Hei te joilla on MS tauti

epäillään ms-tautia?



Ei kannata liikaa huolestua. Lääketiede osaa jo melko hyvin auttaa tämänkin taudin kanssa :)



Itse murehdin kovastikin silloin kun minulla vasta epäiltiin ms-tautia, mutta sitten huomasin elämäni olevan kurjaa murehtimisen takia ja päätin jatkaa elämääni kuvitellen itseni terveeksi. Ei se tietenkään aluksi helppoa ollut taudin uhkakuvien kummitellessa mielessä, mutta pikkuhiljaa elämä alkoi voittaa.

Myös lääkäreiltä sain paljon kannustusta ja uskoa siihen että pysyn kaikesta huolimatta kunnossa.



Tsemppiä sinulle ap :)



t. se, jonka diagnoosista on 7 vuotta

Tiedän yli 70-vuotiaan, joka on täysin toimintakykyinen. Tiedän myös 50-vuotiaan, joka on täysin autettava, syöminenkin hankalaa. Oma sairastava lähiomaiseni on tästä välistä.



Valitettavasti ms-taudin etenemisesestä on mahdotonta sanoa mitään kovin tarkkaa. Nykyiset lääkkeet hidastavat taudin etenemistä monilla, muttei läheskään kaikilla. Oireita on kovin monelaisia, yksi sokeutuu muttei ole ongelmia jalkojen kanssa, yhdellä ei ole lainkaan kipuja mutta kävelykyky menee jne.

Ihan hyvin menee täälläkin. Käyn töissä ja useinmiten en edes muista sairastavani jotain. Sitten on toisenlaisiakin päiviä etten jaksa kävellä edes lähikauppaan ja tiskikoneen tyhjentäminen saa voimat loppumaan.



Yhtenä aamuna oli vain toispuolihalvaus. Käsi oli ihan veltto, puhe puuroa. Mutta kuntouduin muutamassa kuukaudessa ja sen jälkeen olen ollut aika onnekas. Viiteen vuoteen ei ole ollut isompaa pahenemisvaihetta.



Tarinoita on monenlaisia. Mutta ei tämä maailmanloppu ole..

Oireet olivat aivan kamalat. Olinko jotenkin riippuvainen vai mitä se oli. Oireet jatkuivat vuosikausia. Hirveätä ahdistusta. Ja kaikkea muuta kamalaa.



Arkielämä taudin kanssa ei sujunut ollenkaan. Syrjäydyin. Kukaan ei osannut parantaa. Kukaan ei osannut edes antaa oikeita neuvoja. Itse tartti vaan yrittää tsempata.



Nyt on tultu johonkin päätepisteeseen. Olen alkanut inhota tätä tautia. Taudin aiheuttajan näkeminenkin netissä aikaansaa oksennuskohtauksen.

Mitkään lääkkeet eivät auta. Tarttee soittaa hoidolle, se vähän helpottaa.

esim. seuraavia asioita:

-jatkuva lääkitys

-työkyvyttömyys

-kivut ympäri kehoa, lihaskireydet

-inva-merkki autossa > kyvyttömyys ajaa autoa

-kehon toimintojen jäykistyminen

-kävelykeppi, kyynärsauvat, pyörätuoli

-jatkuva kuntoutus

jne....

ensimmäinen oire oli toisen jalan täydellinen puutuminen. Sitä kesti 2 viikon ajan.



Arkielämä minulla sujuu ihan normaalisti.

Kuljetan lapsia tarhaan ja kouluun ja käyn töissä. Sen verran tauti uuvuttaa, että miehen täytyy tehdä oma osuutensa ihan oma-alotteisesti.

Kerran kuussa meillä käy siivooja, mutta ei mäsän, vaan selkäongelmieni takia.



Minulla lääkitys on toiminut oikein hyvin, ja niin toimii monella muullakin. Nykyään taudin ennusta on paljon lempeämpi kuin vaikkapa 10 vuotta sitten :)



Ms-epäilystä 15 vuotta.

Diagnoosista 7 vuotta.