Lue keskustelun säännöt.
Isän ei pitäisi juurikaan osallistua lapsen hoitoon!
29.01.2011 |
Tänään Hesrin verkkosivuilla otsikko: isän osallistuminen lapsen hoitoon lisää vanhempien riitoja.
Jo on aikoja eletty! Olen itse isä ja vetäisin ihan hirveät herneet jos en saisi täysipainoisesti osallistua lasteni hoitoon. Ja tuskin vaimokaan olisi kovin onnellinen, jos en välittäisi perhe-elämästä. Vai olenko vain onnekkaassa asemassa, että meillä menee paremmin kun jaamme vastuun?
Voihan olla, että on naisia, jotka eivät halua päästää miehiä "reviirilleen", koska muka osaavat äitinä luontaisesti hoitaa lasta paremmin. En osaa sanoa, kun ei ole kokemusta. Minä joka tapauksessa laittaisin kunnon riidan pystyyn jos en saisi osallistua.
Että sapettaa tälläiset otsikoinnit.
vihainen isä
Kommentit (11)
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tutkimus+Isän+osallistuminen+lapsen…
Kyllä täällä saitillakin kuulee kun väsyneelle, kyllästyneelle äidille sanotaan vinkiksi että isä voisi viedä lapsia puistoon tai tehdä lapsien kanssa jotain.
Yleensä se on äiti, joka siivoaa, tekee ruokaa.
Osa naisista saattaa alkaa jopa kyttäämään mitä mies tekee kotona, miten mies imuroi ja mainostetaan "laita lapsi asialle ja tee itse perässä".
Toki parisuhteessa miehen osuutta kaivataan myös kotiaskareissa.
Oman miehen heitto on: "On miesten töitä ja yhteisiä töitä".
Oma mies tekee paljon kotona hommia mutta minulla se on kotona ollessa ollut enempi vastuu laittaa pyykki pyörimään kuin että mies sen kävisi laittamassa. Mies sitten käy vaikka pyöräilemässä ipanoitten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsellani on aina ollut aktiivinen isä, joka vaihtaa vaipat, kylvettää, syöttää, leikittää. En todellakaan vaihtaisi mihinkään muuhun.
Voi kun Suomessa olisi enemmän kun kaltaisia. Tai voi kun mulla olis tollanen mies.
Meillä lähti menemään pieleen jo lapsen synnyttyä. Lapsen isä keksi isyyslomalla aikaavievän projektini itselleen ja huiteli ympäri kyliä asioita hoitamassa. Välillä kävi makkarin ovella kysymässä miten menee. Jos nyt pääsisin takaisin siihen, sanoisin sille että nyt et lähde enää yhtään mihinkään. Tollasta se on sit ollu siitä lähtien, ja se on myös noidankehä. Kun mies ei vapaaehtoisesti tee mitään, joudun aina neuvomaan kun se jotain tekee, ja se on kai väärin, kun miestä ei saa neuvoa missään. Hänen pitää superihmisen lailla osata tehdä kaikki heti ilman kokemusta tai harjoitusta. Äiti on lastenhoidon ammattilainen tehdessään sitä 24/7, mutta isän pitää saada munata asiat jotka pienillä neuvoilla sujuis. Vaikka sellasella neuvolla, että lapselle oikeasti kannattaa antaa säännöllisin väliajoin ruokaa. Tai että isän ei saa mennä tirsoille jos katsoo hereillä olevan puolitoistavuotiaan perään.
Kumpikin on yhtä hyvä vanhempi ja kumpikin osaa hoitaa vauvaa/lapsia ja saa tehdä sen omalla tavallaan.
Lasten kanssa vedämme yhtä köyttä, lapsen on turha kysyä lupaa vaikkapa ylimääräiseen peliaikaan isältä jos äiti kielsi sen jo. Lapset tietävät että se ei toimi.
Meidän perheessä on pelkästään poikia, joita tasaveroisesti hoidamme mieheni kanssa.
Olisi ihan mielenkiintoista kuulla millaisiin tuloksiin vastaavanlaisessa tutkimuksessa päädyttäisiin Suomessa. Kulttuuriset seikat täälä kuitenin ovat erilaiset
Hesarin artikkelista lainattua:
"Isät joutuvat erityisen herkästi konfliktiin äidin kanssa, jos he osallistuvat poikalapsen hoitamiseen", sanoo tutkimusta johtanut professori Sara Schoppe-Sullivan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän perheessä on pelkästään poikia, joita tasaveroisesti hoidamme mieheni kanssa.
Olisi ihan mielenkiintoista kuulla millaisiin tuloksiin vastaavanlaisessa tutkimuksessa päädyttäisiin Suomessa. Kulttuuriset seikat täälä kuitenin ovat erilaisetHesarin artikkelista lainattua:
"Isät joutuvat erityisen herkästi konfliktiin äidin kanssa, jos he osallistuvat poikalapsen hoitamiseen", sanoo tutkimusta johtanut professori Sara Schoppe-Sullivan.
Meillä on jo vanhempainvapaan aikana isä joutunut/päässyt ottamaan ihan täyden vastuun kaikista kolmesta POJASTA ja hyvin on sujunut. Tälläkin hetkellä minä hoidan aamut, ja isä sitten hakee pojat koulusta ja pk:sta, laittaa ruoat jne kunnes minä tulen töistä.
En osaisi edes kuvitella meille muunlaista työnjakoa.
Mutta toisaalta, mun itsetuntoni ja elämäni ei olekaan äitiydestäni kiinni, mun mielestä on hienoa että meiltä löytyy paljon hyvää vanhemmuutta kodistamme. Mulla ei ole tarvetta päteä äitinä.
Isän ei pitäisi juurikaan osallistua lapsen hoitoon!
Tämä ei ollut lainkaan se asia, jota jutussa todettiin. Nyt kalsarit pois solmusta ja uudelleen lukemaan se juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja miettiä sitä omaa asennetta. Mulla oli sikäli helpompaa, että kävin vuorotyössä aiemmin ja mies tietysti vastasi silloin lapsesta ja hoiti. Joten en voinut omia lapsenhoitoa itselleni. Ja kyllä vieläkin sen joskus huomaa, että kyllä noi vanhemmuusmallit on omaksuttuja, että poikkeama herättä ENSIreaktiona torjuntaa. Kun lapseni koulussa sairastui, pyysikin hän soittamaan isälle. Koin ihan ekaksi reaktion, miksi isälle, miksei mulle, olenko jotenkin huono. Sitten toki tajusin kuinka hieno juttu se oli, lapselle me olemme tasavertaiset vanhemmat. On koulusta sit tulle mullekin soittoja, Lapselle on mielestäni hyvä, että voi tukeutua molempiin vanhempiin ja molemmat myös osaa lapsen hoitaa ja auttaa joka tilanteessa.
idioottimainen tutkimus. Riidoissa ei ole mitään pahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
idioottimainen tutkimus. Riidoissa ei ole mitään pahaa.
Siinä tutkittiin sitä, miten asiat ovat, ei kerrottu, miten niiden pitäisi olla. Jotain mediakriittisyyttä, kiitos.
marttyyriäitejä jotka eivät anna miesten hoitaa lapsia mutta samalla valittavat kun joutuvat tekemään kaiken. Ehkä he myös pelkäävät että isä "vie" myös äidin roolin ja äidit sitten eivät olekkaan niin tärkeitä. Mielestäni se vain helpottaa arkea ja perhe-elämää yleensäkkin että molemmat vanhemmat tasavertaissti osallistuvat lasten hoitoon.