Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

ARGH, lapsen ruokailusta, teenkö oikein?

Vierailija
24.01.2011 |

Normaali ruokailutilanne, ruokana porkkanaraastetta ja makaronilaatikkoa ILMAN sipulia kun ei lapsi sitä suostu syömään:



Söi raasteen ja ei koskenut laatikkoon.

Pyysi lisää raastetta, en antanut ellei ensin syö lämmintäkin ruokaa.No ei syönyt.

Kertoi olevansa täynnä, mutta PAKOTIN maistamaan lusikallisen laatikkoa. Maistoi ja se oli siinä.

Kiitti nätisti ja pyysi jälkiruokaa.

Selitin niinkuin jokaisena päivänä ettei voi jälkiruokaa jaksaa jos ei jaksa muutakaan ruokaa.



Kokonaan lautasta en pakottaisi tyhjäksi vaan edes puolet muutenkin pienestä annoksesta.



Muistutin vielä, että seuraava ruoka on iltapala puoli kahdeksan ja ennen sitä ei mitään tipu.



Lähti pois pöydästä ja itse söin ruoan loppuun. Otin kipollisen jälkiruokaa ja lapsi vinkui itselleenkin.

Kerroin miksi hän ei saa ja minä sain. Lopulta ymmärsi.



Nyt ruokailusta on melkein 30min ja kyselee milloin on iltapala kun on nälkä!



Hermot menee, tämä on melkein JOKA PÄIVÄISTÄ!!



Millon tuo oppii, ettei narina auta mitään ja ruoka syödään silloin kun se on pöydässä??? Ikää 4,5v



ARGGGHHHH

Kommentit (23)

Vierailija
1/23 |
24.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsi syö mitä syö, vaikka sitten jälkiruokaa. Jonain päivänä sitten maistuu sitten taas se laatikkokin.



Vierailija
2/23 |
24.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä ollut kolme lasta, jotka vain tottuivat syömään vähemmän... Seuraavalla kerralla ei sitten syöty enemmän tai takaisin tuota vajetta, vaan syötiin vielä vähemmän. Ja kun pari viikkoa jatkaa säästöliekillä, niin laihtuu entisestään.



Meillä tuo keinosi ei olisi kovin hyvin toiminut, mutta teillä näyttää olevan homma hanskassa. Tosin en ymmärrä miksei raastetta saa syödä enempää, koska ravintosisällöllisesti se on loistavaa? Lisäksi lapsi ei ehkä joka aterialla syö niin täysipainoisesti, mutta pyrkii varmasti pidemmällä tähtäimellä tasoittamaan tuota. Eli joinain päivinä syö enemmän lihaa, toisina taas ehkä kasviksia, jos on ruokahalu vain kohdillaan ja tunnistaa näläntunteen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/23 |
24.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mikäli antaisin kaikesta huolimatta jälkiruoan niin sama meno olisi sitten jatkuvasti kun TIETÄÄ aikansa temppuiltuaan saavansa jälkkäriä millä maha sitten täytetään.



Tämä ollut aina huono syömään ja nyt ei söisi oikeaa ruokaa ollenkaan :(

ap

Vierailija
4/23 |
24.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

-syö minkä syö (meillä ei ainakaan syö mitään päivällisellä- hoidossa tuhti välipala kolmelta), olen lopettanut tappelun enkä tarjoa päivällistä pienimmille ollenkaan (siis toki ruokaa laitan ja teinit sekä aikuiset syövät). Jos koulussa on ollut keittoa tms. voivat syödä päivällistä.



Tarjoilen sitten hyvän iltapalan.Yksi tappelu vähemmän, kaikki tyytyväisiä eikä jääkaapin oven välissä ole päitä koko ajan :)

Vierailija
5/23 |
24.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä ollut kolme lasta, jotka vain tottuivat syömään vähemmän... Seuraavalla kerralla ei sitten syöty enemmän tai takaisin tuota vajetta, vaan syötiin vielä vähemmän. Ja kun pari viikkoa jatkaa säästöliekillä, niin laihtuu entisestään.

Meillä tuo keinosi ei olisi kovin hyvin toiminut, mutta teillä näyttää olevan homma hanskassa. Tosin en ymmärrä miksei raastetta saa syödä enempää, koska ravintosisällöllisesti se on loistavaa? Lisäksi lapsi ei ehkä joka aterialla syö niin täysipainoisesti, mutta pyrkii varmasti pidemmällä tähtäimellä tasoittamaan tuota. Eli joinain päivinä syö enemmän lihaa, toisina taas ehkä kasviksia, jos on ruokahalu vain kohdillaan ja tunnistaa näläntunteen.

mutta suunnilleen samoin meillä on toimittu (lapsi nyt 3,5 v). Minäkään en anna raasteita/vihanneksia kuin ihan pienen määrän, jos ei varsinaista ruokaa ole syöty "kunnolla", koska meillä lapsi ei söisi muuten mitään muuta kuin niitä vihanneksia. Ei myöskään pitkällä aikavälillä valitettavasti.

Vierailija
6/23 |
24.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kävin kaksi kertaa ravintoterapeutilla ja hän sanoi, että ruokailusta on ihan turha tehdä ongelmaa. Antaa lapsen syödä kermavaahtoa, jos se on sitä mitä hän haluaa syödä.



Nyt lapseni on kohta 9 ja syö ihan normaalisti. Koulussa maistuu kaikki ja kotona syö sen mukaan edelleen, miten nälkä on. Välillä on kausia jolloin syö enemmän, välillä syö vähemmän. Olennaista on, että ruokailusta ei tule sotaa, ahdistusta ja stressiä.



Lapsi kasvaa tasan tasaisesti omalla käyrällään. On kasvanut myös niinä kausina, kun on tuntunut, että hän elää pullanmuruilla.



2

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/23 |
24.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

teet ihan oikein siinä, ettet anna jälkiruokaa, jos ei yhtään syö pääruokaa. Toki se annoskoko voisi olla lautasella sellainen, että se näyttäisi lapsen silmin mahdolliselta syödä. Vaikka aika pienestäkin aloittaisin, ettei iske ahdistu ruuan määrästä, vaikka sitä ei tarvitsisikaan kokonaan syödä. Mutta ei lasta tosiaan voi opettaa siihen, että voi syödä vain herkkuja! Mutta minäkin olisin kyllä sitä porkkanaraastetta antanut syödä lisää... Ja en antaisi mitään välipaloja ennen iltapalaa, mutta niin taidat tehdä itsekin! Tsemppiä! :)

Vierailija
8/23 |
24.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaikki kun eivät pidä.



Mutta asiaan. Sisällytä jatkossa lisukekasvikset siihen lämpimään ruokaan eli esim. makaronilaatikkoon sisään jo valmistusvaiheessa kasviksia niin sitten lapsi ei voi poimia lautaseltaan vain sitä porkkanaraastetta. Jne jne. Sitten joko: 1. syö kunnonruokaa tai 2. ei syö mitään. Ei kuitenkaan saa mahaansa täytettyä sillä pelkällä lisukkeella.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/23 |
24.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä olen sitä mieltä, että ap:n linja on oikea. Meilläkin taistellaan aina vain samasta, vaikka lapset 8 ja 10. Kyllä ne herkuilla ja välipaloilla eläisi, jollei pitäisi tiukkaa linjaa.

Tosin noiden nimenomaisten ruokien kanssa mä saattaisin ruveta miettimään, kumpi on terveellisempää, porkkana vai makaronilaatikko:)

Vierailija
10/23 |
24.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

PUOLET lautasesta raastetta ja laatikkoa 3 ruokalusikallista.



Eli TODELLA vähän annostelin lämmintä, olisi mennyt alle 10 lapsen suullisella koko annos, ei suostunut kuin yhden makaroonin maistamaan ja sanoi että on täynnä.



Ja kuten sanottu, tämä on joka hiton ruokailussa sama juttu.

Tarhassa ollu 14.00 välipala, haen kolmelta ja heti olisi nälkä.

Olen joskus kokeillut antaa vaikka kaakaon ja leivän tms välipalaksi ja lämmin ruoka n 17 aikaan.

Myös olen ollut antamatta välipalaa ja ei, ruoka ei mene alas vaikka onkin nälkää valittanut tarhasta lähtien.



Alkaa usko loppua tähän jokapäiväiseen tappeluun.Tai tappeluksi en tätä kutsu, kerron rauhallisesti miten asia menee, lapsi itse päättää syökö vai poistuuko pöydästä.



Eli on siis selvästi nälkä kun on ruoka, mutta ei vain syö :( Muualla kyllä syö mukisematta, mutta kotona ei



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/23 |
24.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä poika 10.v ja melkein joka päiväistä on vääntäminen ruokapöydässä, aina ollut sellainen, että vain herkut kelpaisi, mutta tietää jo ettei niitä tipu jos ei syö kunnolla oikeaa ruokaa.

Ollaan tehty välillä niin, et laitettu kahden viikon täys herkkulakko päälle, myös minä olen ollut yhtä aikaa lakossa, et on henkinen tuki lapsella. Sen olen huomannut parantavan hänellä ruokahalua huomattavasti, mut sit ku palataan normaaliin päiväjärjestykseen ongelmat taas pikkuhiljaa alkaa. Eikä meillä kuitenkaan normaalistikaan joka päivä syödä herkkuja.



Kokeile sanasolia, se parantaa ruokahalua. Meilläkään ei muilla lapsilla ole tätä ongelmaa, se on joillakin tämmönen kiva henkilökohtainen ominaisuus. Koita jaksaa!

Vierailija
12/23 |
24.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Keneltä tahansa menee riidellessä ruokahalu. Mitä ihmeen väliä sillä on, saako se lapsi hieman jälkiruokaa. Jos se on kuitenkin tänäänkin syönyt tarhassa aamupalan, lounaan ja välipalan ja syö sitten taas iltapalan.



Re-laa, hyvä ihminen! Et ole kovin mukavaa pöytäseuraa. Miltä itsestäsi tuntuisi, jos itseäsi monin verroin isompi ihminen terrorisoisi jokaikistä suupalaa. Että argh vaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/23 |
24.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olkoon syömättä koko 14-20 välisen ajan? Tai välillä vain jälkiruokaa?



Hittoako siis edes teen ruokaa? Meitä ei ole kuin me kaksi ja itse pärjään kahvilla ja leivällä.



Annanko lapselle luvan syödä leipää, jäätelöä jne ihan milloin haluaa, sitten kun maistuu ja haluaa?

ap

Vierailija
14/23 |
24.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Älä kuuntele noita "anna jälkiruokaa" ihmisiä. Naurettavaa. Ei lapsi kasva sokerilla ja kermavaahdolla, mutta varmasti se vie nälän. Ja tietty kasvaa omalla käyrällään, sillä pienellä luultavasti. (No toi käyräjuttu oli vaan vitsi.)



Mutta asiaan: usein kotona kiukuttelevat lapset syövät tarhassa hyvin. Eli kyse kiukuttelusta, ei siitä etteikö ruoka kelpaa. Ja tarharuoan ravito-arvo on aika niukka, siihen päälle kotona pelkkä jälkkäri, niin bueno.. Tai sitten ei todellakaan.



Kotona ruoan pitäisi olla se päivän pääruoka. Teet ihan oikein kun et anna jälkiruokaa tai välipaloja. Teillä on nyt vaikea vaihe, ja on hienoa kun olet tiukka. Kannustukseni. Meillä oli vastaava tilanne ja se kesti reilu 1 vuotta. Nykyäänkään lapsi ei syö täydellisesti mutta muutos on valtava. Kävimme aikoinaan lääkärillä ja neuvot oliva juuri tuo kuten itse toimit!



Ja toi että ravintoterapeutti olisi muka sanonut että anna syödä vaikka kermavaahtoa on pakosti ihan puppua.



Tsemppiä sulle ja ole tiukkana! Kyllä se helpottaa!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/23 |
24.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja jälkiruokaa ei tarvitse olla edes joka aterialla tai saatikka joka päivä. Anna jälkiruoan olla herkku, jota pitää välillä odottaa.



Meillä auttoi myös se että otin lapsen mukaan ruoanlaittoon. Sai itse hieman hämmentää ja sekoittaa. Tai tehdä itse pizzaa. Kokeile.

Vierailija
16/23 |
24.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itsekkin ajattelen näin: Mikäli ei ruokaa omien sanojensa mukaan JAKSA syödä, miten esim jäätelö mahtuisi mahaan?



Ei meillä aina ole jälkkäriä, 1-2krt arkena ja aina lauantaisin on karkkipäivä ja siinä se herkuttelu onkin (juhlat erikseen)



Meillä lapsi todella usein saa pilkkoa kurkkua salattiin, pestä vihanneksia, sekoittaa juttuja jne ja osallistuu muutenkin leivontaan yms.



Tämä ruokailussa pelleily alkaa pikkuhiljaa riittämään :(

Ehkä tämä joskus tuottaa vielä tulosta

ap

Vierailija
17/23 |
24.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voimia vaan elämään, kyllä se joskus helpottaa.

Vierailija
18/23 |
24.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kokeilimme tarrataulua ja noin viikon se toimi JOKAISELLA ruoalla, meni alas aamupalat, lounaat, välipalat ja kaikki kotona EIKÄ lapsi kiukutellut sen viikon aikana ollenkaan niin usein kuin yleensä, eikä valitellut nälkäänsä ennen ruoka-aikaa.



Joka 10 tarra oli iso ja silloin mentiin kauppaan ostamaan joku pieni kiva palkinto.



Reilussa viikossa kaikki palasi entiseen eikä haitannut vaikka ei tarroja enää tullut :(

ap

Vierailija
19/23 |
24.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

sitä porkkanaraastetta lainkaan aluksi tarjolle, jos kerran ruokaa ei syö. Tai sitten laittaisin sen raasteen ruoan sekaan.



Vierailija
20/23 |
24.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

joten minusta sitä voi hyvin antaa syödä enemmänkin. Neuvot sekoittaa raaste ruokaan (ja etenkin jo ennen kypsennystä) eivät minusta ole hyviä. Yleensä lapset syövät kypsennettyjä kasviksia paljon huonommin kuin raakoja, ja ravintoarvokin on huonompi. Lisäksi useimmille lapsille ruuan syöminen on sitä vastenmielisempää, mitä enemmän aineksia on sekoitettu yhteen. Lapset pitävät siitä, että ainekset ovat selkeästi erillään niin, että he näkevät, mitä syövät.



Jos lapselle maistuu ruoka muualla kuin kotona hyvin, niin todennäköisesti tässä ei ole kysymys syömisestä, vaan jonkinlaisesta huomion hakemisesta tai valtataistelusta. Yritä kiinnittää huomiota syömiseen mahdollisimman vähän. Lapsi syö senkä minkä syö. Kun hän lopettaa, älä tee siitä mitään numeroa. Sen sijaan anna lapsellesi muuten mahdollisimman paljon huomiota - siis sellaista, joka ei liity mitenkään syömiseen.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kolme viisi