmän kunnioitukseen ja siihen, että pitäisi opetella olemaan tyyvyväisempi. Ei ihmisille yleensä kuulu sanoa "en tykkää", jos saa jotain (vaikka se ei se suosikki olisikaan) ja pitäisi muuttaa asennettaan. Olla vähäisempään tyytyväinen. ap

Meillä "en tykkää" on ihan normaali ilmaus siinä missä esim "ulkona sataa vettä". No, mutta meillä onkin pohojalaasta sukua ja sanotahan asiat suorahan. Kai nyt omalle perheelleen ainakin voi sanoa suoraan jos jostakin ei tykkää. Mikä pakko sille tenavalle on lakua suuhun tunkea jos se ei siitä tykkää?

Ennemminkin olen juuri kehoittanut lapsia sanomaan että ei tykkää jostakin. Vaihtoehtona kun on se YÄK, toi on tosi yökköä. Olisihan se myös kurjaa jos oma lapsi ei sanoisi makumieltymyksistään ja taas seuraavana karkkipäivänä olisi edessä se inhokkinamu.



Karkkia meillä saa lähes ainoastaan karkkipäivänä, joten mielestäni on varsin ymmärrettävää että lapsi on pettynyt jos se kovasti odotettu karkkipäiväkarkki paljastuukin pahan makuiseksi. Siksi mielestäni minä olen tehnyt virheen, jos olen mennyt ostamaan jotain pahan makuista.



Tilanne on aivan erilainen jos sen lakun saa vieraammalta ihmiseltä. Silloin kiitetään kauniisti ja annetaan sivummalla äidille syötäväksi, eikä todellakaan sanota että ei tykkää siitä lahjasta.



t.8

Miehen mielestä lapsen ei pitäisi koskaan sanoa "ei tykkää", minä ehkä toimisin enemmän niin, että sanoisin "harmi kun en osanut ostaa oikeanlaista" Mies on herkkähipiänen tuollaisen asian suhteen. Onkohan miehellä hankaluuksia tuon kanssa. Äitinsä on samanlainen. Itse en pety, jos en aina ole osanut ostaa oikeanlaista tai tehdä lapsen mielestä oikein. Mutta ainaiseen valitukseen kyllä. Toisaalta minusta asia liittyy enemmän kunnioitukseen ja siihen, että pitäisi opetella olemaan tyyvyväisempi. Ei ihmisille yleensä kuulu sanoa "en tykkää", jos saa jotain (vaikka se ei se suosikki olisikaan) ja pitäisi muuttaa asennettaan. Olla vähäisempään tyytyväinen. ap

Meillä "en tykkää" on ihan normaali ilmaus siinä missä esim "ulkona sataa vettä". No, mutta meillä onkin pohojalaasta sukua ja sanotahan asiat suorahan. Kai nyt omalle perheelleen ainakin voi sanoa suoraan jos jostakin ei tykkää. Mikä pakko sille tenavalle on lakua suuhun tunkea jos se ei siitä tykkää?

mutta mutta. Sanotko sä kaverilles, kummilles tai mulle sukulaiselle, jos se on sulle jotain ostanut "en tykkää"? ap

Miehen mielestä lapsen ei pitäisi koskaan sanoa "ei tykkää", minä ehkä toimisin enemmän niin, että sanoisin "harmi kun en osanut ostaa oikeanlaista" Mies on herkkähipiänen tuollaisen asian suhteen. Onkohan miehellä hankaluuksia tuon kanssa. Äitinsä on samanlainen. Itse en pety, jos en aina ole osanut ostaa oikeanlaista tai tehdä lapsen mielestä oikein. Mutta ainaiseen valitukseen kyllä. Toisaalta minusta asia liittyy enemmän kunnioitukseen ja siihen, että pitäisi opetella olemaan tyyvyväisempi. Ei ihmisille yleensä kuulu sanoa "en tykkää", jos saa jotain (vaikka se ei se suosikki olisikaan) ja pitäisi muuttaa asennettaan. Olla vähäisempään tyytyväinen. ap

Meillä "en tykkää" on ihan normaali ilmaus siinä missä esim "ulkona sataa vettä". No, mutta meillä onkin pohojalaasta sukua ja sanotahan asiat suorahan. Kai nyt omalle perheelleen ainakin voi sanoa suoraan jos jostakin ei tykkää. Mikä pakko sille tenavalle on lakua suuhun tunkea jos se ei siitä tykkää?

mutta mutta. Sanotko sä kaverilles, kummilles tai mulle sukulaiselle, jos se on sulle jotain ostanut "en tykkää"? ap

ei tarvitse muuta sanoa. Lapselle olen opettanut, että jos jostakin lautaselle laitetusta ruuasta ei tykkää kylässä, voi sanoa esim että en ole vielä tottunut homejuuston makuun. Kotona saa sanoa kaikesta ihan niin suoraan kuin ajattelee. On se kauheaa jos vanhemmilleen ei saa sanoa mitä ajattelee.

Ennemminkin olen juuri kehoittanut lapsia sanomaan että ei tykkää jostakin. Vaihtoehtona kun on se YÄK, toi on tosi yökköä. Olisihan se myös kurjaa jos oma lapsi ei sanoisi makumieltymyksistään ja taas seuraavana karkkipäivänä olisi edessä se inhokkinamu.

Karkkia meillä saa lähes ainoastaan karkkipäivänä, joten mielestäni on varsin ymmärrettävää että lapsi on pettynyt jos se kovasti odotettu karkkipäiväkarkki paljastuukin pahan makuiseksi. Siksi mielestäni minä olen tehnyt virheen, jos olen mennyt ostamaan jotain pahan makuista.

Tilanne on aivan erilainen jos sen lakun saa vieraammalta ihmiseltä. Silloin kiitetään kauniisti ja annetaan sivummalla äidille syötäväksi, eikä todellakaan sanota että ei tykkää siitä lahjasta.

t.8

mies on vaan niin herkkähipiäinen moisesta. Toisaalta, miksi vanhempiaan kohtelisi eri tavalla kuin muita?

Namipäivänä kysellään mitä haluaa. Tuossakin mies olisi mielestäni voinut kysyä paremmin, kun kyse oli lohtunamista...ap...mutta minkäs teet..

Sitten lapsi olisi takuulla jo haluamassa lakun itselleen ja kyllä maistuisi. Jos ei kummallekaan lapselle kelpaisi, söisin itse.

Miehen mielestä lapsen ei pitäisi koskaan sanoa "ei tykkää", minä ehkä toimisin enemmän niin, että sanoisin "harmi kun en osanut ostaa oikeanlaista" Mies on herkkähipiänen tuollaisen asian suhteen. Onkohan miehellä hankaluuksia tuon kanssa. Äitinsä on samanlainen. Itse en pety, jos en aina ole osanut ostaa oikeanlaista tai tehdä lapsen mielestä oikein. Mutta ainaiseen valitukseen kyllä. Toisaalta minusta asia liittyy enemmän kunnioitukseen ja siihen, että pitäisi opetella olemaan tyyvyväisempi. Ei ihmisille yleensä kuulu sanoa "en tykkää", jos saa jotain (vaikka se ei se suosikki olisikaan) ja pitäisi muuttaa asennettaan. Olla vähäisempään tyytyväinen. ap

Meillä "en tykkää" on ihan normaali ilmaus siinä missä esim "ulkona sataa vettä". No, mutta meillä onkin pohojalaasta sukua ja sanotahan asiat suorahan. Kai nyt omalle perheelleen ainakin voi sanoa suoraan jos jostakin ei tykkää. Mikä pakko sille tenavalle on lakua suuhun tunkea jos se ei siitä tykkää?

mutta mutta. Sanotko sä kaverilles, kummilles tai mulle sukulaiselle, jos se on sulle jotain ostanut "en tykkää"? ap

Kotona saa sanoa kaikesta ihan niin suoraan kuin ajattelee. On se kauheaa jos vanhemmilleen ei saa sanoa mitä ajattelee.

sanoo ettei tykkää, mutta kuitenkin haluaa...mitä tämä tarkoittaa? (voiko olla sitä, että oikesti tykkää?) Ja asenteistahan kaikki johtuu.