Lue keskustelun säännöt.
Onko oikeus olla vihainen/ärtynyt?
24.01.2011 |
Olimme viikonlopun miehen kanssa reissussa ja isovanhemmat tulivat meille hoitamaan lapsia harrastusten takia. Eli olen kiitollinen kun on hoitoapua........mutta....... Olen aivan järkyttävän kiukkuinen kun jättämiäni ohjeita ei ole noudatettu. Jätin kirjalliset ohjeet ja kävin ne kohta kohdalta mummon kanssa läpi ennen lähtöä. Olin tehnyt ruoat mahdollisimmat pitkälle etukäteen valmiiksi ja muutenkin yrittänyt hoitaa kaiken niin, että isovanhemmille olisi mahdollisimman vähän vaivaa. ( kaikki pyykit oli pesty, talo oli siivottu ja järjetyksessä jne.)
Lasten ( 7- ja 9) vuotiaat jutuista sitten paljastui, että yhtä ja toista juttua on sävelletty "sinnepäin" ja moni asia oli ollut hukassa/ei ollut onnistunut. Ja minä vannotin lähtiessä että soittakaa jos on mitä-tahansa-kysyttävää-mihin-aikaan-tahansa. Pari kertaa soiteltiin/viestiteltiin ja joka kerta kysyin, oliko kysyttävää. Ei ollut, kaikki kunnossa, älä huolehdi. Ja kun kotiin tulen niin eipä ollut asiat onnistuneet.
Tunnen olevani loukattu; en käsitä miksei voida kysyä kun jotain ei löydy tai ei muisteta tai olla varmoja. En vaan käsitä ja kysyessäni syytä vastaus oli " no se nyt oli sellainen pikkujuttu, en halunnut vaivata" Arghhhhh. Vaikka pitäisi olla kiitollinen, olen vihainen ja pettynyt. En kerta kaikkiaan enää luota isovanhempiin lastenhoitajina. (onneksi ei ole allergioita tai sairauksia!)
Onko muilla samanlaisia ongelmia vai olenko vain nipo, kun haluan että ohjeitani noudatetaan minun kodissani ja lasteni kanssa? Ja ennenkaikkea että otetaan yhteyttä kun on kysyttävää!
Kommentit (33)
ap:n ajatuksen. Äitini ei noudata annettuja ohjeita, enkä enää uskalla jättää lapsia hoitoon hänelle. Lipsahdukset ovat olleet pieniä, mutta ne ovat syöneet luottamusta pikku hiljaa.
Meillä lapset tosin ovat pieniä 1v ja 3v, molemmat ovat moniallergisia ja sairastavat vaikeaa astmaa ja atopiaa. Lipsahdukset hoidossa ovat koskeneet näitä lasten sairauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minä olen ollut hoitamassa lapsia ja nimeen omaan en ole kehdannut vaivata jos vanhemmat lomalla ,että pikkujutuista soittelisin...
siis naurettava nipo...oi oispa meilläkin isovanhempia jotka tulisivat hoitamaan lapsiamme,olisin kovin kiitollinen
Pieniä asioita nuo mainitsemasi todellakin ovat, ja selvästi isovanhemmat ovat vain halunneet antaa teidän lomailla ihan rauhassa. Tuo jälkiruokajuttu ois muakin voinut tarkkana ihmisenä harmittaa, mutta siinäkään ei käynyt kuinkaan. Minusta sinun kannattaisi muuttaa asennettasi suhteessa isovanhempiin.
- lapsen harrastusajassa oli jotain epäselvää ja isovanhemmat olivat netistä etsineet yhteystiedot paikkaan ( netistä ei löydy oikean ohjaajan nimeä ja minulta olisi mennyt 10s lähettää heille oikea numero/ tieto) - jääkaappiin oli unohtunut yksi jälkiruoka, joka missään tapauksessa ei olisi ollut enää syötävää viikonloppuna. Ei voitu soittaa ja kysyä minä päivänä se oli tehty. ( onneksi vältyttiin mahavaivoilta ihmeen kaupalla) - eivät olleet löytäneet oikeita varusteita lapselle ( jälleen asia olisi hoitunut sekunnissa puhelimessa) Tiedän että nämä ovat pikkujuttuja, mutta periaate että ei voida kysyä ja tarkistaa asioita ärsyttää suunnattomasti!
ap:n ajatuksen. Äitini ei noudata annettuja ohjeita, enkä enää uskalla jättää lapsia hoitoon hänelle. Lipsahdukset ovat olleet pieniä, mutta ne ovat syöneet luottamusta pikku hiljaa.
Meillä lapset tosin ovat pieniä 1v ja 3v, molemmat ovat moniallergisia ja sairastavat vaikeaa astmaa ja atopiaa. Lipsahdukset hoidossa ovat koskeneet näitä lasten sairauksia.
Tuon ikäisten lasten, jos ovat vielä sairaita, on parempi olla omien vanhempiensa hoidossa. Enpä itse uskaltaisi ottaa vastuuta noin pienistä ja sairaista lapsista.
- lapsen harrastusajassa oli jotain epäselvää ja isovanhemmat olivat netistä etsineet yhteystiedot paikkaan ( netistä ei löydy oikean ohjaajan nimeä ja minulta olisi mennyt 10s lähettää heille oikea numero/ tieto) - jääkaappiin oli unohtunut yksi jälkiruoka, joka missään tapauksessa ei olisi ollut enää syötävää viikonloppuna. Ei voitu soittaa ja kysyä minä päivänä se oli tehty. ( onneksi vältyttiin mahavaivoilta ihmeen kaupalla) - eivät olleet löytäneet oikeita varusteita lapselle ( jälleen asia olisi hoitunut sekunnissa puhelimessa) Tiedän että nämä ovat pikkujuttuja, mutta periaate että ei voida kysyä ja tarkistaa asioita ärsyttää suunnattomasti!
Et osaa laittaa lapsen harratusaikaa ehdottoman pikkutarkkaan listaasi! Unohdat jääkaappiin vanha jälkiruuan etkä edes osaa laittaa valmiiksi lapsen varusteita!
Ei ihme, että isovanhemmat joutuivat säveltämään ja keksimään kaikenlaista korviketta, jos yksityiskohtaiset ohjeesi ovat tuota luokkaa.
Niin ja olet aika surkea nipo. Älä jätä lapsia muiden hoitoon, jos et anna muiden hoitaa tavallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen pyytänyt äitiäni vauvani kanssa ulos ulkoilemaan. Vauva 8 kk. Ja ovat menneet samalla kauppaan. Ärsytti älyttömästi, mut en näyttänyt sitä.
Ärsyttää myös itseäni jos antaa ohjeet ja niitä ei noudateta. Mutta toisaalta kun ajattelee niin eihän toinen voi täysin astua äidin paikalle ja toimia kaikissa asoissa äidin tavalla.
Rauhoituppas vähän ja mieti missä asioissa isovanhemmat onnistuivat ja kiitä heitä niistä. Ja sitten kerro ne asiat jotka olisit toivonut hoitaneen toisin. Näin ei isovanhemmille jää sellaista makua etteivät missään onnistuneet ja tulevat ehkä toistekkin teille avuksi. Ja samalla voisit miettiä olivatko kaikki asiat joissa isovanhemmat eivät onnistuneet tärkeitä. Vai voisiko olla joku asia olla turha nipotus. Esim. jos lapset loppujen lopuksi harrastuksiin pääsivät niin eikö se ole pääasia?
Aivan kamalaa, täysin hirveää! Ohjeitasi ei noudatettu, apua ei pyydetty ja lapset melkein joutuivat vatsahuuhteluun tekemäsi vanhan jälkiruuan takia. Hirveää ajatella, että heillä saattoi jopa olla kivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se vain kulminoitui nyt tähän tapaukseen.
Olin itse esikoisen äitinä aika herkkänahkainen anoppini suhteen ja musta tuntui, että hänkin etsi mummunrooliaan aika lailla. Ja joidenkin hoitokertojen jälkeen yritin hakea "vikaa" vaikka mummu oli vain tehnyt asiat omalla tavallaan.
Tajusin kuitenkin, että pääasia oli, että lapsi oli terve, puhdas, syötetty ja hyväntuulinen :-) Tokan ja kolmannen kanssa ei ole enää mikään oikeastaan ärsyttänytkään - me kummatkin ollaan vissiin löydettty sopuisasti oma paikkamme suvussa.
Olisit kiitollinen hyvä ihminen. Löysää vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua olis varmaan hirvittänyt tuo jälkiruoka, mutta siitäkin olisin saanut syyttää vain itseäni. Pikkujuttuja ovat.
Meillä on miehen puolelta hyvät isovanhemmat, onneksi :) Oma äitini taas ei uskoisi ihan minkäänlaisia ohjeita, joten hänelle en valitettavasti pidemmäksi aikaa koskaan tule lastani jättämään. Hyvä mummo muuten, mutta ei ikinä noudattaisi neuvoja, vaan varmaan alitajuisesti tekisi juuri päinvastoin kun toivoisin.
Lapsellasi on varmasti loistavat isovanhemmat. rentoudu vähän :)
parin päivän takaisen ketjun, jossa usean kirjoittajan voimin surtiin, kun isovanhemmilla ei ole kiinnostusta edes soittaa tai tulla käymään (puhumattakaan että ottais lapsia hoitoon edes tunniksi tai pariksi)?
Suosittelen lukemaan sen ketjun. Enkä tarkota tätä millään pahalla! Vaikutat ihmiseltä joka haluaa että kaikki menee just nappiin - ja ehkä susta oli vähän stressaavaakin jättää lapset niin pitkäksi aikaa toisten hoitoon? Mutta asiat vois olla NIIN paljon pahemmin. Lapset on hengissä ja viikonloppu ohi. Jääkaapissa vaaniva riskijälkkäri puolestaan oli pikemminkin oma virheesi.
Ja isovanhempiesikin motiivi sille, etteivät soitelleet, oli varmaan oikeasti se ajatus, että te olette lepotaukonne ansainneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen pyytänyt äitiäni vauvani kanssa ulos ulkoilemaan. Vauva 8 kk. Ja ovat menneet samalla kauppaan. Ärsytti älyttömästi, mut en näyttänyt sitä.
Ja mitähän kamalaa tuossa on?
- Miksi lapsesi eivät tiedä missä vaatteet ovat? Meillä on lapsilla omat lokerot. Edes 4-vuotiaalle ei ole epäselvää mistä mikäkin löytyy.
- Miksi et siivonnut jääkaappia pilaantuneista ruoista?
- Miksi ette jättäneet tarkkoja kellonaikoja harrastuksiin?
Pakko olla provo.