Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko hullua antaa taaperolle (1v5kk) tavaroita&leluja että lapsi suostuisi syömään?
24.01.2011 |
Varmaan kysymykseni on jonkilainen provo ja tiedän saavani vastaukseksi monenlaisia mielipiteitä puolesta ja vastaan... Miksi siis kysyn...? Haluan kuulostella mitä aiheesta noin yleensä tuumaillaan!
Siis lapsi 1v5kk on syönyt vaihtelevia määriä kuten nyt lapset yleensä. Välillä menee enemmän, väliin vähemmän. Vielä viime kesänä alle vuotisena täytyi soseen syötöt tehdä kauhean tavaramäärän kanssa, muuten meni itkuksi. Syksyllä helpotti ja syötiin jo ilman kamoja ja leluja. Hän rupesi pikkuhiljaa opettelemaan jo itsekin lusikan käyttöä. Nyt on tultu takapakkia. Lusikalla hän vain hakkaa ja huitoo ja jos menee vähänkään ruokaa itse suuhun, ei saa neuvoa eikä kehua koska hän suuttuu. =/ Ja yleensä heti ruokailun alkaessa hän aloittaa hirmu itkun jonka saa loppumaan jollakin tavaralla tai lelulla. Sitä tutkimalla itku loppuu ja suu aukeaa ja ruokaa saa menemään. Tiedän että lapsi on oppinut näin pomottamaan meitä. =( Mutta isänsä epäili että lapsi saa hirveät traumat jos teen kuten kerran pari yritin; eli että jos tulee huuto ja kiukku syödessä, jää ilman ruokaa. Että muksu olisi liian nuori ymmärtämään sen miksi hän ei saa ruokaa?! Ai niin, välipalat tai muut sormin syötävät muuten menee lapselta ilman kaman pyörittelyä.
Tämä lienee taas pelkkää ohimenevää vaihetta mutta ollaanko nyt ihan hakoteillä? Onko parempi ruokkia lapsi jotenkin vaikka lelujen tms. kanssa? Selittää sitten kun hän on vähän isompi että mitä tapahtuu jos kiukuttelee ruokapöydässä?
Kommentit (25)
Sama se että miten syö, kunhan lapsi kasvaa ja saa tarvittavan määrän energiaa ja ravinteita.
Meillä kaikki kolme lasta olleet huonoja syömään, ja ainoa keino saada ne syömään on ollut joku homma ruokapöydässä.
Nyt 2v kanssa piirretään tai väritetään samalla kun syötän. Ja osaa kyllä syödä, mutta usein ei syö, vaan lätsyttelee lusikalla tai leikkii sillä muuten vaan. Varsinkin jos on kiire lähteä niin kynä käteen ja ruokaa salaa suuhun :D
Ihan sama mitä muut sanoo, mutta meillä toimunut näin hyvin.
Nuo isommat lapset nykyään kyllä syövät ihan hyvin ja ilman viihdykkeitä. Jos yksin istuvat syömässä, saattavat lukea Seiskaa tai Akkaria, niinkuin minäkin :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsi varmaan aina riehuisi pöydässä. Koska sitähän hän haluaa, pois pöydästä!!!
Eli yritän keksiä keinoja saada hänet pysymään siinä tuolissa. Ruokailu sujuu rauhallisesti ja hiljaa, antaen muille ruokarauhan, jos lapsella on esim. kirja tai kynä ja paperi, tai joku pikkuauto.
Jos lapsi on hyvässä kunnossa ja terve, voi luottaa siihen, että syö kun nälkä tulee. Jätä välipalat pois ja lämmitä sitä ruokaa niin kauan että syö.
Kolmen julma äiti.
Jos lapsi on hyvässä kunnossa ja terve, voi luottaa siihen, että syö kun nälkä tulee. Jätä välipalat pois ja lämmitä sitä ruokaa niin kauan että syö.
Kolmen julma äiti.
Av:llahan yleinen asenne on se, että jos lapselta jää yksi ruokailukerta välistä, niin seuraavalla ruokailukerralla on sitten kiljuva nälkä. Jaahas. No, mitäpä tekisit, jos seuraavalla kerralla ei olisikaan nälkä? Tai sitä seuraavalla kerralla? Entäs jos lapsi ei söisi vielä seuraavana päivänäkään? Entäs, kun olet kuukauden verran kokeillut tuota "luotan, että lapsi syö, kun tulee nälkä", tuloksena on se, että jo ennestään 30 % alipainoinen lapsi on laihtunut KILON. Ja kyse on siis taaperosta, joka on menettänyt 10 % painostaan.
Välipaloja ei ole meillä koskaan syöty, koska niitä, noh... ei syödä.
En tiennyt, olisiko pitänyt itkeä vai nauraa, kun Kuukausiliitteen malariaan sairastunut kehitysmaan köyhä lapsikin oli pulleammassa kunnossa kuin meidän lapsi. Siinä teille sitä todellisuutta, mitä on elää huonosti syövän lapsen kanssa.
Alue: Aihe vapaa
Meidän samanikäisellä on toiminut se, että ruokaa tulee vain, kun on kunnolla. Jos huutaa, kiljuu ja hakkaa, lautanen lähtee kauemmas ja syöttäjä muihin hommiin. Sitten, kun vaikenee, saa samantien ruokaa. Pöydästä ei kuitenkaan joudu pois. Tietenkin, jos itkee pahaa mieltä tai hätää, asia hoidetaan toisella tavalla. Mutta jos nyt vaan räyhää, kun ei huvita syödä tai yrittää päästä tilanteen pomoksi, toimitaan noin.
Kaikki muut konstit kokeiltiin, mutta mikään ei toiminut. Jouduttiin joko syöttämään väkisillä, kun huusi, tai sitten lapsi ei syönyt koko päivänä mitään. Mutta tuon älysi äkkiä ja nykyään syö nätisti.
Lapsi on muuten meidän kolmas, eikä yhdelläkään ole koskaan ollut leluja pöydässä. Ei vaikka esikoinen oli tosi huono syömään.