Miksi usein narttumaiset, itsekkäät naiset saa mukavan miehen,

pikemminkin päinvastoin, onneksi :)



Kusipäät eivät yleensä ole saaneet kivoja siippoja kuin korkeintaan hetkellisesti.

ei uskalla sanoa vastaan.



Olen kaupan kassa ja näen perheitä, joissa on mulkun oloinen akka (jäkättävä paska ja nyrpeä naama), joilla on mukavanoloinen mies.

omassa kaveripiirissä tuota havainnut. Voisin kyllä kuvitella, että miesnäkökulmasta nuo naiset näyttävät toisenlaisilta. Ei sun ap auta kuin kysyä joltain lähipiirin mieheltä, että "mitä sä tossa itsekkäässä nartussas oikein näet?" :D

ollaan sulle ilkeitä ja julkisesti narttumaisia, mutta kotona ihania omia itsiämme?

miehensä on tosi kiltti ja auttaa kotona paljon. Nainen vaan valittaa. Sitten tunnen paljon niitä mukavia naisia, joilla on ihan urpot äijät...

en yhtään ihmettelisi, vaikka joku minua mielessään kutsuisi nartuksi ja itsekkääksi. Ja mulla on oikeesti mukava mies.



Me tasapainotetaan toisiamme. Mies antaa mulle mallia miten minäkin voisin olal vähän pehmeämpi luonteeltani. Ja minä taas muistutan miestäni, että aina ei tarvi olla niin mukava ja pehmeä ja joustava, vaan joskus on pidettävä omia puoliaan. Miehellä ei oikein ole se puoli hanskassa.



Ja oikeesti mä olen sydämeltäni kiltti ja mulla on hyvin valveilla oleva omatunto. Todellakin näin, vaikka jonkun ulkopuolisen silmin näyttäisikin muulta. Nää on sellaisia perusjuttuja, joita ilman olevaa naista mies ei olisi ikinä valinnut puolisokseen.

Mutta kaikkein pahimmat paskiaiset niin miehissä kuin naisissakin tottakai huolivat puolisokseen vain sen kiltin ja nöyrän palvelijan, jota voi rökittää miten haluaa ja joka omistautuu paskiaisen palvonnalle, eikä uskalla edes jättää.

Kiltit miehet jää yksin ihmettelemään, kun narsistiset rentut vie ihqut naiset mennessään.

miehensä on tosi kiltti ja auttaa kotona paljon. Nainen vaan valittaa. Sitten tunnen paljon niitä mukavia naisia, joilla on ihan urpot äijät...

Siis molemmat on töissä ja toinen vain AUTTAA kotona?? Saanko mä näin äitinä olla se, joka auttelee aika paljon kotona?

Ihan ohiksen mihinkään muuhun liittymätön huomio...

en yhtään ihmettelisi, vaikka joku minua mielessään kutsuisi nartuksi ja itsekkääksi. Ja mulla on oikeesti mukava mies.

Me tasapainotetaan toisiamme. Mies antaa mulle mallia miten minäkin voisin olal vähän pehmeämpi luonteeltani. Ja minä taas muistutan miestäni, että aina ei tarvi olla niin mukava ja pehmeä ja joustava, vaan joskus on pidettävä omia puoliaan. Miehellä ei oikein ole se puoli hanskassa.

Ja oikeesti mä olen sydämeltäni kiltti ja mulla on hyvin valveilla oleva omatunto. Todellakin näin, vaikka jonkun ulkopuolisen silmin näyttäisikin muulta. Nää on sellaisia perusjuttuja, joita ilman olevaa naista mies ei olisi ikinä valinnut puolisokseen.

meillä myös kutakuinkin näin.

Ne on aika itsenäisiä ja omavoimaisia.

Tosin mies ei ole oikeasti niin mukava kuin päällepäin luulisi. On aika autisti vaikka tarkoittaakin hyvää. Enkä minä ole oikeasti yhtä narttu kuin päällepäin luulisi. Jos olisin, olisin heivannut miehen pihalle jo vuosia sitten.

näin mutta jotain perää tässä väittämässä kyllä on.